Mikä tutka?

Hande

Kenraali
Kertokaas viisaammat mistä erottaa ilmatorjunnan ja ilmavoimien käyttämät Giraffe-tutkat toisistaan? En oikeastaan tee tiedolla mitään, mutta Hyrylän nurkilla tuli tänään yksi vastaan ja kai sitä pitäisi olla kiinnostunut mitä tuli nähtyä. MOSTKA 95 vai LÄVA?
 
EOS, mutta heitän sekaan että Giraffea olen kuullut sekä vanhempana lähivalvontatutkana että uutena keskivalvonta-aparaattina. Kuulostaisi hyvältä verkostolta. Toivottavasti olen aika ulalla näistä.
 
MOSTKA 95 ja LÄVA ovat tutkakoneistoltaan samat eli noiden tutkien suorituskyvyt ovat samat. Sisäisessä varustuksessa on jonkun verran eroa, mutta kaiken kaikkiaan erot ovat varsin pienet.
 
MOSTKA 95 ja LÄVA ovat tutkakoneistoltaan samat eli noiden tutkien suorituskyvyt ovat samat. Sisäisessä varustuksessa on jonkun verran eroa, mutta kaiken kaikkiaan erot ovat varsin pienet.

Ok, eli ohi ajavaa tutka-autoa on ilmeisesti turha yrittää luotettavasti tunnistaa.
 
Etsinkin tutkiin liittyvää leskustelua ja samalla kyselen muita tyhmiä;) Onko olemassa jonkinlasta tutkan kautta ohjattavaa/toimivaa olalta laukaistavaa ilmatorjuntaohjusta? Ja mikä on tehokkain(siis korkeussuunnassa) oleva manpadi?
Kuinka pitkälle ilmatorjunnan voi/si jättää pelkästään 'kevyiden' ohjusten varaan?
 
Onko olemassa jonkinlasta tutkan kautta ohjattavaa/toimivaa olalta laukaistavaa ilmatorjuntaohjusta?

Ei ainakaan mitään laajaan palveluskäyttöön päässyttä. Sitä en mene sanomaan, etteikö joku insinööri olisi sovitellut tutkaa siihen ohjuksen nokalle, mutta todennäköisesti tutkan paino ja hinta tekisivät tutkahakuisesta olkapääohjuksesta selvästi kalliimman kuin infrapunahakuisesta.

Ja mikä on tehokkain(siis korkeussuunnassa) oleva manpadi?

Yleisesti ottaen maksimikorkeus menee 3 500 metrissä. Ruotsalainen RBS 70 yltää viiden kilometrin korkeuteen, mutta se vaatii erillisen jalustan (googlen kuvahaku kertoo lisää), joten se ei ole aivan yhtä kannettava kuin esim. Igla ja Stinger.

Kuinka pitkälle ilmatorjunnan voi/si jättää pelkästään 'kevyiden' ohjusten varaan?

Riippuu uhkakuvasta ja suojattavasta kohteesta.

Olkapääohjukset ovat kohtuullinen ilmatorjunta-ase, kun halutaan estää maataistelukoneiden (esim. Su-25) ja taisteluhelikoptereiden (esim. Mi-24) rynnäköintiä tyhmillä pommeilla, raketeilla ja konetykillä. Periaatteessa suojattaessa joukkoa pelkillä olkapääohjuksilla on riski, että matalalla lentävä taisteluhelikopteri "hyppää" hetkellisesti vähän ylemmäksi viiden kilometrin päässä tuhottavasta kohteesta (esim. panssarivaunu), laukaisee ohjattavan panssarintorjuntaohjuksen (esim. Hellfire) ja painuu takaisin puiden latvojen tasolle. Tuollaiseen uhkaan pelkillä olkapääohjuksilla on vaikea vastata, mutta olkapääohjukset siis kuitenkin tarjoavat kohtuullisen ilmasuojan joukolle.

Sitten taas jos kohde on enemmän tai vähemmän kiinteä (lue: paikallaan), kuten esim. ammustehdas, niin myös enemmän kantamaa omaava kalusto on välttämätöntä. Jos pommikone lentää 10 kilometrin korkeudessa ja pudottaa (esim. GPS-ohjatun) täsmäpommin, niin sille ei olkapääohjuksilla mahda mitään.
 
Kertokaapa mikä on Selviytymiskykyinen tutka, kun en tykärinä näistä ymmärrä. Naapurissa kuten jenkeissäkin toimii koneet tutkia vastaan. Ohjus saan sen yhdenkin tutkasignaalina niin lähtee sinne vaikka tutka olisi jo pois päältä,niin sijainti jää muistiin.. Onko selviytymiskykyinen tutka kokoajan liikkuva vai miten ihmeessä nykypäivänä ne voi suojautua?
 
Pasi alustainen on MOSTKA 87M joita on valmius prikaatien varustuksessa ja konttiin asennettu MOSTKA 95 (maavoimat) tai LÄVA (ilmavoimat). Sitten tietysti uusi KEVA (Thales GM403) joka myös konttiin asennettuna ja kuorma-autona varmaankin yleensä Sisu E13TP.
 
Kertokaapa mikä on Selviytymiskykyinen tutka, kun en tykärinä näistä ymmärrä. Naapurissa kuten jenkeissäkin toimii koneet tutkia vastaan. Ohjus saan sen yhdenkin tutkasignaalina niin lähtee sinne vaikka tutka olisi jo pois päältä,niin sijainti jää muistiin.. Onko selviytymiskykyinen tutka kokoajan liikkuva vai miten ihmeessä nykypäivänä ne voi suojautua?

Lyhyesti voisi sanoa että mikään järjestelmä ei suoriudu tehtävästään 100% todennäköisyydellä. Esimerkkinä jenkit ampui Kosovon sodassa satoja HARMeja osuma todennäköisyyden ollessa hyvin pieni.
 
Lyhyesti voisi sanoa että mikään järjestelmä ei suoriudu tehtävästään 100% todennäköisyydellä. Esimerkkinä jenkit ampui Kosovon sodassa satoja HARMeja osuma todennäköisyyden ollessa hyvin pieni.

Muistaakseni luin jostain, että HARM:eja ammuttiin yli tuhat. Osoittaa, miten vakavasti Serbian ilmapuolustus (joka oli vanhentunutta mutta hyvällä toimintatasolla ja hyvin johdettua) otettiin. Siihen sitten päälle muut vastaavat ohjukset, esim. ALARM jne.
 
Back
Top