Miksi "asiantuntijat" epäonnistuvat ennusteissaan?

Bushmaster

Greatest Leader
Miksi joillain on taito nähdä tulevaisuuteen? - Professori tutki hämmästyttäviä superennustajia
1.10.2016 16:15

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/m...tutki-hammastyttavia-superennustajia/aGfmGnwM

TutkimusLifestyleTyöelämä

Miksi joillain on taito nähdä tulevaisuuteen? - Professori tutki hämmästyttäviä superennustajia
Kuva: Colourbox


Superennustajat suoriutuivat 60 prosenttia paremmin kuin muut vastaajat ja näkivät pidemmälle tulevaisuuteen.

Ennustaminen on vaikeaa ja varsinkin tulevaisuuden ennustaminen - näin menee kulunut, mutta paikkansa pitävä hokema. Kuitenkin jotkut ihmiset pystyvät näkemään tulevaisuuteen paremmin kuin toiset ja paremmin kuin huippukoulutetut ja kokeneet, salaista tiedustelutietoa käyttävät asiantuntijat.

Tämän osoittaa yhdysvaltalainen professori Philip E. Tetlock, joka on noussut maailmanmaineeseen laajoilla ennustamisen kykyä koskevilla tutkimuksillaan.

Tetlockin tutkimuksista kertova kirja Superennustajat, Ennustamisen taito ja tiede (Terra Cognita) kertoo Tetlockin valtavista, yli 20 vuotta kestäneistä ennustamista koskevista tutkimuksista. Niiden hämmästyttävä tulos kertoo superennustajan kyvyt omaavista henkilöistä ja toisaalta siitä, miten heikkoja ja virheellisiä tuloksia on saatu maailman parhaista tutkimuslaitoksista.
Median puhuvat päät tietävät mitä tapahtuu - vai tietävätkö?

Tetlockin tutkimusten lähtökohtana oli kysymys siitä, mikseivät oman alansa huippuasiantuntija osanneet ennustaa joitain keskeisiä viime vuosikymmenten tapahtumia, kuten Neuvostoliiton romahtamista tai finanssikriisiä. Asiantuntijat puhuvat itsevarmasti ja rohkeasti ja pitävät näkemyksistään tiukasti kiinni sen jälkeenkin, kun tapahtumat osoittavat ennusteet virheellisiksi.

Tetlock julkaisi vuonna 2005 tutkimustuloksensa yli 20 vuotta kestäneestä pitkittäistutkimuksesta, jossa seurattiin 248:n tunnustetun talouden ja politiikan asiantuntijan kykyä ennustaa tarkasti erilaisia asioita.

Asiantuntijoiden joukko koostui henkilöistä, jotka seuraavat ammatikseen politiikkaa ja taloutta sekä esittävät niitä koskevia ennustuksia. Tutkimustulokset nousivat julkisuuteen, kun hän julkaisi ne vuonna 2005 kirjassaan Expert Political Judgment: How Good Is It? How Can We Know?

Tutkimuksessa havaittiin, että ennustajat jakautuivat tilastollisesti kahteen porukkaan. Ensimmäinen ei suoriutunut yhtään paremmin kuin tikkaa heittävä simpanssi. Toinen ryhmä voitti simpanssin, muttei sekään onnistunut kovin kehuttavasti.
Salaisuus on asenteessa

Mikä erotti hyvät ennustajat huonoista? Kysymys innosti Tetlockin tutkimaan ennustamisen maailmaa syvällisemmin ja aloitti jatkohankkeen. Hän keräsi 2 800 vapaaehtoisen ennustajan joukon osallistumaan ”ennustusturnajaisiin”. Osallistujat vastasivat turnajaisissa satoihin hyvin täsmällisiin kysymyksiin: esimerkiksi kysymykseen leviävätkö Venäjän protestit tai romahtaako kullan hinta tai nouseeko Nikkei yli 9500 pisteen.

Tutkimuksessa Tetlock löysi 2800:n henkilön joukosta 58 superennustajaa, jotka suoriutuivat 60 prosenttia paremmin kuin muut vastaajat ja näkivät pidemmälle tulevaisuuteen.

Nämä uskomattoman tarkkoja ja oikeaan osuvia ennustuksia tekevät henkilöt olivat tavallisia ihmisiä. He ovat sellaisia kuin kuten Kaliforniasa asuva Doug Lorch, eläkkeellä oleva ohjelmoija, joka teki vuoden aikana hän tuhat ennustetta - ja menestyi hyvin. Tai kuten Bill Flack, nebraskalainen eläkkeelle siirtynyt lintubongari, joka teki työuransa maatalousministeriössä.

Mikä selittää joidenkin ihmisten kyvyn ennustaa ja nähdä tulevaisuuteen? Miten he ajattelevat? Tetlockin mukaan superennustajat ovat älykkäitä ja monipuolisesti maailmaa seuraavia ihmisiä, mutteivät kuitenkaan huippuälykkäitä. Sen sijaan kyse on heidän toiminnastaan ja heidän asenteestaan.

Superennustajat ovat aktiivisesti kiinnostuneita asioista, jotka ovat ristiriidassa heidän maailmankuvansa kanssa - eli ovat hyvin avarakatseisia. He myös testaavat hypoteesejaan, ovat numerotaitoisia, laskevat todennäköisyyksiä, toimivat ryhmissä ja seuraavat onnistumistaan sekä ovat valmiita myöntämään virheensä.

Tetlockin tutkimushankeen keskeinen päätelmä on, että ennustuskykyä voi todella olla joillain ihmisillä.

”Ennustustaito on todellinen. Joillain, esimerkiksi Bill Flackilla on sitä runsaasti. He eivät ole guruja tai oraakkeleita, joilla on kyky katsoa vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen, mutta heillä on todellinen mitattava taito arvioida, millä todennäköisyydellä suurten panosten tapahtumat toteutuvat kolmen kuukauden, kuuden kuukauden, vuoden, tai puolentoista vuoden kuluttua”, hän kirjoittaa.

”Ennustustaito ei ole salaperäinen, syntymässä saatu lahja. Se syntyy erityisistä tavoista ajatella, kerätä informaatiota ja päivittää uskomuksia.”
 
Olipas yllättävää, että avarakatseisuus liittyy ihmisen hyviin puoliin...

Ainakin Aleksanteri-instituutti on ollut aika huono ennustaja

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/aleksanteri-52638
"Suomen johtava Venäjä-tutkija maaliskuussa 2014: Putin sanoi, ettei Krimiä liitetä Venäjään
JUHA-PEKKA TIKKA
8.7.2016 klo 09:43 (päivitetty 8.7.2016 klo 09:45)
Suomen Kuvalehti ihmettelee, mitä Aleksanteri-instituutissa tapahtuu.

Aleksanteri-instituutti on Suomen johtava Venäjä-tutkimuslaitos. Suomen Kuvalehti palaa instituutista tekemässään artikkelissa maaliskuuhun 2014 jatästä löytyvään Iltalehden haastatteluun 4. maaliskuuta 2014.

Siinä instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro toteaa Ukrainan kriisin ollessa menossa, että "(Vladimir) Putin sanoi ihan suorasanaisesti, että Venäjä ei aio liittää Krimiä Venäjään". "Kangaspuron mukaan puheessa merkittävintä oli presidentti Putinin ilmoitus, että Venäjällä ei ole tarvetta eikä aikomusta käyttää sotilaallista voimaa Ukrainassa. - Koko pointti on se, että Venäjä etsii nyt poliittista ulospääsyä ja ratkaisua kriisiin. Lehdistötilaisuuden ydin oli se, että sotilaalliset toimet suljettiin pois, Kangaspuro sanoo."

Saman vuoden 2014 heinäkuussa Markku Kangaspuron kerrotaan syyttäneen kriisin kärjistymisestä Ukrainan hallitusta ja USA:ta. Muutama päivä myöhemmin hän sanoi, että MH17-tragedian suurin häviäjä on Venäjä ja Vladimir Putin pyrkii löytämään kriisiin poliittisen ratkaisun.

Suomen Kuvalehden mukaan monet ovat Ukrainan kriisin aikana ihmetelleet "mihin tarvitaan tutkijoita, jotka toistelevat vain Kremlin näkemyksiä". SK sanoo sosiaalisessa mediassa muistutetun Kangaspuron taistolaismenneisyydestä ja toimimisesta yhä Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtajana. Myös Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivistä kerrotaan arvostellun.

Turun yliopiston professori Kari Liuhto sanoo vieläkin ihmettelevänsä, mitä Kangaspuron kommenttien taustalla on oikein ollut. Hänen mukaansa tiedotusvälineet valitsevat usein helpoimman tien haastattelemalla tutkijoita nopeasti ja kylmiltään.

Naapurimaiden tutkijoiden kerrotaan arvostelevan instituuttia suomettuneisuudesta ja tutkimusaiheiden pehmeydestä ja marginaalisuudesta.

Instituutin johtaja Markku Kivinen sanoo SK:ssa, että julkisuudessa tutkijat edustavat aina itseään. Hänen mukaansa he eivät pyri vaikenemaan Venäjän tekemisistä tai torjumaan sitä koskevaa kritiikkiä."
 
Back
Top