Miksi pienhävittäjät eivät onnistu USA:lta ?

Juke

Ylipäällikkö
BAN
Tässä tein hieman retrospektiivistä tutkimusta huomasin seuraavaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Curtiss-Wright_CW-21

Curtiss Deamon..ei mennyt kaupaksi.

XP-77 ei päässyt laivueisiin; http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_XP-77

Onko kyseessä asenne suunnitteluun vai mikä ?

Italialaisten SAI 403 oli 150 km/t nopeampi !

http://en.wikipedia.org/wiki/Ambrosini_SAI.403

P-38 Lightningit eivät pärjänneet IAR-80 koneille !

800px-IAR-80-4.jpg


http://en.wikipedia.org/wiki/IAR_80

800px-IAR_80%2C_side_view.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Taistelukoneeseen on ympättävä niin paljon asiaa ja sotavoimaa, että onnistuuko se pieneen koriin?
 
Olisiko siinä joku taktinen päätös takana..koneet eivät saa olla vain puolustuksellisia vaan nimenomaan suurvaltojen mannertenvälisiin sotiin sopivia ?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Todennäköisesti. Kun kylmän sodan alkuvuosina tarvittiin edullista ja helppoylläpitoista hävittäjää köyhemmille ja/tai vähemmän luotetuille liittolaisille, F-5A syntyi melko nopeasti.
 
Mitä taas tulee tuohon P-38:iin, niin eikö tämä asia ole aika selvä, että sen piti kyetä lentämään kauemmas, joten koneesta oli niihin aikoihin tehtävä suurempi.
 
Toisaalta pitää muistaa mitä tuo nimenomainen henkilö sanoi eräästä toisesta raskaasta hävittäjästä...
 
Voitko valaista hieman enemmän ?

Se ei liity sinällään tähän aiheeseen, kommentti vain on niin huvittava. Eli Göringin kommentti Mosquitosta.

Mutta kun puhutaan kerran WW2:n hävittäjistä, niin olihan jenkeillä muutama hyvä yksimoottorinen hävittäjä, ellei jopa parhaat hävittäjät sodan lopulla.

F-16 on kohtuu pieni hävittäjä, mitä vikaa siinä sitten on, en tiedä.
 
Viimeksi muokattu:
USAAF/USAF on aina panostanut toimintasäteeseen ymmärrettävistä syistä. Testasivat esim. Spitfirea siirtolennoilla USA:ssa II maailmansodan aikana ja totesivat sen sopimattomaksi heidän tarkoituksiinsa. Se mikä teki Spitfirresta loistavan puolustuksellisen hävittäjän kostautui sitten toimintasäteessä ja ongelmissa siirtolennoilla.

Joten jo noista vaatimuksista USA:n hävittäjät ovat yleensä olleet isoja. Edes lisäsäiliöillä ei saada pienhävittäjän toimintasädettä tarpeeksi suureksi.
 
En ole ihan varma kuinka paljon Offtopikiksi menee, mutta Siivet lehti 2/2008 pohdiskelee jutussaan ”Hankalat konehankinnat” Suomen sodan alla tapahtuneita konehankintoja, ja sen hankaluutta. Jutussa mainitaan että suomelle olisi tarjottu syksyllä 1938, kolmekymmentä kappaletta CW-21 hävittäjiä.

Amatöörimäisen käsitykseni mukaan kyseisteisen koneen hankinnasta luovuttiin hinnan takia, ja vieläpä vähän määrärahat jaettiin kahtia, pommikoneiden (Blenheim) ja Fokkereiden kesken.

Kanssani varmaan useampikin tämän foorumin nojatuolikenraali voisi näin jälkiviisaana valita toisin. Ehkä se myös kertoo sen miksi Curtisia ei ostettu itse Ameriikassa. Sehän oli hyvän nousukyvyn omaava torjunta hävittäjä, eikä kukaan varsinaisesti pommittanut Amerikkaa joten heidän oma tarve oli muualla. (tukisi siis tätä hyökkäys tarve teoriaa)

Kuriositeettina voisi mainita että myös suomelle tarjottu Heinkel 112 oli jäänyt omassa maassaan ”kakkoseksi”


Ja lyhyenä kommenttina F35 hävittäjään, mielikuvani pystysuoraan nousevista koneista ei ole sama kuin mielikuvani torjunta tai ilmaherruushävittäjästä.


Mitä vielä hävittäjien kokoon, esim, tuohon F16 sarjaan johon on asennettu koneen ylärunkoon lisäpolttoaine säiliöt, niin tuntuisi olevan jokseenkin yleinen trendi tällä hetkellä, myös superhornet on edeltäjäänsä huomattavasti isompi, ja taitaapa olla grippen NG hävittäjässäkin lisätty polttoaineen määrää. Tämän lisäksi on kai väläytelty sitä kakkos penkin paikkaa kaukoohjattavien koneiden operaattorille, joka sekin varmasti vaatii tilaa.
 
En ole ihan varma kuinka paljon Offtopikiksi menee, mutta Siivet lehti 2/2008 pohdiskelee jutussaan ”Hankalat konehankinnat” Suomen sodan alla tapahtuneita konehankintoja, ja sen hankaluutta. Jutussa mainitaan että suomelle olisi tarjottu syksyllä 1938, kolmekymmentä kappaletta CW-21 hävittäjiä.

Amatöörimäisen käsitykseni mukaan kyseisteisen koneen hankinnasta luovuttiin hinnan takia, ja vieläpä vähän määrärahat jaettiin kahtia, pommikoneiden (Blenheim) ja Fokkereiden kesken.

Kyllä tämä Fokkerin pesi; http://en.wikipedia.org/wiki/Curtiss-Wright_CW-21

http://en.wikipedia.org/wiki/Fokker_D.XXI

Mutta tuskin Zeroja.
 
Viimeksi muokattu:
Kanssani varmaan useampikin tämän foorumin nojatuolikenraali voisi näin jälkiviisaana valita toisin.

Sattumoisin Suomen ilmailuhistoriallinen lehti käsitteli CW-21:tä numerossa 1/2014. Lopputulema oli tämä:
"Sinne [jatkosotaan] olisi saatu rakenteellisia vahvistuksia vaatinut raakile, joka olisi ajan tavan mukaan varustettu selkäpanssarilla.
...
Lopputulos olisi silti ollut Brewsteriä hiukan nopeampi ja nousukykyisempi kone, jolla tosin olisi ollut huomattavasti lyhyempi toiminta-aika ja kevyempi aseistus. Muut ominaisuudet ja tekninen luotettavuus jäävät arvailujen varaan."

Mitään erityisen vakavasti otettavaa tarjousta koneista ei ilmeisesti esitetty eikä sitä myöskään harkittu vakavasti ilmavoimissa. Tuossa vaiheessa hävittäjiin ei ollut ylimääräistä rahaa. Jutussa tapaus on ajoitettu syyskuuhun 1939, mikä kuulostaa realistisemmalta kuin 1938, koska kyseisen koneen suunnittelu vasta 1938.
 
Sattumoisin Suomen ilmailuhistoriallinen lehti käsitteli CW-21:tä numerossa 1/2014. Lopputulema oli tämä:
"Sinne [jatkosotaan] olisi saatu rakenteellisia vahvistuksia vaatinut raakile, joka olisi ajan tavan mukaan varustettu selkäpanssarilla.
...
Lopputulos olisi silti ollut Brewsteriä hiukan nopeampi ja nousukykyisempi kone, jolla tosin olisi ollut huomattavasti lyhyempi toiminta-aika ja kevyempi aseistus. Muut ominaisuudet ja tekninen luotettavuus jäävät arvailujen varaan."

Mitään erityisen vakavasti otettavaa tarjousta koneista ei ilmeisesti esitetty eikä sitä myöskään harkittu vakavasti ilmavoimissa. Tuossa vaiheessa hävittäjiin ei ollut ylimääräistä rahaa. Jutussa tapaus on ajoitettu syyskuuhun 1939, mikä kuulostaa realistisemmalta kuin 1938, koska kyseisen koneen suunnittelu vasta 1938.
Olisikohan sitten vuosiluvussani typo, tai olisiko tämäkin kone pitänyt osata ostaa paperilla. (mikä tuntuu olevan tämänkin päivän trendi...) Koneen teknisistä, tai kauppaan liittyvistä muista yksityiskohdista ei Siivet 2/2008 lehden artikkelissa ihmeemmin mainita. Vaan todetaan nuo samat asiat, että suomi yllätettiin varustautumisen suhteen hieman housut kintussa, ja niukka rahoitus byrokratian jäykkyydellä varustettuna teki touhusta lähes mahdottoman.


Mutta sellainen mielenkiintoinen väittämä lehdessä oli, että Suomen Yhdysvaltain suurlähettilään Hjalmar J. Pocopen toimesta olisi yritetty neuvotella isosta lainasta vuoden 1939 alussa. Väittämän mukaan laina olisi kaatunut suomen vasemmiston vastustukseen. Se olisi tietysti sitonut suomen amerikkalaiseen kalustoon, ja olisiko sekään kerennyt rintamalle tai muuten muuttanut tilannetta olennaisesti, on mahdotonta sanoa.

Tuskin kaikki, mutta hyvin monet tuon ajan hävittäjät perustuivat sotia edeltäneen ajan erilaisille lentokoneiden nopeuskilpailuiden koneille. Näissä yllättävän monessa tuntui pilotin paikka olevan suhteellisen takana. Sotilaskäyttöön tullessaan ohjaamot sitten järjestään taisivat siirtyä eteenpäin. Aseistusta ja panssarointia lisättiin, ja siinä sivussa laskutelineetkin saivat osansa. Japani taisi olla ainoa maa jossa oli kulttuuria "kevytkoneille"


Mutta eipä tainnut rapakon tälläkään puolella puusta tehdyt kevytleijat niin ottaa ilmaa alleen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Heinkel_He_162
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heinkel_He_162
 
Japani taisi olla ainoa maa jossa oli kulttuuria "kevytkoneille"

Ei varsinaisesti. Heillä vain oli ongelmia tuottaa tarpeeksi tehokkaita moottoreita, joten tehot piti käyttää tarkkaan. Joten kaikki piti laittaa nopeuteen, aseistukseen ja polttoainetilavuuteen.
 
Olisikohan sitten vuosiluvussani typo, tai olisiko tämäkin kone pitänyt osata ostaa paperilla. (mikä tuntuu olevan tämänkin päivän trendi...) Koneen teknisistä, tai kauppaan liittyvistä muista yksityiskohdista ei Siivet 2/2008 lehden artikkelissa ihmeemmin mainita. Vaan todetaan nuo samat asiat, että suomi yllätettiin varustautumisen suhteen hieman housut kintussa, ja niukka rahoitus byrokratian jäykkyydellä varustettuna teki touhusta lähes mahdottoman.


Mutta sellainen mielenkiintoinen väittämä lehdessä oli, että Suomen Yhdysvaltain suurlähettilään Hjalmar J. Pocopen toimesta olisi yritetty neuvotella isosta lainasta vuoden 1939 alussa. Väittämän mukaan laina olisi kaatunut suomen vasemmiston vastustukseen. Se olisi tietysti sitonut suomen amerikkalaiseen kalustoon, ja olisiko sekään kerennyt rintamalle tai muuten muuttanut tilannetta olennaisesti, on mahdotonta sanoa.


Tuskin kaikki, mutta hyvin monet tuon ajan hävittäjät perustuivat sotia edeltäneen ajan erilaisille lentokoneiden nopeuskilpailuiden koneille. Näissä yllättävän monessa tuntui pilotin paikka olevan suhteellisen takana. Sotilaskäyttöön tullessaan ohjaamot sitten järjestään taisivat siirtyä eteenpäin. Aseistusta ja panssarointia lisättiin, ja siinä sivussa laskutelineetkin saivat osansa. Japani taisi olla ainoa maa jossa oli kulttuuria "kevytkoneille"


Mutta eipä tainnut rapakon tälläkään puolella puusta tehdyt kevytleijat niin ottaa ilmaa alleen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Heinkel_He_162
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heinkel_He_162


Kannattaa lukasta Wollenweberin kirja He-162 koneesta....P1101 oli jo maailman luokan häätäjä.

Tiny_Fighter_Comp_72.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Voisiko löysän suunnittelun syynä olla...helppo lennettävyys ?

Brewster oli vain 30 cm lyhyempi kuin 3 x voimakkaampi F8F ?

Brewster F2A_1_55P.jpg
 
Back
Top