Miksi puolustuksemme kärsii kroonisesta aliresurssoinnista?

RPG83

Soome Majori
Miksi puolustusvoimat ovat kärsineet kroonisesta alirahoituksesta sitten viime sotien? 1930-luvulla rahoitus oli kuitenkin kohtuu hyvällä mallilla. Mutta sitten sotien jälkeen... Oliko asialla Kekkonen, hyvinvointivaltio vai sosialismi? Kaikki kolme?

On järkyttävää havaita, että taloudellisesti painimme samassa sarjassa Israelin kanssa - ja ilmavoimamme ovat pikkuriiikkiset niihin toisiin sinivalkoisiin siipiin verrattuna. Panssariaseemme on sekin pieni ja on ollut jo pitkään. Toisen linjan (aluelllisille) joukoille ei ole ollut kunnollista varustusta oikein koskaan.

Samaan aikaan toiset ovat ottaneet opiksi: Puola käyttää sen n. 2 prosenttia BKT:sta puolustukseen, kuten tekee myös Viro, vaikka jälkimmäiselle sillä ehkä onkin minimaalinen merkitys. Loppupeleissä puhutaan kuitenkin täysin siedettävistä summista, eikä kotimaisenkaan puolustusbudjetin korotus esimerkiksi kolmanneksella pitäisi olla mikään mahdottomuus, vaikka sitten ei haluttaisikaan nähdä itsenäisyyttä olemassaolon edellytyksenä, kuten juutalaisvaltiossa joudutaan näkemään.

Miten nykyinen tilanne voi olla mahdollinen, ja miksi mahdollisesta on tehty mahdotonta?
 
Tilapäisesti budjetin voisi nostaa 3-5% paljon modernisoitavaa. Kotimaista jalostusastetta tulisi tukea, meillä huippuosaamista.
 
Aikoinaan tehtiin jokin poliittinen lehmänkauppa, jossa puolustusmäärärahat jumitettiin olikos 1,5% bkt:sta. Sittemmin se on jämähtänyt sille tasolle, kun kukaan ei ole kehdannut ehdottaa niiden nostamista, se kun olisi poliittisesti epäkorrektia.
 
Aikoinaan tehtiin jokin poliittinen lehmänkauppa, jossa puolustusmäärärahat jumitettiin olikos 1,5% bkt:sta. Sittemmin se on jämähtänyt sille tasolle, kun kukaan ei ole kehdannut ehdottaa niiden nostamista, se kun olisi poliittisesti epäkorrektia.

Kun nyt päästäisiin pysyvästi edes sille määritellylle tasolle. 2000-luvun keskiarvo on ollut luokkaa 1,35% ja ainoastaan vuonna 2009 on tavoite saavutettu. Tuolloin prosentti oli 1,54. Surkein oli vuoden 2007 1,18%. Vuosina 2000-2015 on siis jääty virallisesta tavoitteesta jokseenkin 3 miljardia euroa. Tuolla rahalla olisi järkevästi toimien saatu kaikenlaista aikaiseksi. Bkt-osuus ei kyllä ole millään muotoa asiallinen tapa määrittää puolustusbudjetin tasoa. Pitäisi määritellä tavoitetaso ja antaa hommaan sen jälkeen euroja. Tilastomiehet voivat sitten pyöritellä prosentteja mielensä mukaan.

http://www.defmin.fi/index.phtml?s=122
 
Koska siihen ei ole kansalla tahtoa. Syvän rauhan aikana ei kovin moni kansalainen näe sellaisiin panostuksiin suurta tarvetta, lisäksi osa pitää puolustusvoimia ihan riittävän resursoituna organisaationa muutenkin. Nykyinen taloustilanne ei varmaan nosta haluja panostaa puolustusvoimiin, vaikka varmaan löytyisi sellaisiakin kohteita joista leikkaaminen (ja siirtäminen puolustusvoimille) ei suomalaisia oikeasti yhtään haittaisi.

Edit:
Ilkeämielinen sanoisi presidentti Ilveksen lesoilusta että Viron puolustusmenotavoitteen saavuttamisessa auttaa sekin ettei huonon rakennustyön vienti Suomeen pimeänä taikka sensuellisti muodostuneen ihmislihan vuokraaminen tuntipohjaisesti yleensä näy BKT:ssä.
Suomessa ja Virossa näkyy.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi näkökulmista on myös se, että valtiojohto ei ole kokenut sellaista sotilaallista uhkaa, joka olisi perustellut suuremmat panostukset maanpuolustukseen.

Miettikää mitä tahansa operaatioon valmistautuvaa sotilaallista kokoonpanoa tukiosineen (Suomessa siis laajalti myös siviiliyhteiskunta). Ennen H-hetkeä viritetään orkesteri harjoittelemalla, täydentämällä, testaamalla... Niin kauan kuin kertausharjoituksia ei vähintään kymmenkertaisteta, on vallalla vahva usko siihen että alle 6 kk aikajänteellä kukaan ei uhkaa Suomea sotilaallisesti. Silloin riittää minimipanostus kynnyssuorituskykyihin. (Siis poliittisesti riittää.)
 
Bkt-osuus ei kyllä ole millään muotoa asiallinen tapa määrittää puolustusbudjetin tasoa. Pitäisi määritellä tavoitetaso ja antaa hommaan sen jälkeen euroja. Tilastomiehet voivat sitten pyöritellä prosentteja mielensä mukaan.

Just meinasin sanoa että prosenteilla ei montaa tykkiä tai panssarivaunua ostella, vaan euroilla. Esim. 2007 tasoa liudentaa sen vuoden hyvä BKT. Ja toisinpäin, BKT kun laskee niin tässähän alkaa ensi vuonna olla 2% lähempänä ja lähempänä ;) Viron presidenttikin esitti ajatusta että NATOssa pitäisi jotenkin nostaa esille niitä mallioppilaita jotka käyttävät 2% BKT:stä puolustusmenoihin, mutta se taas peittää sen pikku tosiasian että vaikkapa Bundeswehrin 1,2% on aika h-vetillisen paljon enemmän kuin Viron 2%. No, parempi toki Viron BKT:stä 2% kuin Liettuan 0,8%...

Ilkeämielinen sanoisi presidentti Ilveksen lesoilusta että Viron puolustusmenotavoitteen saavuttamisessa auttaa sekin ettei huonon rakennustyön vienti Suomeen pimeänä taikka sensuellisti muodostuneen ihmislihan vuokraaminen tuntipohjaisesti yleensä näy BKT:ssä. Mutta emmehän me ole ilkeämielisiä.
 
Miten nykyinen tilanne voi olla mahdollinen, ja miksi mahdollisesta on tehty mahdotonta?

Koska puolustusvoimista on niin helppo leikata. Ne eivät ensinnäkään tappele vastaan, vaan tekevät kaiken mitä käsketään. Ja toiseksi aina kun joku esittää, että puolustusvoimille jätetään edes ne entiset rahat, niin siellä on heti joku huutamassa, että "entäs lapset?" tai "vanhukset jäätyy hoitokoteihin!"
 
Toisaalta voidaan ajatella, että taso on ollut riittävä. NL:n romahduksen jälkeen emme ole kokeneet sodan tai sotilaallisen painostuksen uhkaa, joten Puolustusvoimat on täyttänyt tehtävänsä.

Peruutuspeilin sijasta pitää kääntää katse tulevaisuuteen. Ainoa turvallisuuspoliittinen uhkaajamme on rakentamassa huomattavaa sotilaallista suorituskykyä, ja tähän on myös meillä reagoitava.
 
Toisaalta voidaan ajatella, että taso on ollut riittävä. NL:n romahduksen jälkeen emme ole kokeneet sodan tai sotilaallisen painostuksen uhkaa, joten Puolustusvoimat on täyttänyt tehtävänsä.

Peruutuspeilin sijasta pitää kääntää katse tulevaisuuteen. Ainoa turvallisuuspoliittinen uhkaajamme on rakentamassa huomattavaa sotilaallista suorituskykyä, ja tähän on myös meillä reagoitava.

Meihin nähden huomattava suorituskyky on jo nyt olemassa. Reagointia on löydyttävä siksi, että tämä potentiaali uhkaaja on osoittanut de facto pyyhkivänsä kv-sopimuksilla pöytiä ja käyttää retoriikkaa, joka ei todellakaan lupaa hyvää. Venäjän de facto -kädet tekevät- muutti myös minun kantaani liittoutumiseen. En kuvittele ihmeitä siitäkään, mutta jos vaan rako tulee, on Suomi teipattava entistä tiukemmin läntisiin elimiin kiinni. Jos tämän vuotiset opetukset unohtuvat päättäjiltä, niin vain itseämme saamme syyttää tulevaisuudessa. Tässä ei ole minkäänlaista empätiijän sijaa.
 
Toisaalta voidaan ajatella, että taso on ollut riittävä. NL:n romahduksen jälkeen emme ole kokeneet sodan tai sotilaallisen painostuksen uhkaa, joten Puolustusvoimat on täyttänyt tehtävänsä.

Peruutuspeilin sijasta pitää kääntää katse tulevaisuuteen. Ainoa turvallisuuspoliittinen uhkaajamme on rakentamassa huomattavaa sotilaallista suorituskykyä, ja tähän on myös meillä reagoitava.

Paha katsoa eteenpäin kun voimat menevät menneiden virheiden paikkaamiseen. tai eivät ne virheitä olleet vaan ihan tietoisia laiminlyöntejä. Rauha meidän aikanamme todettiin jo vuonna 1938 ja historialla on ikävä taipumus toistaa itseään.
 
Pelkään vähän että lisäpanostukset menevät hieman liikaa vain sinne kalustopuolella, vaikka mielestäni akuutimpaa olisi lisätä RAJUSTI ja pysyvästi kertauksia. Kalustoakin toki tarvitsee parantaa mutta ei sillä puolella tilanne ole niin kriisissä kuin kertauspuolella. Hyväkin kalusto kun jää heikkotehoiseksi jos ja kun sen käyttäjät eivät ole siihen kovinkaan tottuneita. Esim. itsellä on niin että sellaiset "hyvän sään" krh-hommat on kyllä niin yksinkertaisia että koulutettu apinakin ne oppisi tunnin kertauksella, mutta treenata pitäisi sitä mikä jo itse saamastani valitettavan kehnosta koulutuksesta puuttui, eli realistiset taistelukentän tilanteet. Muilta krh-miehiltä olen kuullut että näitä olisi treenattu enemmän - ja olin kuitenkin 81-millisten tulitukiryhmässä, jolla kai on aika suuri todennäköisyys joutua pikatilanteisiin. Minä nyt toki alan 31-vuotiaana olla kakkos-kolmoslinjan väkeä, mutta silti.
  • Heittimen johtaja kaatui tykistö/ilmaiskussa, muidenkin pitää osata tarvittaessa reagoida/laskea suuntaus heittimille perustuen tulenjohdon ohjeisiin (ei pitäisi olla ylivoimaista esim. itselle joka tekee laskentahommia työkseenkin, vaikka vm-aikana vähän tuollainen kuva tuli että kun olemme 6kk sakkia niin ei meille kannata opettaa mitään)
  • Suorasuuntausammuntaa pikakorjauksin (tätä harjoiteltiin, mutta äärimmäisen vähän verraten standardiin heittimen vieressä seisoskeluun ja pitkien kranaattisarjojen rätkyttelyyn)
  • Hallittu vihollisen torjunta/viivytys kivääri/kk/kes -aseistuksella ja asemista irtautuminen kaluston kanssa jos ja kun vihollinen pääsee pujahtamaan "linjojen" läpi kimppuun (meille opetettiin tyyliin että mennään poteroon ja "ei siitä karkuun lähdetä vaan kuollaan", mitä IHMEEN järkeä jättää tulivoimaiset heittimet viholliselle ja pois omien jääkärien tukemisesta sen takia että saadaan ehkä max muutama vihollissotilas hengiltä?)
  • Asemanvaihdossa järki sallittu, eli ei kelloteta irtautumista niin että rohkaistaan mättämään kalusto "sekasotkuna" Masin lavalle, koska se johtaa erittäin huonoon suorituskykyyn seuraavassa asemaanajossa. Yritin tätä hieman hitaampaa mutta koordinoidumpaa kuormausta ehdottaa mm. kantahenkilökuntaan kuuluvalle luutnantille joka ihmetteli ajoittain heikkoa asemaanmenoaikaa, mutta kuuroille korville meni.
 
Miksi puolustusvoimat ovat kärsineet kroonisesta alirahoituksesta sitten viime sotien? 1930-luvulla rahoitus oli kuitenkin kohtuu hyvällä mallilla. Mutta sitten sotien jälkeen... Oliko asialla Kekkonen, hyvinvointivaltio vai sosialismi? Kaikki kolme?

Hyvä kysymys, johon en osaa vastata. Muissa pohjoismaissa puolustuksen BKT-osuudet olivat suuremmat aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. Ehkä muiden pohjoismaiden sosialidemokraatit ovat militaristisempia.
 
Hyvä kysymys, johon en osaa vastata. Muissa pohjoismaissa puolustuksen BKT-osuudet olivat suuremmat aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. Ehkä muiden pohjoismaiden sosialidemokraatit ovat militaristisempia.

Nyt kun tuli sosiaalidemokraateista ja pohjoismaista puhe, niin Ruotsin tilannetta paransi varmasti kotimainen sotatarviketeollisuus etenkin ilmailupuolella. Tosin olihan meilläkin Tampella ja myöhemmin kovaa osaamista viestipuolellakin.
 
Nyt kun tuli sosiaalidemokraateista ja pohjoismaista puhe, niin Ruotsin tilannetta paransi varmasti kotimainen sotatarviketeollisuus etenkin ilmailupuolella. Tosin olihan meilläkin Tampella ja myöhemmin kovaa osaamista viestipuolellakin.

Totta, heillähän oli jo ennen toista maailmansotaa Bofors ja Kockums ja sotien aikana Ruotsiin syntyi aseteollinen kompleksi. Aseteollisuus on ollut merkittävä työllistäjä ja sillä on varmasti ollut vasemmistossakin oma lobbynsä. Teollisuutta on pidetty yllä aina näihin päiviin asti kokonaisuuden kustannuksella. Tulee mieleen toista tuhatta valmistettua hävittäjää, tuhansittain valmistetut terrängbilit ja bankut, kuorma-autoja unohtamatta.
 
Oliko asialla Kekkonen, hyvinvointivaltio vai sosialismi? Kaikki kolme?

Kaikki kolme. Ei välttämättä tuossa järjestyksessä. Tai ainakin kaksi kolmesta eli Kekkonen ja sosialismi. Ruotsissa oli kylmän sodan aikana sekä hyvinvointivaltio että jortikkaa lahkeessa.

Nykyään myös huono kv. taloustilanne ja takavuosien naiivius sen suhteen mihin Venäjä on menossa vaikuttavat, mutta perussyyt krooniseen vaivaan ovat juuri nuo Kekkonen ja sosialismi.
 
Back
Top