Milloin viimeksi ammuit liikkuvaa?

[koponen]

Pötköttelyammunnoilla ei sotia voiteta, tai siis ei saavuteta taistelevien joukkojen henkilökohtaisen aseen käytön suorituskykyvaatimuksia.

Milloin viimeksi ammuit ruutiaseella liikkuvaan maaliin?

Äänestettyäsi voit kertoa viestissä harjoittelusta, suorituspaikoista, asenteista tai muusta aiheeseen liittyvästi.

Vastaathan rehellisesti - vaikka kirpaisisikin...

 

[vehamala]

Tässä varmaan tarkoitetaan käsiaseilla ampumista eli rantapyssyllä maalilautan rikkomista ei lasketa ?

 

[Second]

Vähän yli viikko sitten. Jänö lähti kuusen tarrin alta. Sikäli hassun hauska tilanne että minulla oli kartta ja kompanssi käsissä ja haulikko kainalossa vain hetkeä aiemmin. Mietskelin jo kotiin lähtöä kun jäljittäminen tuntui kestävän täältä ikuisuuteen. Haulikko handuun ja askel, sitten kuhahti ja valkoinen jänis loikki minusta pois päin.

Eka laukais ohi 10 metristä liian suurella ennakolla, jänis meni visiin 45 ateen kulmassa ja minä ammuin 90 asteen vaatimalla ennakolla. Suurin piirtein. Vähän hätiköity laukaus kun jänis sai puun rungon minun ja itsensä väliin. Samalla tajusin että mulla on tasan 60 piirun kokoinen tila (kaksi sormen leveyttä) ampua se ennekuin ehtii pusikon sekaan ja pois näkyvistä. Sellainen "heti kun näkyy"-laukaus oli siis kyseessä, jänis vaihtoi suuntaa ja seuraava olikin helppo persieelle ampuminen 20 metriin avomaastoon. Ensi alkuun näytti että sekään ei osunut ja minä olin käyttänyt molemmat piiput, mutta saman tien se kuukahtikin alas jalat täynnä haulia ja luitakin poikki.

Tänä vuonna on varmaan joku 100 laukausta tullut ammuttua kiekkoihin, aivan liian vähän. Ei hirvittävästi ole huvittanut lähteäkään kun lintumetsästys jäi minun kohdaltani pois. Lisäksi nuo ammutut laukaukset on sellaisia laukauksia missä itse lingolla heitän kiekon ilmoille ja koitan ehtiä pasauttaa sen ennenkuin se ehtii 30 metriin (silloin ei enää mene luotettavasti rikki, lähinnä iskemiä pinnassa). Eli ennakon ottamiseen ei mitään kovin hyvää treeniä koska käytännössä maali on kaikkoava, toki hyvässä sivutuulessa sopivalla heittokulmalla maali on aika haastavakin. Viime vuonna sentään 400 + metsästyslaukauksia siihen päälle ainakin 50.

Toki sitten on aika paljon tullut vain kuivaharjoittelua nostojen ja swingien tekniikan ylläpitämistä varten. Listojen reunoja seuraillen ja puhtaista laukauksia tavoitellen. Ensimmäisillä ratakäynneillä tuossa alkukesästä huomasi että talvella ja keväällä ei paljoa tullut treenattua, ja että kuivaharjoituksetkin tosiaan kannattaa. Ihme haparointia varmistimen, nostojen ja jopa sormen hakeutumisella liipaisimelle kanssa! Tarkkudessa ei ollut niinkään moittimista vaan hitaudessa, joku reilu puolet kiekoista ehti 25 metrin pidemmälle puolellle. Osumia oli useimmissa, mutta ei riittänyt hauleissa voima rikkomaan.

 

[JOKO]

Puuttuu vaihtoehto "Yli kymmenen vuotta sitten".

 

[Second]

Puuttuu vaihtoehto "Yli kymmenen vuotta sitten".

Juu sama vika se on rahikaisella luotiaseiden kanssa. No Harak KES:llä sentään läväytin liikkuvaa vaunuprofiilia tuossa parisen vuotta sitten.

Mites noita liikkuvia maaleja voi ylipäätään, impulla, piekkarilla tai järeämmällä luotikalustolla ampua? Onko tarjolla jotakin jokamiehen halpaa järjestelmää, joka voi asentaa vaikka omaan kotiin tai pellolle (loppuu se orjailu kaiken maailman seuroille ja järjestöille prkl!).

Eihän tuo mahdoton projekti itsekkään olisi tehdä ilmakiväärille soveltuvaksi. Saa vain matematiikkaa harjoittaa aika paljon että rata vastaisi vaikkapa 100 metriin liikkuvan ampumista rynnäkkökiväärillä...

 

[baikal]

Alle kaksi kuukautta sitten savikiekkoja haulikolla ja alle kuukausi sitten pahvihirven mötkälettä ja "heiluvaa" tonkkaa ja komennosta nosto ja pamausta.

 

[Second]

Alle kaksi kuukautta sitten savikiekkoja haulikolla ja alle kuukausi sitten pahvihirven mötkälettä ja "heiluvaa" tonkkaa ja komennosta nosto ja pamausta.

Kuinkas tuo hirviammunta eroaa suorituksena kiekojen ampumisesta haulikolla? Jotakin juttua olen kuullut esim tuota hirven partaa ristikossa pitäen pitäisi osua vitaalialueelle. Mutta onko haulikko ammunnasta suoraa hyötyä kuljetuksia ja itse laukaustapahtumaa varten?

Kumpi on haastellisempi suorituksena? Hirvitaulukin painaa menemään muistaakseni 40 km/h.

 

[baikal]

Riippuu vähän käytettävän aseen ja patruunan ominaisuuksista tuo ennakko, .30-yleisimmät toimivat kutakuinkin noin, partaan kuljetus ja laukaus vauhdista. Osuma vitaalialueelle tulee suht helposti, sitten kun siihen ei tyydy tulee vähän haastetta.

Mielestäni kiekkoammunta auttaa oppimaan sen, että svingi ei katkea ennen laukausta. Mitä tulee haasteellisuuteen niin näköjään molemmat lajit ovat meikäläiselle riittävän haasteellisia. Riippuu tietty mihin suoritustasoon on tyytyväinen.

 

[Kapiainen]

Liikkuvan ampuminen on tietysti hyvää treeniä sekin, mutta enemmän ehkä kuitenkin korostaisin harjoittelussa yllättävistä suunnista ja yllättäen esiin tulevien maalien ampumista kuin varsinaisesti liikkuvan maalin ampumista siinä mielessä kuin se yleisesti mielletään. Kun yllättävästi esiintulevien maalien ampumiseen vielä yhdistetään maalinvalinta/ maalin priorisointi uhkaaviin, vähemmän uhkaaviin ja vaarattomiin aletaan olemaan jo ihan hyvällä treenaamisen tasolla.
Mutta erittäin hyvää treeniä on myös liikkuvien maalien ampuminen tottakai.
Viikoittain pyrin ampumaan..tai minimissään kuitenkin useampia kertoja/kuukausi. Aina ei ehkä ihan pääse tuohon rytmiin, koska vapaa-ajalla/lomalla en juurikaan edes halua ampua. Töitä kun en halua tehdä vapaalla.

 

[Second]

Riippuu vähän käytettävän aseen ja patruunan ominaisuuksista tuo ennakko, .30-yleisimmät toimivat kutakuinkin noin, partaan kuljetus ja laukaus vauhdista. Osuma vitaalialueelle tulee suht helposti, sitten kun siihen ei tyydy tulee vähän haastetta.

Mielestäni kiekkoammunta auttaa oppimaan sen, että svingi ei katkea ennen laukausta. Mitä tulee haasteellisuuteen niin näköjään molemmat lajit ovat meikäläiselle riittävän haasteellisia. Riippuu tietty mihin suoritustasoon on tyytyväinen.

Ok. Kiitokset näkemyksestä.

 

[noska]

Miltähän mahtais näyttää tämän äänestyksen vastaukset nyt? Kuvittelisin, että vuodenajalla on melkoinen merkitys asiaan.

 

[baikal]

Eilen illalla ilmahirveä.

 

[koponen]

Eläimet pois lukien on ollut hiljaisempaa kun kotiradan hirvijuoksut ovat talvihorroksessa. Muutaman kerran kiekkoa. Eilen illalla istua nakotin sisällä ja ammuskelin halpis-"Noptelilla" heikomman käden pistooliliipaisua siistiksi.

Pitäisi saada joku vihivaunuratkaisu tikkuaskin kannesta radalle asti. Kerran kun pääsin ampumaan "kohti ryömiviä" kaatuvia tauluja niin jäi himo. Olivat vaan harrastebudjetin ulkopuolella ne kaupalliset ratkaisut. Viime kesän radio-ohjattava maalitaulukin toimi niin pitkään kun etuvallien väli tuli ja ystäväni vääp res NN suoritti puhdasoppisen lopetuslaukauksen Nikko-merkkiselle taululavetille.

 

[noska]

Jotenkin jäänyt tästä sellainen kuva, että liikkuvaan maaliin ampuminen on pääasiassa metsästävien reserviläisten harrastuksia. Ainoastaan koposen yllämainitsema järjestely on tästä poikkeavaa tietoa. Onkohan mulla ihan väärä kuva asiasta. Ainakaan omat ressututut (jotka ei metsästä) eivät tunnu juuri ampuvan liikkuvaa, vaan sitten sitäkin enemmän toiminnallista ammuntaa jossa miehet kyllä liikkuvat mutta taulut pysyvät kyllä paikallaan.

 

[baikal]

Jotenkin jäänyt tästä sellainen kuva, että liikkuvaan maaliin ampuminen on pääasiassa metsästävien reserviläisten harrastuksia. Ainoastaan koposen yllämainitsema järjestely on tästä poikkeavaa tietoa. Onkohan mulla ihan väärä kuva asiasta. Ainakaan omat ressututut (jotka ei metsästä) eivät tunnu juuri ampuvan liikkuvaa, vaan sitten sitäkin enemmän toiminnallista ammuntaa jossa miehet kyllä liikkuvat mutta taulut pysyvät kyllä paikallaan.

Ilma-aseharjoituksia pidetään jotenkin vissiin nynnyjen hommana. Saattaa ollakin, mutta minua ja minun tarpeitani olen sen huomannut palvelevan. Ei ilma-aseet voi korvata ruutiaseita, mutta yksinkertaisesti asia on myös näin: erityisesti talvella ei iku kuuna valkeana pääse ruutikarkeloissa niihin suoritemääriin kuin pääsee ilma-radalla. Ja kyllä, minä vannon suoritemäärien nimeen OMALLA KOHDALLANI. Olen oppinut sen, etten muuten saa tuntumaa kunnolla, joutuu hankaamaan ja hiomaan paljon.....sitten voin saavuttaa hlökoht. TAVOITETILAN.

 

[KIM]

Mulla oli jannuna seuraavanlainan liikkuva rata takapihalla:
-Ylärinteessä olevan puun ja alarinteessä olevan tangon välissä oli vahva naru.
-Naruun oli laitettu pikkurissalla koukku jossa roikkui peltipurkki.
-Peltipurkista lähti siima ylärinteessä olevaan puuhun, josta pikkurissan kautta virveliin joka oli ampumapaikalla.
-Pystyin itse kelaamaan virvelillä purkin ylös ja kelan vapauttamalla se liukui alas narua pitkin.

Tässä pystyi vaihtamaan ampumasuuntia ja kulmia melko hyvin. Ihan joka suuntaan ei voinut toki ilkullakaan amputa. Tällä minä harjoittelin liikkuvat n. 12-15 vuotiaana. Samoihin aikoihin ampuilin pahvin lisäksi myös tölkkejä epämääräisistä paikoista ja välillä heitettynäkin. Muoviset sotaukkelitkin sai kyytiä. Sen verran tuli treenattua, että n. 5 metrin päästä osui lonkalta joka laakilla kaljatölkkiin. Patruunoita meni 10000-20000 per vuosi. Ja mulla oli ihan jousiviritteinen lippaaton ilkku. Kyllä mä sitten aika hyvin osasinkin amputa. Nykyään tuppaa jo käymään niin, että olen tuloksissa keskivaiheilla kun kertauksissa tai muissa ammutaan. No ampumiset jääkin n. 100 patruunaan per vuosi.

 

[koponen]

Kuten kapiainen mainitsikin, liikkuva maali on tavallaan anomalia reserviläisen ammunnoissa tänä päivänä. Pitäisikö näin olla - siitä voitaneen olla ainakin kahta mieltä.

Itse ammun kyllä noskan mainitsemia stageja/rasteja/muutenvaanmaaliasetelmia siinä kuin pötköttelyammuntojakin, mutta harrastuneisuuden vaikeutta kuvannee se että piipparinkaan saattelema urheiluammunta ei kelpaa itselleni tietyn osa-alueen harjoitteluksi. Olen pelehtinyt videoprojektio+"light gun" kuvioiden ymv. dynaamisia aseenkäyttötilanteita kuvaavien asioiden parissa, mutta sekin homma on vielä puolitiessään. Toistaiseksi tahkotaan hirvirataa, kiekkoa, improvisoitua maalia, heiluria jne ja näitä vielä pitkällä ja pätkällä erikseen.

Pitäisi varmaan ostaa KASIt kotiin, kulkea aina ne päällä ja aktivoida naapurusto tekemään tuliylläköitä. Työmatka-autoon voisi laittaa vastaanottopuolen lisäksi vaikka repsikan hakuvalovarteen myös antavan laitteen. Ja suojasavuheitteet.

Ettei totuus unohtuisi, edellinen oikea voimankäyttötilanne jossa olen ollut oli sellainen jossa (ulkomaisen) pankin ovimies harkitsi haulikolla (siis meitä kohti) ampumista, kun kuskimme ajoi auton ihan oven eteen vaikka terroristitolpat olivat pystyssä. Siinä ei takapenkillä kikkelin ja kuulakärkikynän kanssa istuessa ollut oma aktiivinen toiminta kovin vahvoilla. Vähän laitoin päätä kyyryyn ettei vänkäristä irtoava aivomassa sotke kampausta.

 

[noska]

Kuten kapiainen mainitsikin, liikkuva maali on tavallaan anomalia reserviläisen ammunnoissa tänä päivänä. Pitäisikö näin olla - siitä voitaneen olla ainakin kahta mieltä.

Itse ammun kyllä noskan mainitsemia stageja/rasteja/muutenvaanmaaliasetelmia siinä kuin pötköttelyammuntojakin, mutta harrastuneisuuden vaikeutta kuvannee se että piipparinkaan saattelema urheiluammunta ei kelpaa itselleni tietyn osa-alueen harjoitteluksi. Olen pelehtinyt videoprojektio+"light gun" kuvioiden ymv. dynaamisia aseenkäyttötilanteita kuvaavien asioiden parissa, mutta sekin homma on vielä puolitiessään. Toistaiseksi tahkotaan hirvirataa, kiekkoa, improvisoitua maalia, heiluria jne ja näitä vielä pitkällä ja pätkällä erikseen.

Pitäisi varmaan ostaa KASIt kotiin, kulkea aina ne päällä ja aktivoida naapurusto tekemään tuliylläköitä. Työmatka-autoon voisi laittaa vastaanottopuolen lisäksi vaikka repsikan hakuvalovarteen myös antavan laitteen. Ja suojasavuheitteet.

Näen jo mielessäni otsikot, jotka syntyvät kun koponen saa harjoitusratansa käyntiin ja joku kukkahattutäti osuu päiväkävelyllä paikalle. Kun jo nykyisellänn pelkkä leikkiaseen kaupast kotiin lapselle lahjaksi kantaminen saa aikaan usean partion operaation ja piiritystilanteen.

 

[noska]

Jotenkin jäänyt tästä sellainen kuva, että liikkuvaan maaliin ampuminen on pääasiassa metsästävien reserviläisten harrastuksia. Ainoastaan koposen yllämainitsema järjestely on tästä poikkeavaa tietoa. Onkohan mulla ihan väärä kuva asiasta. Ainakaan omat ressututut (jotka ei metsästä) eivät tunnu juuri ampuvan liikkuvaa, vaan sitten sitäkin enemmän toiminnallista ammuntaa jossa miehet kyllä liikkuvat mutta taulut pysyvät kyllä paikallaan.

Ilma-aseharjoituksia pidetään jotenkin vissiin nynnyjen hommana. Saattaa ollakin, mutta minua ja minun tarpeitani olen sen huomannut palvelevan. Ei ilma-aseet voi korvata ruutiaseita, mutta yksinkertaisesti asia on myös näin: erityisesti talvella ei iku kuuna valkeana pääse ruutikarkeloissa niihin suoritemääriin kuin pääsee ilma-radalla. Ja kyllä, minä vannon suoritemäärien nimeen OMALLA KOHDALLANI. Olen oppinut sen, etten muuten saa tuntumaa kunnolla, joutuu hankaamaan ja hiomaan paljon.....sitten voin saavuttaa hlökoht. TAVOITETILAN.

Pahoittelen syvästi herra kenraali, mutta mitenkään tarkoitukseni ei ollu aliarvioida ilma-aseammuntaa. Jokainen huippuampuja, jonka kanssa olen keskustellut vannoo sen nimeen harjoitusmuotona. Samoin suoritemäärien ja niiden saavuttamiseksi riittävälle tasolle on todella vähän niitä joilla on riittäviä sponsoreita polttaa joka laukauksella ruutia. Moni ampuja toteaa vain, että siitäkin huolimatta ampuisivat ilmakollakin, vaikka ei olisi kustnnuskysymys, koska ilmakolla saa korjattua monia sellaisia virheitä, joita ei ruutiaseella edes huomaa tekevänsä.
Niin ja herra kenraalin laskin jostain syystä kuitenkin metsästäviin reserviläisiin.