Mitä intin jälkeen? - neljä varusmiestä kertoo videolla suunnitelmistaan

Umkhonto

Ylipäällikkö
Kotimaa 13.4.2016 klo 9:37
Mitä intin jälkeen? – neljä varusmiestä kertoo videolla suunnitelmistaan
Reservin aurinko paistaa seuraavaksi kotiutuville varusmiehille kesäkuun puolivälissä. Työn ja opiskelupaikan hakeminen vaativat oma-aloitteisuutta, ja osa on vaarassa syrjäytyä. Varusmiesliitto haluaisi siirtää kotiuttamisaikoja, jotta siirtyminen siviiliin olisi jouhevampaa.

Moni varusmies joutuu viimeistään kevään aikana suunnittelemaan tulevaisuuttaan, kun palvelusaamut hupenevat. Satakunnan lennostossa palvelevilla Antti-Jussi Vuoristolla, Jere Silanteella, Tomi Ilolalla ja Anna Lankisella on alustavat suunnitelmat jo tehty – ensin töihin, sitten ehkä kouluun. Katso Yle Areenassa

13-1-3402130.jpg

Mistä on kyse?
  • Työn ja opiskelupaikan hakeminen vaatii oma-aloitteisuutta
  • Varusmiehiä opastetaan opiskelupaikan tai työn hakemiseen ennen palveluksen päättymistä
  • Varusmiespalveluksen keskeytyminen tai päättyminen voi johtaa syrjäytymiskierteeseen, jos tulevaisuudensuunnitelmia ei ole
Moni varusmies joutuu viimeistään kevään aikana suunnittelemaan tulevaisuuttaan, kun palvelusaamut hupenevat. Satakunnan lennostossa palvelevilla Antti-Jussi Vuoristolla, Jere Silanteella, Tomi Ilolalla ja Anna Lankisella on alustavat suunnitelmat jo tehty – ensin töihin, sitten ehkä kouluun.

Näillä nuorilla ratkaisun taustalla vaikuttavaa aiempi koulutus tai halu hankkia kokemusta ennen mahdollisia jatko-opintoja.

– Tein opinnäytetyön vesivoimalaitoksia suunnittelevaan yritykseen ja olin siellä viime vuoden keväällä töissä. Sinne olisi tarkoitus palata, kertoo auto- ja konetekniikan insinööriksi valmistunut Antti-Jussi Vuoristo.

Kotiuttamisajat uusiksi, vaatii Varusmiesliitto
Ammattikoulun käynyt Jere Silanne aikoo etsiä aluksi töitä ja hakea myöhemmin Pelastusopistoon. Vaikka suunnitelmat ovat selvillä, tulevaisuus hieman pelottaa.

– Kyllä se vähän jännittää, että saako töitä. Ja jos jää ilman koulupaikkaa, mitä sitten tekee?

Moni varusmies joutuukin hakemaan ensisijaisesti töitä, jos opiskelupaikka ei ole valmiina. Kotiutumisajankohdat eivät nykyisellään ajoitu yhteishakuun.

Varusmiesliitto on ehdottanut, että varusmiesten opiskeluihin ja työelämään siirtymistä pitäisi tukea muuttamalla juuri palvelusajankohtia. Nykyinen tammikuussa aloittava saapumiserä tulisi palvelukseen vasta maaliskuussa ja heinäkuun saapumiserä syyskuussa. Ajatus saa kannatusta Satakunnan lennoston varusmiehiltä.

– Se kuulostaa hienolta, että ehtisi rauhassa hakemaan kouluihin. Ja auttaisi se myös työnhakuun, kommentoi Jere Silanne.

– Monet ovat puhuneet, että joutuvat anomaan lomia pääsykokeisiin. Koulu olisi helppo aloittaa palveluksen jälkeen, Tomi Ilola jatkaa.

Neuvotaan verokortista lähtien kaikki asiat
Nuoria pyritään auttamaan tulevaisuuden suunnittelussa palveluksen aikana. Satakunnan lennoston sosiaalikuraattori kertoo, että tarjolla on henkilökohtaista opastusta. Palveluksen loppupuolella järjestettävällä kotiutusoppitunnilla nuoret saavat tuhdin tietopaketin mitä pitää tehdä kotiutumisen jälkeen.

– Siinä mennään läpi kaikki kotiutumisen jälkeiset toimenpiteet: asunnon-, tukien- ja työn hakeminen. Ihan verokortista lähtien kaikki asiat, kertoo sosiaalikuraattori Ilona Pelttari.

Nämä lennostossa palvelevat nuoret ovatkin olleet tyytyväisiä varuskunnan järjestämään ohjaukseen.

– Itse koen, että on tarjottu hyvin mahdollisuuksia keskustella kuraattorin kanssa, varusmies Anna Lankinen sanoo.

Sosiaalikuraattorin tuen lisäksi asevelvollisia auttavat muu kantahenkilökunta, varusmiesjohtajat ja Varusmiestoimikunta. Suurimmissa varuskunnissa järjestetään teemapäiviä, jolloin oppilaitokset ja työnvälityspalvelut kertovat uramahdollisuuksista. Samanlaista käytäntöä toivotaan myös pienempiin varuskuntiin, kuten Satakunnan lennostoon.

– Sellaiset tilaisuudet olisi erittäin tervetulleita. Nuorten voi olla hankala lähteä itse hakemaan tietoa tai ei välttämättä ole edes ymmärrystä, mistä tietoa voi hakea, tuumivat Antti-Jussi Vuoristo ja Tomi Ilola.

Keskeyttäjät erityisesti vaarassa syrjäytyä
Avun hakeminen tapahtuu varuskunnassa enimmäkseen oma-aloitteisesti, mutta syrjäytymisvaarassa olevia pyritään myös tunnistamaan. Varusmiesjohtajia opastetaan tarkkaillemaan alaisiaan ja vertaisjohtajia.

– Uusille varusmiesjohtajille pidetään kriisioppitunti ennen alokkaiden tuloa. Siinä kerrotaan mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota alaisissa ja vertaisjohtajissa, kertoo sosiaalikuraattori Ilona pelttari.

– Toivotaan, että jotain kautta tulisi tieto, jos jollain ei ole asiat kunnossa. Jos kukaan ei tiedä ongelmista, eikä henkilö puhu, emme voi häntä auttaa.

Syrjäytyminen otetaan puheeksi, jos varusmies keskeyttää palveluksen.

– Silloin otetaan tarvittaessa yhteys aikalisään ja etsivään nuorisotyöhön.

Aikalisä-toiminnalla Puolustusvoimat ja kunnat pyrkivät tavoittamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja ohjaamaan tarvittavien palveluiden piiriin. Mielenterveysasioissa varuskunnan lääkäri tekee lähetteen varusmiehen kotikunnan lääkärille.

Vuonna 2015 palveluksensa keskeytti reilut 14 prosenttia varusmiehistä koko Suomessa. Luku on hieman edellisvuosia alhaisempi.

Satakunnan lennostossa palvelevat Vuoristo, Ilola, Silanne ja Lankinen arvioivat, että palveluksen keskeyttäminen ja päättyminen voivat olla edesauttamassa syrjäytymistä. Palveluksen aikana syntyneiden ihmissuhteiden katkeaminen ja tulevaisuudensuunnitelmien puuttuminen voivat pudottaa tyhjän päälle.

Nuoret opastavat keräämään rohkeutta ja kertomaan avoimesti mieltä askarruttavista asioista.

– Onneksi mahdollisuuksia on monenlaisia, että jokainen voi löytää mieleisensä. Eiköhän kaikille joku ratkaisu löydy, kannustaa Ilola.

http://yle.fi/uutiset/mita_intin_ja..._videolla_suunnitelmistaan/8805592?origin=rss
 
Back
Top