On sitä tutkittukin. Teoriassa Baltian maat olisivat voineet mobilisoida noin puoli miljoonaa miestä, mikä on kaksinkertaisesti se määrä, joka Suomella oli talvisodan alkaessa. Maastollisesti samanlaisia etuja ei ollut kuin Suomella. Suurelle miesmäärälle heillä tuskin oli varustusta tai aseita. Koulutus? Heikko. Kun Puola oli viety, materiaalitäydennyksiä ei olisi saatu perille mistään.
Mutta eiväthän ne maat missään liitossa olleet. Ne olisi todennäköisesti napsittu erillistaisteluissa.
Suomenkaan ei pitänyt kestää (sotilasasiantuntijoiden mukaan) kuin kaksi viikkoa, ei sen puoleen. Baltit olisivat tietenkin voineet yrittää ja katsoa, mihin se kortti vie. Nyt he menettivät Siperiaan kuljetettuina ja murhattuina 250 000 kansalaista ja saivat maahansa vieraan elämänmuodon.
Tutkijoiden mukaan yhtenäinen rintama Neuvostoliittoa vastaan ja kansainväliseen oikeuteen perustuva avunpyyntö Kansainliiton demokraattisille jäsenmaille olisi ollut yksi tie. Miten Saksa olisi reagoinut? Se tarvitsi vilja- ja raaka-ainetta Baltiasta tulevaan suunnitelmaansa...
Poliittiset johtajat ja korkea-arvoiset upseerit Baltiassa kuitenkin vakuuttivat kansalaisilleen, että Neuvostoliitto ja puna-armeija olivat Baltian maiden parhaita ystäviä ja avustajia, joten skenaario on hyödytön.
Baltian puolustusmahdollisuuksia voi katsella tästä taulukosta. Yhdessä hiukan vahvemmat kuin Suomi ja rajaa vähemmän, mutta myös heikkouksia sijainnissa jne.
https://jput.fi/Baltian_puolustusmahdollisuudet_.htm