Mitä se olisi vaatinut Baltian mailta 2. maaimmansodassa, että he olisivat onnistuneet torjumaan NLn valloituksen?

#1
Eli käytännössä mitenkä Baltian maiden olisi tullut sotilaallisesti toimia, että he olisivat voineet torjua NLn valloituksen Suomen tavoin 2. maailmansodassa?
 

EK

Kenraali
#2
Ohto Manninen laskeskeli aikoinaan Sotilasaikakauslehdessä, etteivät ne Baltianmaiden yhteenlasketut voimat olisi olleet juuri heikommat kuin Suomella. Tämä siis, mikäli ne olisivat toimineet yhdessä.

Kuitenkin reaalimaailmassa ongelmana oli jo puhtaasti Liettuan Venäjä-mielisyys (tarkoituksella Venäjä). Puola valtasi melkoisen osan Liettuasta taistellessaan puna-armeijaa vastaan, eikä suostunut luovuttamaan alueita takaisin Liettualle. Tämä veti sitten Liettuan politiikkaan Neuvostoliiton suuntaan, vaikkei siellä välttämättä niin hirveän sosialistisia oltukaan.

Ja tietysti ongelma oli myös se, että sekä Saksa että Neuvostoliitto olivat baltien rajanaapureita ja nämä olivat siinä välissä. Suomi sentään joutui selviytymään vain yhdestä eurooppalaisesta suurvallasta. Balteilla oli niitä riesana kaksi. Ja molemmista oli vähemmistöjä, joiden "suojeleminen" "oikeutti" intervention.
 
#3
On sitä tutkittukin. Teoriassa Baltian maat olisivat voineet mobilisoida noin puoli miljoonaa miestä, mikä on kaksinkertaisesti se määrä, joka Suomella oli talvisodan alkaessa. Maastollisesti samanlaisia etuja ei ollut kuin Suomella. Suurelle miesmäärälle heillä tuskin oli varustusta tai aseita. Koulutus? Heikko. Kun Puola oli viety, materiaalitäydennyksiä ei olisi saatu perille mistään.

Mutta eiväthän ne maat missään liitossa olleet. Ne olisi todennäköisesti napsittu erillistaisteluissa.

Suomenkaan ei pitänyt kestää (sotilasasiantuntijoiden mukaan) kuin kaksi viikkoa, ei sen puoleen. Baltit olisivat tietenkin voineet yrittää ja katsoa, mihin se kortti vie. Nyt he menettivät Siperiaan kuljetettuina ja murhattuina 250 000 kansalaista ja saivat maahansa vieraan elämänmuodon.

Tutkijoiden mukaan yhtenäinen rintama Neuvostoliittoa vastaan ja kansainväliseen oikeuteen perustuva avunpyyntö Kansainliiton demokraattisille jäsenmaille olisi ollut yksi tie. Miten Saksa olisi reagoinut? Se tarvitsi vilja- ja raaka-ainetta Baltiasta tulevaan suunnitelmaansa...

Poliittiset johtajat ja korkea-arvoiset upseerit Baltiassa kuitenkin vakuuttivat kansalaisilleen, että Neuvostoliitto ja puna-armeija olivat Baltian maiden parhaita ystäviä ja avustajia, joten skenaario on hyödytön.

Baltian puolustusmahdollisuuksia voi katsella tästä taulukosta. Yhdessä hiukan vahvemmat kuin Suomi ja rajaa vähemmän, mutta myös heikkouksia sijainnissa jne.

https://jput.fi/Baltian_puolustusmahdollisuudet_.htm
 
#4
Kaikkien kolmen baltian maan sotilasliitto ja yhteinen ulkopolitiikka olisi ollut ainoa mitä olisivat itse keskenään voineet tehdä. Ja sekään ei olisi riittänyt. Lisäksi olisi tarvittu muita isoja liittolaisia. Baltian maiden olisi kannattanut perustaa sotilasliitto johon olisivat värvänneet pohjoismaat ja puolan. Ja jotain sopimuksia lisäksi saksan/britannian/usan kanssa. Pienellä maalla ei ole tuollaisella sijainnilla muuta mahdollisuutta kuin ulkopolitiikka. Ja ulkopolitiikan tueksi tulee olla suhteellisesti tarkasteltuna vahva armeija. Ulkopolitiikan tehtävä olisi liittoutua ja yrittää luovia sotien ulkopuolella.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
#5
Lyhyt vastaus: Ei mitenkään. Ainoa spekuloimisen arvoinen vaihtoehto on minusta tuo, että kaikki kolme olisivat toimineet yksimielisesti yhdessä. Ja silti mahdollisuudet puolustussotaan puna-armeijaa vastaan olisivat olleet heikonlaiset ilman suurvalta-apua ja muita liittolaisia. Maantiedekään ei suosi puolustajaa. Kaikki kolme Baltian maata ovat pieniä ja strateginen syvyys puuttuu kokonaan. Tässä mielessä Suomi on paremmassa asemassa.
 
#6
Vähemmän niillä yhteistä raja oli eikä puna-armeija vuonna 1939 ollut samanlainen kuin vuonna 1944. Yrittää olisi tietenkin pitänyt. Yleensä apuakin saa vain sellainen, joka auttaa itse itseään. Turpaan olisi tullut, mutta silti. Se olisi ollut jälkipolville oikein. Nyt vietiin hirveä määrä ihmisiä, siviilejä, tuhottaviksi kuin lampaat.

Mutta Konstantin Pätsillä olivat jo rahat sekaisin Kremlin kanssa. Se on todella iso juttu. Virolaisilla on siinä nielemistä, koska Päts oli sankari ja itsenäisyysmies. Mutta Neuvostoliiton "kauppa" vei mukanaan. Pätsille maksettiin (ainakin aluksi salaisesti) neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain vuosina 1924-1934. Päts oli myös yhteistoimintamies, joka raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta.

Baltia otettiin dominona soluttamisen ja poliittisen vaikuttamisen ja sopimusten avulla. Viro oli avainasemassa.

Oikeastaan maanpuolustuksen olisi pitänyt olla ensin henkistä ja politiikan korruptoitumatonta. Aseilla ei tee mitään ilman tahtoa.
 

YliKoo

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
Jos Baltian maat syksyllä -39 eivät olisi hyväksyneet Neuvostoliiton vaatimuksia, olisiko NL aloittanut yhtäaikaisen hyökkäyksen sekä Suomeen että Baltiaan?

Kuinka se olisi vaikuttanut Talvisotaan, entä Baltian mahdollisuuksiin puolustautua?
 
#8
Se olisi mielenkiintoinen tilanne pohtia, että miten NL olisi pärjännyt Suomea ja myöhemmin myös Saksaa vastaan, jos Baltian maat olisivat antaneet samalla tapaa turpiin kuin Suomi antoi Talvisodassa.

Ensiksi menisi 125000 neukkua Baltiassa syksyllä ja siihen päälle 185000 haavoittunutta mukaanlukien panssarivaunu - ja lentokonetappiot. Sitten sama turpaanotto Suomessa. Olisiko NL edes pystynyt Suomea vastaan taistelemaan niin hyvin, että saisi Karjalan ja Sallan ja Kuusamon puolikkaat Hangon lisäksi? Voisi olla niin että jos Baltia olisi myllyttänyt Neukkulaa samoin tavoin, ei NL olisi pystynyt samaan suoritukseen Suomea vastaan ja olisi joutunut olemaan rauhanehdoissa Suomelle edullisempi. Voisin sitten nähdä että pysyisimme loppuajan toisesta maailmansodasta pihalla, koska NLllä ei olisi varaa tuhlata Suomeen hyökkäilyyn ja me voisimme kieltää Sakemanneilta meidän alueiden käytön.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
#9
Kannattaa muistaa, että "Baltian maat" on lännessä kehitetty termi jolla on kuvailtu noita kolmea valtiota. Niiden välillä on myös huomattavia eroja ja mitään baltian yhtenäisyyttä ei ole olemassa.

Latviaa ja Liettuaa tuskin mikään olisi pelastanut. Viron olisi voinut pelastaa liittoutuminen suomen kanssa ja häkäilemätön pelaaminen luonnonvarojen kanssa (öljyliuske).

Viro ei kuitenkaan ollut Suomen tavoin vahva demokratia, vaan itäeurooppalainen paskaläpi. Viron upseeristo koostui ryssänupseereista, jotka Suomessa oli Nenosta ja Mannerheimia lukuunottamatta laitettu jo 20-luvulla siviiliin.
 
Viimeksi muokattu:

Kapiainen

Ylipäällikkö
#11
En usko että mitenkään.
Ensin Wehrmacht olisi jyrännyt Baltian yli, kuten toteutuneessa historiassa jyräsikin ja Puna-armeija olisi myöhemmin jyrännyt Baltian yli toiseen suuntaan kuten nytkin kävi. Tai sitten baltit olisivat lähteneet Barbarossaan Suomen tavoin Saksan rinnalla - ja Puna-armeija olisi jyrännyt Baltian samalla tavoin kuten historiassa kävi.
Minusta Baltian maat eivät olisi mitenkään voineet pysyä irti Barbarossasta ja sitä seuranneista tapahtumista, jolloin lopputulos olisi ollut sama kuin toteutuneessa historiassa oli.
Se on se kuuluisa geopoliittinen asema tässäkin. Baltia oli Barbarossan kannalta olennaisesti Suomen alueita tärkeämmässä asemassa, jolloin kohtalo oli sinetöity.
 
Top