Miten käyttäisitte NATOn vaatiman budjettimäärän puolustusbudjetissa?

[Protheon_93]

Eli nykyisellään meidän budjetti on se 1,3% BKT:sta ja se kolmisen miljardia euroa.

NATOn sääntöjen/virallisen ohjeistuksen mukaan jäsenvaltion tulisi käyttää 2% puolustukseen.

Eli jos nyt laskettaisiin niin se vaatisi Suomelta puolustusbudjetin puolitoistakertaistamisen.

Eli jos nyt ajatellaan, että NATOon ollaan liitytty ja halutaan näyttää, että kyllä Suomi velvoitteensa suorittaa mallioppilaana, ja puolustusbudjetti nostetaan 4,5 miljardiin euroon vuodessa.

Mikä olisi teidän mielestänne paras käyttökohde tuolle puolelletoista miljardia euroa?

Itse ajattelisin, että kehitettäisiin maavoimien ilmatorjuntaa ja tiivistettäisiin teknologian avulla maavoimien ilmatorjunnan ja ilmavoimien hävittäjien kanssa tehtävää yhteistoimintaa.

Samaten käyttöikänsä loppupuolella olevaa kalustoa voisi korvata uudella.

Samaten tykistöä voisi alkaa kehittämään yhden kaliiberin mukaan toimivaksi. Korvattaisiin täysimääräisesti haupitsit 155mm kaliiberilla.

 

[Lurker]

Jos laskenta toteutetaan NATO:n käyttämillä menetelmillä sisältäen mm. sotilaseläkkeet ja otetaan lisäksi HX ja LV2020 mukaan ollaan aikalailla tuossa kahdessa prosentissa.

 

[Sardaukar]

Plus Rajavartiolaitoksen budjetti.

 

[salama-anteri]

Maksetaan strategiset hankkeet pois, tusinassa vuodessa, jotta sen ajan kuluttua (viimeinen Hornet vasta rullaamassa museoon silloin) on varkeissa varaa uusiin hankkeisiin - uhkat ehtii muuttua, ja en tarkoita valttamatta isoja hankkeita (kuten meneillaan olevat kaksi, plus niiden piilokylkiaiset). Vaan esim. jos pst-verkit pitaa melkein laidasta laitaan (spekulaatiota; ei ennuste!) laittaa uusix, niin aika monta kpl; ja rahaakin palaa.
- ja tietysti pitaa laskea "oikein" kuten tuossa ylla pari kirjoitusta ehdottaakin
- para-militaarit ja miliisit tms. sisaisen turvallisuuden joukot lasketaan (budjetteihin)mukaan, jos ne pystyvat sotimaan ulkoista hyokkaajaa vastaan (mista nyt ei liene epailysta tassa meidan tappauksessa)

 

[kertakenttään]

Nonni, rahat tuli rahat meni. Se oli helppoa.

 

[salama-anteri]

Vaan esim. jos pst-verkit pitaa melkein laidasta laitaan (spekulaatiota; ei ennuste!) laittaa uusix, niin aika monta kpl

Ja sattumalta tuli heti eteen pahvi, jossa perustellaan, etta 2023 lahtien nykyisin hyvana pidetyt vermeet eivat enaa kelpaa, juuri APS:n leviamisesta johtuen:
https://forsvaret.no/forsvarsmateri...017-04-07-u-faf-2017-2025-english---final.pdf
- sielta nayttaisi alkavan irrota vanhempia telamaastokuorma"autoja" 2021 lahtien, aiheen sivusta

Jotta saataisiin vahan konkretiaa, eika heitella vain miljardeja (ilman HX ja HX:n kera), niin 3/2017 julkaistuissa NATO luvuissa Norja on alle 2% tavoitteen (1,6) mutta kaluston uusimistahdissa selvasti yli 20%;n kokonaismenoihin suhteutettuna (25%, josta yli eivat mene kuin lahelta nollaa pinnistava Liettua ja asian tosissaan ottava Puola... USAn lisaksi).
- onkos uushankinnat ja peruskorjaukset jollain tiedossa, budjettikirjasta suhteuttaa kokonaismenoihin?
- 2016 lukuja nuo

 

[tiedotusosasto]

Jos me laskisimme mukaan sotilaseläkkeet, kansainvälisten operaatioiden kustannukset, varusmiesten antaman bkt:n ja puolustusvoimien kaikki hankinnat sekä rajan ja laivaston kaikki kulut niin siinähän se olisi - Naton suositus käytetty.

 

[salama-anteri]

Jos me laskisimme mukaan sotilaseläkkeet, kansainvälisten operaatioiden kustannukset, varusmiesten antaman bkt:n ja puolustusvoimien kaikki hankinnat sekä rajan ja laivaston kaikki kulut niin siinähän se olisi - Naton suositus käytetty.

Muuten kaava ihan kohillaan, mutta jos mina laskisin yhteen projektien tuottoja ja "opportunity costs" eli projektin takia pois pudonneiden tekemisten tuottoja, niin AINA olis extra hyva loppusumma

 

[tiedotusosasto]

Muuten kaava ihan kohillaan, mutta jos mina laskisin yhteen projektien tuottoja ja "opportunity costs" eli projektin takia pois pudonneiden tekemisten tuottoja, niin AINA olis extra hyva loppusumma

En ihan pysy tuossa riveillä mutta on ihan kohtuullista laskea myös varusmiesajan kustannus koska se on merkittävä panos jokaiselta nuorukaiselta. He olisivat työelämässä tai opiskelemassa ja minimipalkka ei ole huono laskentatapa tälle ajalle. Se on kuitenkin työpanos ja siksi hinnoiteltavissa. Kertausharjoituksista voi laskea jo pari palkkaluokkaa korkeampi panos.

Miten muuten voisi vertailla ammattiarmeijan ja asevelvollisten panosta keskenään ja miksi jättää huomioimatta lähes miljoonan reservi sekä yli 20 tuhannen miehen vuosittainen panos.

 

[salama-anteri]

Miten muuten voisi vertailla ammattiarmeijan ja asevelvollisten panosta keskenään

No ei voi.

Olen nahnyt arvioita, etta vaihtoehtoiskustannuksen lisaaminen tekisi jotain 0,35% BKT:sta (mahtavatko olla kunnolla tehtyja, en ole ehtinyt perehtya) ja tuon ja HX:n kun lyo "ratinkiin" mukaan, niin ollaan jo "NATO-kuivilla"
- kylla sita kannattaisi propagoida, liian vahan niita "Pohjolan Sparta" juttuja nakynyt viime aikoina
- ei nyt ihan mene NATO-maaritelmaan, mutta saihan Ahvenanmaakin pitaa "tullivapaat" EU:ssa
- HX:n loputtua mentaisiin taas sen "uudistumisvaatimuksen alle" , joka sanoo etta kokonaisuudesta pitaa viidesosa kayttaa kaluston uusimiseen

 

[Huhta]

En ihan pysy tuossa riveillä mutta on ihan kohtuullista laskea myös varusmiesajan kustannus koska se on merkittävä panos jokaiselta nuorukaiselta. He olisivat työelämässä tai opiskelemassa ja minimipalkka ei ole huono laskentatapa tälle ajalle. Se on kuitenkin työpanos ja siksi hinnoiteltavissa. Kertausharjoituksista voi laskea jo pari palkkaluokkaa korkeampi panos.

Varusmiespalveluksen ajalta ei voi laskea maksettavan "minimipalkkaa". Varusmiespalvelus leikkaa työuraa ja menetys on paljon isompi kuin minimipalkka. Ennemmin asiaa voisi ajatella siten, että paljonko ihminen tienaa 40. työvuotenaan ja paljonko hän tienaisi 41. työvuotenaan. Jos työura olisi 41 vuotta, mutta asepalvelus leikkaa siitä vuoden, niin tuota 41. työvuotta ei koskaan tehdä. Varusmiespalveluksen suorittaneet lienevät muutenkin keskivertoa hyvätuloisempia työelämässä.

Miten muuten voisi vertailla ammattiarmeijan ja asevelvollisten panosta keskenään ja miksi jättää huomioimatta lähes miljoonan reservi sekä yli 20 tuhannen miehen vuosittainen panos.

Täytyy katsoa suorituskykyä suhteessa kustannuksiin. Mutta etenkin suorituskyvyn määrittäminen on hyvin hankalaa. Yleisesti ottaen ammattisotilaan suorituskyky lienee usein jonkin verran parempi, sikäli kuin kyse on ensimmäisen maailman ammattisotilaasta. Toisaalta reserviläisen ylläpito on varusmiespalveluksen jälkeen hyvin halpaa, kun taas ammattisotilaalle joutuu maksamaan palkkaa koko ajan. Eli se mikä suorituskyvyssä ehkä hävitään, se kustannuksissa voitetaan. Jos PERK:n läpi kävelisi hyväkuntoinen ja harjoitettu ammattisotilas, jolla on pari vuotta palvelusta takana, niin ottaisitteko hänet? Vai ottaisitteko PERK:n läpi kävelevän 6 kk harjoitelleen neljä vuotta sitten kotiutuneen reserviläisen? Ottaisin ammattilaisen, mutta jos tarjottaisiin viittä ressua tai yhtä ammattilaista, niin ne reserviläiset alkaisivat houkuttaa...

Ison reservin arvottaminen sinällään on vaikeaa. Se on nähty moneen kertaan, ettei miesmäärällä sotaa voiteta, jos niitä miehiä ei ole varaa varustaa ajanmukaisella kalustolla.

 

[salama-anteri]

Täytyy katsoa suorituskykyä suhteessa kustannuksiin. Mutta etenkin suorituskyvyn määrittäminen on hyvin hankalaa.

Tosi on, sano se entinenkin orava.

Suorituskykykin mitataan eri tilanteissa eri tavalla. Reservilaisarmeijoista nopean liikkeelle saamisen osalta huippua ovat varmaan Israel ja Singapore, joiden maantiede on aivan erilainen kuin meidan (nukkuvatkohan sveitsilaiset viela varusteet sangyn alla, valmiina?).
- miten ratkaista tuo valmiusosa kokonaissuorituskyvyssa?
- onhan asian eteen tehtykin, mutta sanotaan nyt esim. raskaiden raketinheittimien saaminen sinne, missa tapahtuu per heti eika 15. pvana?
... tai maan sisaiseen ja sen koko laajuudelta Spetsnaz-jahtiin tarkoitetun yksikon kuljetuskaluston kertatuhon estaminen?

 

[Panssari Salama]

Muistaakseni tarkka, NATO:n jäsenmaiden käyttämän kirjanpidon mukainen BKT-osuus puolustusbudjetistamme oli 1.56%, jolla jäimme prosentin sadasosan Norjasta, ja sijoittuisimme muistaakseni kuudenneksi kaikkien NATO:n jäsenmaiden joukossa.

Mikäli HX- kaupat toteutetaan puolustusbudjetin ulkopuolisin varoin (iso jos!), niin siinäpä se alkaisi olla.

Mutta, kuten olemme nähneet, kymmenen miljoonaa on iso raha, jolla Puolustusvoimat tekee ihmeitä, saati että budjettia olisi tuntuvasti enemmän.

Mielestäni 2.0% BKT -osuus puolustusbudjetillemme olisi hyvä minimitavoite nimenomaan sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle. NATO-jäsenyys voisi mahdollistaa tietynlaista erikoistumista, soisin sen erikoistumisen nimenomaan maavoimien kyvylle, erityisesti tykistön huomioiden (tykistö, raketinheittimet, erityisampumatarvikkeet, SIGINT ja vastatykistö jne).

 

[Lurker]

Sotilaallisesti liittoutumana meidän pitäisi käyttää ainakin neljäsosa BKT:stä puolustukseen ja todennäköisesti sekään ei riittäisi. Älkää nyt kuvitelko että tuo 2% mitään uskottavuutta ratkaisee.

Suomen puolustus on joko itsenäinen tai uskottava.

 

[salama-anteri]

Polarisoidaan...

 

[Huhta]

Sotilaallisesti liittoutumana meidän pitäisi käyttää ainakin neljäsosa BKT:stä puolustukseen ja todennäköisesti sekään ei riittäisi. Älkää nyt kuvitelko että tuo 2% mitään uskottavuutta ratkaisee.

Suomen puolustus on joko itsenäinen tai uskottava.

Neljäsosa BKT:sta nostaisi Suomen n. 60 miljardiin dollariin vuodessa. Sipri arvioi, että Venäjä käytti 2016 n. 70 miljardia dollaria puolustukseensa. Jepjep. Aika paljon vähemmälläkin voi olla uskottava, kun karsitaan korruptio ja muu turha joutokäynti. Mallia voi ottaa vaikkapa Israelista.

Se on totta, ettei kaksi prosenttia sinällään hommaa ratkaise. Jokainen lisäeuro kuitenkin nostaa hyökkäyskynnystä ja vaikuttaa lopputulokseen, jos kynnys ei ollut riittävän korkealla.

 

[salama-anteri]

Non-nih, Lurker siis halusi alustaa, etta tuleeko elintilasta Ural-vuorille asti tasainen kamppailu.
- tuo jakojaannos 10 mrd. menee toki etelaisen islamistiuhkan taltuttamiseen OMON-joukkojen voimin
- ja sitten kun maat Uralille asto on jaettu, Kiina marssii sisaan taka-ovesta, ja ottaa vuorten ja itsensa valissa olevat alueet

Onhan se hyva luoda aiheita, jotka saavat perspektii(vittomyyde)n valokeilaan; Huhdan sanoin

Neljäsosa BKT:sta nostaisi Suomen n. 60 miljardiin dollariin vuodessa. Sipri arvioi, että Venäjä käytti 2016 n. 70 miljardia dollaria puolustukseensa. Jepjep.