Miten käyttäisitte ylimääräiset 10 miljardia puolustuskyvyn parantamiseksi?

runtik

Majuri
BAN
Miten käyttäisitte 10 miljardia, jos sellainen yllätysraha armeijan käyttöön tarjoutuisi?

Paljonko kalustoon (ilmavoimat, maavoimat ja merivoimat) ja paljonko taas harjoitteluun?
 
Miten käyttäisitte 10 miljardia, jos sellainen yllätysraha armeijan käyttöön tarjoutuisi?

Paljonko kalustoon (ilmavoimat, maavoimat ja merivoimat) ja paljonko taas harjoitteluun?

Millä aikavälillä tuo 10 miljardia saadaan? Yhdessä vuodessa? Enemmän tai vähemmän pysyvänä vuosittaisena budjetin lisäyksenä?

Suurin osa rahoista kuluisi maavoimiin. Ilmatorjunnan kehittämiseen pistetään neljä tai viisi miljardia, sitten kolme tai neljä miljardia maajoukkojen kehittämiseen (painopisteinä yksittäinen mies, panssarijoukot, tykistö ja kaukovaikuttaminen) ja loput rahat jaetaan merivoimien ja ilmavoimien kesken. Ilmavoimissa rahat sijoitetaan hajauttamiskyvyn kehittämiseen ja linnoittamiseen sekä ampumatarvikkeisiin, merivoimissa panostetaan kauppamerenkulun suojaamiseen ja etenkin vedenalaiseen vaikuttamiskykyyn.

Operointikulut kasvaisivat jonkin verran, mutta niiden kasvun kompensoisin poistamalla vanhinta ja resurssisyöpöintä kalustoa ("Sergei phase out"). Tarvittaessa karsitaan lisäksi varusmiesten vuosittaisesta koulutusmäärästä joitakin tuhansia ja panostetaan samalla yksittäisen reserviläisen palvelusuraan (ts. kunnolliset kertaukset).
 
Millä aikavälillä tuo 10 miljardia saadaan? Yhdessä vuodessa? Enemmän tai vähemmän pysyvänä vuosittaisena budjetin lisäyksenä?

Suurin osa rahoista kuluisi maavoimiin. Ilmatorjunnan kehittämiseen pistetään neljä tai viisi miljardia, sitten kolme tai neljä miljardia maajoukkojen kehittämiseen (painopisteinä yksittäinen mies, panssarijoukot, tykistö ja kaukovaikuttaminen) ja loput rahat jaetaan merivoimien ja ilmavoimien kesken. Ilmavoimissa rahat sijoitetaan hajauttamiskyvyn kehittämiseen ja linnoittamiseen sekä ampumatarvikkeisiin, merivoimissa panostetaan kauppamerenkulun suojaamiseen ja etenkin vedenalaiseen vaikuttamiskykyyn.

Operointikulut kasvaisivat jonkin verran, mutta niiden kasvun kompensoisin poistamalla vanhinta ja resurssisyöpöintä kalustoa ("Sergei phase out"). Tarvittaessa karsitaan lisäksi varusmiesten vuosittaisesta koulutusmäärästä joitakin tuhansia ja panostetaan samalla yksittäisen reserviläisen palvelusuraan (ts. kunnolliset kertaukset).

Liekö sillä paljon väliä saadaanko nuo vuodessa vai viidessä vuodessa. Kertaluontoisena lisänä kuitenkin.
 
Miljardi henkilöstöön, neljä uusiin hankintoihin, miljardi sotaharjoituksiin, kolme ylläpitoon ja miljardi infraan.
 
Liekö sillä paljon väliä saadaanko nuo vuodessa vai viidessä vuodessa. Kertaluontoisena lisänä kuitenkin.

No pidempiaikaisten menojen osalta on paljonkin väliä, annetaanko raha jonkinlaisena tasokorotuksena vai könttäsummana. Sikäli kuin varoja ei rahastoida, rahan siirtäminen budjetista budjettiin vuodesta vuoteen on epätaloudellista, kun inflaatio leikkaa sitä jatkuvasti.

Esimerkiksi henkilöstömäärää ei voi nostaa ja laskea miten sattuu. Uuden ammattilaisen kouluttaminen kestää ja maksaa ja toisaalta pihalle potkiminenkin on huonoksi työnantajan maineelle ja tarkoittaa koulutukseen käytetyn panoksen menetystä. Tässä keskustelussa aiemmin mainittu "miljardi henkilöstöön" ei myöskään kerro sinällään yhtään mitään. 10 000:lle PV:n työntekijälle, jotka valitaan arpomalla palkollisten ja varusmiesten joukosta, 100 000 euron tulospalkkio? 100 uutta virkaa, jokaisen vuosikustannukset 100 000 eroa, jolloin virkoja rahoitetaan miljardilla seuraavat 100 vuotta? Kenties 1000 uutta aliupseerinvirkaa, jokaisen vuosikustannukset 50 000 euroa, ja virat on turvattu seuraavaksi 20 vuodeksi? (Oletetaan käytettävän inflaation verran tuottavaa rahastointia näissä kahdessa jälkimmäisessä vaihtoehdossa.)
 
Ostasin niin paljon venäläis kalustoa ja sitten moddan ne (ne jotka tarvii) eli ilmatorjuntaohjukset
 
Joo ei tasokoroituksena vaan kertaluontoisena eränä.

Kiinnostaa paljon teidän oikeasti tietävien painotukset näissä. Amatöörinä olisin taipuvainen käyttämään varmaan 80% uuteen kalustoon ja a-tarvikkeisiin. Varmaankin pitää ajatella kumminkin kokonaisvaltaisemmin.

No pidempiaikaisten menojen osalta on paljonkin väliä, annetaanko raha jonkinlaisena tasokorotuksena vai könttäsummana. Sikäli kuin varoja ei rahastoida, rahan siirtäminen budjetista budjettiin vuodesta vuoteen on epätaloudellista, kun inflaatio leikkaa sitä jatkuvasti.

Esimerkiksi henkilöstömäärää ei voi nostaa ja laskea miten sattuu. Uuden ammattilaisen kouluttaminen kestää ja maksaa ja toisaalta pihalle potkiminenkin on huonoksi työnantajan maineelle ja tarkoittaa koulutukseen käytetyn panoksen menetystä. Tässä keskustelussa aiemmin mainittu "miljardi henkilöstöön" ei myöskään kerro sinällään yhtään mitään. 10 000:lle PV:n työntekijälle, jotka valitaan arpomalla palkollisten ja varusmiesten joukosta, 100 000 euron tulospalkkio? 100 uutta virkaa, jokaisen vuosikustannukset 100 000 eroa, jolloin virkoja rahoitetaan miljardilla seuraavat 100 vuotta? Kenties 1000 uutta aliupseerinvirkaa, jokaisen vuosikustannukset 50 000 euroa, ja virat on turvattu seuraavaksi 20 vuodeksi? (Oletetaan käytettävän inflaation verran tuottavaa rahastointia näissä kahdessa jälkimmäisessä vaihtoehdossa.)
 
Itse jakaisin seuraavasti:

-3 miljardia uuteen sukellusveneaselajiin. Mahdollistaa Itämeren puolustamista tavoilla joita nykyiset aselajit eivöt mahdollista.
-2 miljardia lisää panssariaseeseen
-3 miljardia tykistön modernisointiin kaluston osalta
-1 miljardi lisää kertausharjoituksiin
-1 miljardi kantahenkilökunnasta tehtäviin nopeisiin valmiusjoukkoihin seuraavan 10 vuoden ajalle (panssariase, tykistö)
 
Itse jakaisin seuraavasti:

-3 miljardia uuteen sukellusveneaselajiin. Mahdollistaa Itämeren puolustamista tavoilla joita nykyiset aselajit eivöt mahdollista.
-2 miljardia lisää panssariaseeseen
-3 miljardia tykistön modernisointiin kaluston osalta
-1 miljardi lisää kertausharjoituksiin
-1 miljardi kantahenkilökunnasta tehtäviin nopeisiin valmiusjoukkoihin seuraavan 10 vuoden ajalle (panssariase, tykistö)

Sukellusvene mahdollistaa pinta-alusten ja toisten sukellusveneiden torjunnan ja torpedoinnin. Ehdoton edellytys, jos tarkoitus on operoida myös oman rannikon ja Pohjanlahden ulkopuolella. Toisaalta, riittääkö pintalaivasto operointiin jonnekin Saksan rannikolle asti? Neljä monitoimialusta, mahdollisesti varsin vaatimattomasti varustettuina (16 Umkhontoa jne.), ja neljä toimintaetäisyydeltään ja varustukseltaan vaatimatonta ohjusvenettä ei ole paljon ajatellen meriliikenteen pyörittämistä Etelä-Itämerellä, kun omaa hävittäjäsuojaakaan tuskin käytännössä sinne saadaan.

Valmiusjoukot, no joo. Ajatuksen tasolla hyvä, mutta onko kustannustehokasta? 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja jos lasketaan vaikkapa 100 000 euroa menoja per mies (karkeasti puolet henkilöstömenoihin ja puolet operointiin/harjoituksiin), niin saadaan 1000 miehen vahvuiset valmiusjoukot, eli noin pienen taisteluosaston verran.

Minä panostaisin valmiuteen ennemmin kehittämällä nykyisiä varusmiesten ja kantahenkilökunnan muodostamia valmiusjoukkoja - varusmies on halpaa työvoimaa. Samoin liikekannallepanojärjestelmää voisi kehittää jakamalla materiaalia valmiiksi (esim. kaikki mieskohtainen vaatetus ja suojavarustus kotiin kuitille), jolloin perustamiskeskuksessa odottaisi enää henkilökohtainen ase ja esimiehen kädenpuristus.
 
Itse jakaisin seuraavasti:

-3 miljardia uuteen sukellusveneaselajiin. Mahdollistaa Itämeren puolustamista tavoilla joita nykyiset aselajit eivöt mahdollista.
-2 miljardia lisää panssariaseeseen
-3 miljardia tykistön modernisointiin kaluston osalta
-1 miljardi lisää kertausharjoituksiin
-1 miljardi kantahenkilökunnasta tehtäviin nopeisiin valmiusjoukkoihin seuraavan 10 vuoden ajalle (panssariase, tykistö)
Tuo 3 miljardia ennemmin ilmatorjuntaan. Tuolla rahalla olisi jo mahdollista hankkia jonkinlaista kykyä ballististen torjuntaan. Muutama patteri Patrioteita tms.
 
Mikäeli ilmavoimat saavat hävittäjät erillisbudjetista niin jotain tälläistä itse säveltäisin.

Pimeänäkö järjestelmä uudistaminen ja huomattava lisääminen.
Perus asejärjestelmän uusiminen. Patruunoita,Osia,huoltoa ja koulutusta tulavaisuuden varalle.

Leopardeja & CV lisää saman verran lisää kuin nyt on rivissä.
Pioneereille Raivaus,evakuvointi,silta vaunuja tarpeelliseksi katsottu määrä.
Vanhemmille vaunuille huollot ja modernisoinnit uusien hankittavien tasalle.
Sekä a-tarvikkeita,huoltoa,osia ja koulutusta.

Tykistölle uusia panssarihaupitseja ja perinteisiä kenttätykkejä/haupitseja korvaten vanhimmista ja huonokuntoisimmista alkaen.
Vähentää kalustokirjoa sekä yksinkertaistaa kaliipereja mikäeli mahdollista.
Moderneja a-tarvikkeita,huoltoa,osia,koulutusta. Jälkimmäinen koskee myös KRH ja Raketin heittimistöä.

Ilmatorjunnan lisääminen ainakin NASAMS ja STINGER. Etummaisessa ilmavoimien kanssa ainakin olisi puikkojen kanssa yhteensopivuutta?
En ole varma pitikö BOLIDE ja ITO 05 korvata jossakin kohtaa? Melko piakkoin?
Panssaroiduillle ja mekanisoidulle niiden "tahdissa" kestävää ja seuraavaa ilmatorjuntaa.
Itkk joka kotteron päälle mihin vain saa jollei ole jo. Myös huoltoa,koulutusta,ammuksia ja osia.

Viestijärjestelmän, välineiden, ELSON ja sen sietokyvyn parantaminen. Jälkimmäisestä ei haisuakaan mitä se käytännössä tarkoittaisi mutta modernissa
sodassa tärkeää osaa se ilmeisesti näyttelee kun kaikkialla siihen voimakkaasti panostetaan.

Lisäksi logistisen kyvyn parantaminen ja lisääminen uuden taistelutavan puitteissa ei varmasti olisi pahitteeksi.

Lopuksi ne miinat. Ai niin "se yksi tättähäärä" hommasi ne kieltoon. Viuhka ja kylkipanoksia sitten lisää. Telamiinoja lienee tarpeeksi.

Vanhaa poistuvaa kalustoa voisi myydä jos niille ostaja löytyy jostain.

Jos tuosta rahaa jäisi vaikka pari-kolme miljardia niin kaksi merivoimille ja yksi vaikkapa "varalle".
 
Jos rahan saisi ns. kerralla käteen niin järjestäisin sillä koko armeijan liikekannallepanoharjoituksen. Harjoitus kestäisi 2-3 viikkoa. Jos sattuisi rahaa jäämään niin sitten lisää treeniä.

Suomi saisi ihan käsittämättömän paljon huomiota maailmalla tullaisesta harjoituksesta. Voisi edistää liiketoimintaamme maailmalla. Ja harjoituksen jälkeen suomalaisten maanpuolustustahto, -tietoisuus ja yhteisöllisyys pomppaisi pilviin. Tällä voisi olla niin paljon etuja, että 10 mrd€ saatettaisiin saada korkojen kanssa takaisin nopeastikin.
 
En ole varma pitikö BOLIDE ja ITO 05 korvata jossakin kohtaa? Melko piakkoin?

Tuskin ainakaan ennen 2030-lukua. Kuten jo nimikkeestäkin voi päätellä, ITO 05 on nyt kymmenisen vuotta vanha, joten sillä on palvelusikää reilusti edessä.
 
Logistiikan parantamista pitkällä aikavälillä.
Moottoritie ja rautatie Norjaan, tunneli Tallinnaan.
 
Miten käyttäisitte 10 miljardia, jos sellainen yllätysraha armeijan käyttöön tarjoutuisi?

Laajennan ilman lupaa ja käytän rahaa kaikenlaiseen maanpuolustustoimintaan.

1. Miljoonan käyttäisin sellaisen lisäjärjestelmän ylösajoon, jonka tehtävänä on tuottaa innovatiivisen ajattelun keinoin mitattavissa olevaa justannustehokkuutta. Tuo miljoona olkoon enimmäiselle viidelle vuodelle.

Kyseisen yksikön jakorahoitus sitten provikkapalkkana toteutuneesta kustannustehokkuuden paranemisesta.

Yksikön palkitsetsemisjärjestelmät provikkapohjalta.

2. Kymmenen miljoonaa käyttäisin reserviläisten itsenäisti tapahtuvan harjoittelun mahdollisuuksien parantamiseen kymmenen vuoden ajanjaksolle jaettuna.

3. Kaksi miljoonaa käyttäisin asiallisten ilmakiväärisisäratojen + niiden vaatoman välineistön suuntaan. Erityipainopisteenä lapsi- ja nuorisotoiminta. Tällä tavoin ylläpidetään ja tuotetaan ampumisen laajalle levinnyttä osaamista + poliittista myötämielisyyttä.

4. Kaksi miljoonaa vuodessa kymmenen vuoden ajan MPY:lle - mutta sillä ehdolla että kehittävät omaa varainhankintaosaamistaan + -toimintaansa. Saavat rahaa niin että kun keräävät itse tonnin niin saavat kaksi tästä suunnasta. Jos eivät saa kerättyä mitään, niin eivät saa penniäkään.

5. Miljoona vuodessan kymmenen vuoden ajan maanpuolustustahtoa, ampumaharrastusta, isänmaallisuutta jne maltillisesti ja hyvin viihteellisesti tutuksi tekevään ja siihen liittyvää samaistumisetäisyyttä lyhentävään tv-, elokuva- ja radioaineistoon osatukena. (Esim. 50% kässäristä, synopsiksesta ja treatmentistä, 30% pilottijaksosta ja 15% ensimmäisen vuoden tuotantokustannuksista.) Jos hyviä hankkeita ei synny, niin raha jää käyttämättä.

6. 300 000€ antaisin Combat Camera -porukalle sitä varten että ostavat MBP-läppäreitä, varavirtalähteitä, RAW-konvertterilisenssejä ja videoeditointiohjelmistoja, muistikortteja ja ulkoisia muisteja kenttäkäyttöön ja 200 000€ saman porukan kouluttamiseen kv..median ammattifiksereinä kriisin aikana. (=Suomesta ulos menevän mediakuvan nopeaan hallintaan pikkurahalla iso parannus.)

7. 156.5 miljoonaa antaisin pääesikunnan ja puolustusministeriön yhteisen harkinnan mukaan tapahtuvaan välittömästi toteutettavaan pahimpien puutteiden korjaamiseen.

8. 9 miljardia 800 miljoonaa säätiöisin käytettäväksi tulevissa sotilaallisissa kriiseissä. Ei saa käyttää ellei Suomi joudu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, paiitsi jokin erikseen harkittu salainen summa joka menee tietoturvaan, vastatiedusteluun, hybridivaikuttamisen torjuntaan, kaskadihäiriöiden riskien ja vaikutusten selvittämiseen....

Kalustoinvestoinnit menettävät arvoaan. Säätiöity raha kasvaa korkoa.
 
järjestäisin sillä koko armeijan liikekannallepanoharjoituksen. Harjoitus kestäisi 2-3 viikkoa.

Ruotsalaiset paasivat halvalla, kun ilma- ja merivoimat vahan niinkuin meillakin ovat jotakuinkin valmiudessa ja mitaan muuta ei sitten paljoa olekaan (paitsi "suojeluskunnat"; kai heillekin pvarahat pyorii?)
- talkooapu muualtakaan ei kai mitaan maksanut?
- ajatukselle "me kanss" kymmenen pistetta (ja papukaijamerkki:))

Eli viela jai rahnaa... palaan asiaan tarkemmin tuolta osin kunhan tama saie kehittyy
 
Back
Top