Moraali ja etiikka

RPG83

Soome Majori
Aloitetaanpas tällainenkin ketju aiheesta ihan yleisellä tasolla.



Alla hypoteettinen skenaario:

H ei halua suorittaa asevelvollisuutta. Hän ei todistele kenenkään olemassaoloja, joten hänellä on vaihtoehtoina C-luokan paperien hankinta valheellisin perustein tai kieltäytyminen suoraselkäisesti ja kärsiä rikosoikeudelliset seuraamukset (jalkapanta? vankila?).


Miten hänen tulisi toimia?



Yhteiskunnalle tulisi kaiken järjen mukaan halvemmaksi, mikäli H vain huijaisi itselleen C-luokituksen. Tällöin H kuitenkin pääsisi ilman mitään seuraamuksia itselleen. Mikäli H taas valitsee suoraselkäisen kieltäytymisen, niin silloin hän aiheuttaa valtiolle ylimääräistä rahanmenoa, mutta tällöin H kärsii myös itse rangaistuksen valinnastaan.


Edit:Asepalvelus > asevelvollisuus.
 
Ei siviilipalvelukseen hakeutuvan tarvitse mitään vakaumusta enää todistella. Asevelvollisten tutkintalautakunnat lakkautettiin jo yli neljännesvuosisata sitten ja nykyään sivariin pääsee ilmoituksella.

Itse kysymykseen: totaalikieltäytymisestä seuraavaa vapausrangaistusta tulisi korottaa ainakin pariin kolmeen vuoteen ja muuttaa se työleiripalvelukseksi. Muutkuin aseellisen palveluksen suorittavat määrättäisiin siviilipalvelukseen ellei kyse olisi esim. sokeudesta tai pyörätuolista. Diabetes, tukiongelmat, lättäjalat tms. eivät estä siviilipalvelusta eivätkä normaalia työssäkäymistäkään. Tulevaisuudessa palveluskelposuusluokat tulisi jakaa seuraavasti:
A = Normaali terve mies --> aseellinen palvelus
B = Nykyiset B-miehet ja suuri osa myös C-miehistä --> siviilipalvelus.
C = Sokeat, pyörätuolissa istuvat, raajarikot, kuurot yms. --> vapautus.
D = Läskit, jotka otettaisiin uusintatarkastukseen dieetin jälkeen tai annettaisiin palveluskelpoisuusluokaksi uusi B.

Siviilipalvelusta kehittäisin vähän eri suuntaan ja se pitäisi sisällään jotain muutakuin kirjaston apupojan työt...

Lopputulos: tuollaisella paskayksilöllä ei ole mitään arvoa, joten valitkoon kumman tahansa vaihtoehdon. Mieluusti sellainen, että on mahdollisimman vähän vaivaksi.
 
Olemassaolon todistelulla meinasin nyt Jehovia...


Ja sanavirhe minulla ylemmässä viestissä, piti olla asevelvollisuus, ei -palvelus.
 
Kukin yksilönä ratkaiskoon aivan omien perskarvojen asennon mukaan kuinka toimii. Suoraselkäisyys tässä yhteiskunnassa ei ole mikään hyve enää, ei ole ollut valitettavasti sitä pitkään aikaan. Läheisiään, työyhteisöään jne. kohtaan pitää olla suoraselkäinen ja vastuullinen, valitettavasti Onnela-yhteiskunta toimii siten, että suoruus ja rehellisyys ei ole Just. Pienimmän riesan tie kannattaa valita, oli se suoraselkäistä tai sitten selkärangatonta. Suurimmat rehellisyyden ja vilpittömyyden toitottajat ovat osoittautuneet monesti kaikkein epärehellisimmiksi, lopultakin.

Ym. skenaariossa valitsisin asepalveluksen, edelleenkin. Tokana c, se tulisi pelkästään siten, että kertoisin psykiatrille rehellisesti, mitä ajattelen kuulennoista ja Keskusta-puolueesta.
 
Varmaan C-papereita yrittäisin itse ko. tilanteessa hankkia. Vaikea kuitenkin tuollaiseen tilanteeseen on yrittää eläytyä. Toisaalta yksi vaihtoehto olisi toki alkaa vanhoihin lähi-idän satuihin uskomaan niin saisi ihan yhteiskunnan hyväksymillä saduilla vapautuksen. Ei järkeä.
 
Eikös tässä ole kaiken helpoin menetelmä käydä kääntymässä palveluspaikassa?:
Parin päivän jälkeen kuraattoriin yhteys "... nuppi ei kestä ...". Samana päivänä pääsee siviiliin odottamaan siviilipalveluksen alkua.

Sitten vaan käy tuon pois.

Tällä siviilipalveluksellahan ei useinkaan ole mitään tekemistä maanpuolustuksellisten toimien kanssa: Tiedän useita tyyppejä (tosin vain mutkan kautta, toki muutaman tunnen hlö-kohtaisestikin), jotka ovat vuorollaan lakaisseet paikallisen AMK:n pihoja ja istutelleet kukkasia ja mukuloita ruusutarhaan kun kevät koittaa. Toki vain vastaavalla palkalla kuin mitä RA:ssa annetaan päivärahoja. Toki samoin etuisuuksin; tornifirma (=valtio) maksaa vuokrat kämpästä jne...

Ei paha rasti, jos ei halua nauttia varuskunnan lämmöstä :angel:. Sitä paitsi; saa jonkinsortin työtodistuksenkin kunhan vain älyää pyytää: Tämä "työtodistushan" se on sitä tarvittavaa valuuttaa nykypäivänä :salut:
 
Mitäs mieltä olette tästä?

Suomessa on rangaistavaa olla suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä, mikäli on HI-viruksen kantaja. Ainakin tapaukset, joissa henkilö on ollut tietoinen tartunnastaan, on nykyään rangaistu törkeinä pahoinpitelyinä tai törkeän pahoinpitelyn yrityksinä (jos tartuntaa ei ole tapahtunut).

Sen sijaan Suomessa ei rangaista esimerkiksi huonogeenisestä lisääntymisestä. Tiedetään hyvin, että on olemassa geenejä, jotka altistavat hyvin vakavillekin sairauksille. Yksi esimerkki näistä on apolipiproteiinin E4 muoto, joka kohottaa selvästi Alzheimerin taudin riskiä.

HIV tarttuu hyvin heikosti: perinteisessä yhdynnässä riski on alle yksi tuhannesta. Sen sijaan APOE4 lisää Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä paljon enemmän. Ainakaan HIV ei laske elinikää merkittävästi. Lääkityksellä keskimääräinen elinikä on lähes normaali. Alzheimerin tauti kuitenkin sitä laskee.

Mitä yhteistä näillä sitten on? No miksi huonogeeninen, joka tietää geneettisistä vioistaan, saa lisääntyä ja asettaa jälkeläisensä hengenvaaraan rangaistuksetta? Samaan aikaan tuomitsemme HI-virusta levittävät ihmiset vankeustuomioihin. Onko lisääntyminen muka sellainen perusoikeus, että sitä ei saa rajoittaa, mutta suojaamaton sukupuoliyhteys taas ei ole mikään perusoikeus ja on siten rajoitettavissa?
 
Kuvittelisin tässäkin, niinkuin kovin usein tällaisten kummaksuntaa herättävien lakien ja sääntöjen kohdalla olevan kyse siitä lakiteknisestä toimintatavasta, jossa jokin teko tai toimintatapa määritellään rangaistavaksi, jotta väärinkäytösten ilmetessä voidaan tekoa käsitellä paremmin sitä vastaavan rikos- tms nimikkeen kautta. HIV-potilaiden seksuaalielämäähän ei käsittääkseni mitenkään aktiivisesti seurata tai valvota, joten heidän sukupuolista kanssakäymistään ei siis aktiivisesti rajoiteta. Vastuu on kokonaan kantajan, pimittääkö kumppaniltaan "pieniä yksityiskohtia", altistaen hänet tietoisesti potentiaalisesti hengenvaaralliselle taudille ilman, että toinen osapuoli on tietoinen asioiden oikeasta tilasta. Yhteiskuntamme ei ole tiettävästi sitoutunut ihmissuvun jalostukseen, joten tältä pohjalta ei ole perusteita kriminalisoida tietoisesti tai tiedostamattomasti otettuja riskejä lisääntymisen saralla.

Mielestäni perinnöllisten sairauksien ja tartuntatautien rinnastaminen on vähintäänkin epäilyttävää näin kauniisti sanottuna, joskin tämä kyseinen vastakkainasettelu on teknisesti onnistunut herättäessään tunteita, ainakin allekirjottaneessa.
 
Otetaanpa vitjaan mukaan vielä pieni laajennus, eli vääntely ja kääntely itse otsikosta: miten määritellä moraaali ja etiikka? Mitä eroa noilla käsitteillä on?

Yksi aika käyttökelpoinen määrittelytapa että etiikka on yleinen tiede joka tutkii ihmisen toiminnan päämääriä. (Sen läheinen sukulainen on estetiikka joka tutkii oikeastaan ihanteita; päämäärät usein perustuvat noihin ihanteisiin.) Moraali taas on tapauskohtainen tutkimuskohde: ihmisen oikean toiminnan suhde hänen päämääriinsä. Siis ilmiö eikä tieteenala.

Eli pappi joka saarnaa hyveistä mutta ryyppää ja hypää vieraissa, etiikka näyttäisi olevan kohdallaan mutta moraali kehnoa. Jollain hitlerillä taas etiikan voi osoittaa karmeaksi mutta moraali tavallaan luja.

Saiko tästä mitään selvää? Ehkä vähän turhan typistetyssä muodossa. Usein kun sanottavaansa oikein "kristallisoi", ei siitä jäänytkään mitään jäljelle. Usein parempi olla monisanainen niin tulee kunnolla "tarttumapintaa". Mutta nyt jätän tällä erää kommentoitavaksi...

(Tuohon Hra H:n tapaukseen en osaa sanoa mitään. Ohjeet hänelle riippuisi paljon siitä mitä itse pitää tärkeänä. Meni miten meni, ilmeisesti ei iso menetys PV:lle :D)
 
Yhteiskuntamme ei ole tiettävästi sitoutunut ihmissuvun jalostukseen, joten tältä pohjalta ei ole perusteita kriminalisoida tietoisesti tai tiedostamattomasti otettuja riskejä lisääntymisen saralla.

Pyrimme kuitenkin suojelemaan kaikkia yhteiskuntamme jäseniä. Tämän valossa on kyseenalaista se, että jälkeläisensä saisi altistaa tuollaiselle vaaralle - aivan kuten on kriminalisoitua vaarantaa jo elävä ihminen.

On tosin vahvoja argumentteja, jotka tukevat status quoa. Yksi niistä on se, että lisääntymisellä on myös paljon positiivisia vaikutuksia. Useimmat noista jälkeläisistä kasvavat joka tapauksessa hyviksi veronmaksajiksi, oli heillä sitten perinnöllinen "HIV" (epätodennäköistä) tai ei. Sen sijaan HI-viruksen tartuttamisessa veronmaksajaan ei ole samanlaista yhteiskunnallista hyötynäkökulmaa. Yhteiskunta menettää siinä lääkekustannuksissa, samaten yksilö terveydessä. Ainut hyödynkokija voi olla tartuttaja itse, mutta saavutettava hyöty lienee silti pieni suhteessa aiheutettuun kokonaishaittaan.


Otetaan toinen kysymys: Jos emme ole valmiita viemään aseita sotaa käyviin maihin, onko meidän oikein ottaa niitä vastaankaan ollessamme itse kovassa paikassa? Varmaan noitakin teorian mutkia ratkotaan suoriksi sitten kovassa paikassa, ja itsellemme on toki hyödyllistä, ettei maailmalla sodita liikaa. Toisaalta viemme materiaalia niihin maihin, jotka sotivat "hyvien" puolella, että tiedä sitten... kai mekin haluamme nähdä itsemme sillä puolella ja olemme siten oikeutettu sotamateriaalin saamiseen kovassa paikassa.
 
Back
Top