JR49
Respected Leader
Tässä virkamiestemme suurlähetystössä tekemä koonti naapurin uutisista kuun alusta.
Jos jaksaa kahlata läpi, löytää paljon mielenkiintoista. Kaikki ei mahtunut, käykää linkistä katsomassa tarkemmin.
http://www.finland.org.ru/public/de...37166&nodeid=36881&contentlan=1&culture=fi-FI
Tässä nostettu pari maistiaista esille:
"Venäjällä muisteltiin vainojen uhreja. Lokakuun 30. päivä on vuodesta 1991 ollut Venäjällä
Neuvostoliiton vainojen uhrien virallinen muistopäivä. Vuodesta 2007 alkaen lokakuun viimeisinä
päivinä Venäjän suurissa kaupungeissa on luettu ääneen vuosien 1937–38 puhdistuksissa teloitettujen
nimiä ja muistettu myös nykyisiä poliittisia vankeja. Levada-keskuksen kyselytutkimusten
mukaan viime vuosina poliittisten vainojen merkitys väestön tietoisuudessa on jatkanut laskuaan
ja samanaikaisesti Stalinin henkilön merkitys on ollut nousussa. Kun 1980-luvun lopulla noin
kolmasosa venäläisistä piti poliittisia vainoja yhtenä maan historian merkittävistä tapahtumista,
vuonna 2012 luku oli laskenut 10 prosenttiin. Nykyisin venäläisistä 35 prosenttia kertoo, ettei
tiedä vainoja edes tapahtuneen. Yhä useampi venäläinen (neljännes vuonna 2012, 45 % vuonna
2015) katsoo, että stalinismin ajan uhri voidaan oikeuttaa aikakauden suurilla saavutuksilla.
(tvrain.ru)"
"Donetskin entinen kapinakomentaja Strelkov suunnittelee oppositiopuoluetta. Itä-Ukrainan
nk. "Donetskin kansantasavallan" entinen kapinakomentaja ja "puolustusministeri" sekä Novorossija-
liikkeen johtohahmo Igor Strelkov (Girkin) on ilmoittanut suunnittelevansa Putinin vastaisen
oppositiopuolueen perustamista. Uuden puolueen tehtävänä olisi vastata maahanmuuton ja
fasismin leviämisen haasteisiin Venäjällä. Toukokuussa Levada-keskuksen teettämän kyselytutkimuksen
mukaan Strelkov on tuttu hahmo 27 prosentille venäläisistä ja näistä kolmasosa suhtautuu
Strelkoviin positiivisesti. Venäläisistä 29 prosenttia haluaisi nähdä Itä-Ukrainan nk. kansantasavaltojen
edustajia Venäjän duumassa. (tvrain.ru, Kommersant)"
-------------------------------------------------------------
SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 6.11.2015
Moskova
1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Putin vakuutti Venäjän tuen jatkuvuutta ulkomailla asuvien venäläisten maanmieskongressissa.
Moskovassa marraskuun alussa järjestettyyn, ulkomailla asuvien venäläisten kansainväliseen
kongressiin osallistui noin 400 venäläisyhdyskuntien edustajaa 97 maasta. Yhteensä
Venäjän ulkopuolella asuvia "maanmiehiä" lasketaan olevan noin 30 miljoonaa. Kongressissa
5.11. esiintynyt presidentti Putin korosti Venäjän puolustavan maanmiestensä oikeuksia kaikkialla,
mm. vaikeilla kriisialueilla kuten Syyriassa ja Libyassa. Putin kiitti maanmiesten vahvasta solidaarisuudesta
Krimin Venäjään liittämisen yhteydessä ja piti maanmiesten tukea keskeisenä
venäläisen yhteiskunnan yhtenäisyyden turvaajana ja "venäläisen maailman" yhteen kokoajana.
Erityisen tärkeänä Putin piti työtä venäjän kielen aseman vahvistamiseksi. Putinin mukaan valmisteilla
on mm. "Venäläinen koulu ulkomailla" – hanke, "Russkii mir" (venäläinen maailma) –
säätiön pohjalla tuetaan kulttuuriprojekteja ja vuonna 2015 on aloittanut toimintansa uusi federaatiotason
venäjän kielen ohjelma, joka saa budjettirahoitusta yli 6,5 mrd ruplaa (n. 93 miljoonaa
euroa). Päätarkoituksena on suojella maanmiehiä diskriminaatiolta mm. kielikysymyksissä.
Venäjällä on lisäksi käynnissä maanmiesten paluumuutto-ohjelma, jonka puitteissa Venäjälle on
palannut virallisten tietojen mukaan 367 000 maanmiestä, näistä 130 000 Ukrainasta. Kongressissa
esiintynyt ortodoksikirkon patriarkka Kirill nimesi venäläisen maailman suurimmaksi uhaksi
äärinationalismin.
Liikennepoliisia pidetään Venäjän korruptoituneimpana instituutiona. Venäjän valtiollisen
VTSiOM-tutkimuskeskuksen mielipidetiedustelun mukaan 69 prosenttia venäläisistä katsoo korruption
olevan Venäjällä laajalle levinnyttä ja vain prosentin mukaan maassa ei ole korruptiota.
Lähes kolmannes vastanneista piti liikennepoliisia maan korruptoituneimpana instituutiona. Venäjän
presidentinhallinnon johtaja Sergei Ivanov kommentoi kansainvälistä korruptiontorjuntaa
Pietarissa pidetyssä YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen allekirjoittajamaiden konferenssissa
todeten kansainvälisen korruption vastaisen taistelun vaativan "konsolidoituja toimia". Samanaikaisesti
Ivanov korosti, ettei korruption vastaisia standardeja tule pakottaa maihin, jotka
eivät ole niiden toimeenpanoon valmiita. Venäjän korruptionvastaisen lainsäädännön Ivanov
katsoi olevan linjassa kansainvälisten standardien kanssa. (Kommersant, RBK, Vedomosti)
Presidentin avustuksia myönnettiin sekä Yön Susille että agenttilistatuille järjestöille. Patrioottinen
moottoripyöräkerho Yön Sudet sekä sotaveteraanien "Aseveljet" – järjestö keräsivät
suurimmat summat vasta jaettuja presidentin avustuksia. Yön Sudet sai yhteensä 12 miljoonaa
ruplaa (n.171 000 euroa) patrioottisen nuorisokeskuksen rakentamiseen Krimille. Aseveljetjärjestö
keräsi 17,6 miljoonan ruplan (n. 251 000 euroa) tuen sotaveteraaneja laillisissa kysymyksissä
auttavan keskuksen sekä nuorison isänmaallisten koulutuskeskusten perustamiseen.
Toisaalta avustuksia saivat myös aiemmin ulkomaisiksi agenteiksi nimitetyt järjestöt kuten ihmisoikeusjärjestö
Memorial (n. 85 000 euroa pakolaisten oikeusapuun) sekä Pietarin Sotilaiden
äidit – järjestö (n. 38 000 euroa). Kommentaattorit ovat nostaneet avustusten taustaksi vallanpitäjien
halun kontrolloida järjestöjä rahallisesti. Yhteensä presidentin avustuksia oli jaossa 900
miljoonaa ruplaa (yli 12,8 miljoonaa euroa). (Vedomosti, The Moscow Times)
Ulkomaiseksi agentiksi listatuille lisää rajoituksia. Putin hyväksyi oikeusministeriön ehdottamat
kiristykset ulkomaisia agentteja koskevaan lainsäädäntöön. Muutoksilla estetään virkamiesten
osallistuminen listattujen tahojen toimintaan. Lisäksi listattujen tulee esittää viranomaisille
selvitys siitä, mihin ulkomainen rahoitus on käytetty. Viranomaiset voivat jatkossa lakkauttaa
listatun tahon toiminnan, jos ne katsovat, että se on toistuvasti jättänyt velvollisuutensa täyttämättä.
Ulkomaisten agenttien listalta poistettiin Pietarin sotilaiden äitien järjestö. Rostovissa toimiva
Donin naisten järjestö puolestaan lisättiin listalle. (Kommersant, Gaseta.ru, The Moscow
Times)
Tiedonluovuttamiskielto ulkomaalaisille? Duuman Yhtenäisen Venäjän, kommunistipuolueen
ja liberaalidemokraattien jäsenistä koostuva ryhmä on laatinut lakialoitteen, jolla pyritään rajaamaan
tiedon luovuttamista ulkomaalaisille. Toteutuessaan lakialoite estäisi sakon uhalla venäläisiä
luovuttamasta informaatiota, jonka käyttö on rajattu, tai aiemmin julkaisematonta avointa
tietoa ulkomaisille hallituksille tai ulkomaisille ja kansainvälisille järjestöille ilman venäläisviranomaisten
lupaa. Rajaus koskisi tietoja, jotka sisältävät valtion-, liike- tai virkasalaisuuksia tai
esimerkiksi yksityishenkilöä koskevia tietoja. Pääasiallinen tiedonluovuttamisesta päättävä viranomaistaho
olisi FSB. Lakialoite ei määrittele, koskisiko tiedonluovutuskielto myös ulkomaisia
tiedotusvälineitä. Asiantuntijanäkemysten mukaan lakiehdotus on ristiriidassa Venäjän perustuslain
kanssa. (The Moscow Times, Vedomosti)
3. Talous
Inflaatio pysynyt korkeana – keskuspankki ei laskenut ohjauskorkoa. Keskuspankki päätti
pitää keskeisen ohjauskoron 11 prosentissa inflaatiopaineiden vuoksi. Lokakuun lopussa vuotuinen
inflaatio oli 15,6 prosenttia. Kesäinen ruplan heikkeneminen on osaltaan pitänyt hintatason
korkeana. Keskuspankin mukaan korkoa lasketaan, jos inflaatio talttuu ennusteen mukaisesti.
Heikentynyt kotimainen kysyntä ja kohtalaisen tiukka rahapolitiikka hellittävät hintapaineita ja
pankki uskoo pääsevänsä neljän prosentin inflaatiotavoitteeseensa vuonna 2017. Seuraavan
kerran keskuspankki kokoontuu päättämään korkotasosta joulukuun puolivälissä. (Interfax)
Talouskriisi vaimentaa puolustusmenojen kasvua. Vuosi 2016 on ensimmäinen vuoden
2011 jälkeen, jolloin puolustusmenot eivät nouse rajusti. Menot ovat nousseet 10 prosentin vuosivauhtia
vuodesta 2011. Vuoden 2015 budjetoidut puolustusmenot ovat 3,1 biljoonaa ruplaa (45
miljardia euroa), mikä on 25 prosenttia edellisvuotista enemmän. Puolustusmenojen osuus on
neljä prosenttia BKT:sta ja 19,5 % federaatiobudjetista. Mikäli vuoden 2016 budjettiluonnos hyväksytään,
puolustusmenot ovat 3,145 biljoonaa ruplaa, mikä on alle prosentin enemmän kuin
kuluvana vuonna. Puolustus on yksi harvoista menoluokista, joita talouskriisistä johtuvat leikkaukset
eivät koske. Koulutus-, terveydenhuolto- ja muut sosiaalimenot ovat joutuneet leikkurin
alle. (The Moscow Times)
Valtiovarainministeri: "Ensi vuosi on vararahaston viimeinen". Finanssiministeri Anton Siluanovin
mukaan vuosi 2016 on viimeinen, jolloin vararahasto on budjettivajeen pääasiallinen rahoituslähde.
Kun vararahaston osuus vuoden 2015 alussa oli 6,7 prosenttia BKT:sta, sen arvioidaan
vuoden 2016 lopussa olevan 1,3 prosenttia. Vuoden 2016 budjettiluonnoksen mukaan alijäämä
on kolme prosenttia BKT:sta. (TASS)
Pääoman ulosvirtaus odotettua pienempi. Valtiovarainministeriön mukaan investoijien luottamus
Venäjän finanssipolitiikkaan on kasvanut ja pääomapako on laskussa. Myös ulkomaiset
sijoittajat ovat palaamassa markkinoille. Venäjä laskee liikkeelle pääasiassa ruplamääräisiä arvopapereita,
mutta ne kiinnostavat ministeriön mukaan ulkomaisia investoijia. Vuoden alussa
finanssiministeriö arveli pääomaa virtaavan ulos kuluvana vuonna 130 miljardia dollaria, nyt se
arvelee luvun olevan 70 miljardia. (TASS)
Sääntely
Putin hyväksyi lain ulkomaisen omaisuuden takavarikosta. Laki ulkovaltojen ja niiden omaisuuden
oikeudellisista immuniteeteista Venäjällä on vastatoimi mm. Belgiassa ja Ranskassa
tapahtuneisiin Venäjän valtion omaisuuden takavarikointeihin liittyen öljy-yhtiö Jukosin tapaukseen.
Lain perimmäinen tarkoitus on suojella venäläistä omaisuutta ulkomailla. 1.1.2016 voimaanastuva
laki mahdollistaa ulkovaltojen omaisuuden takavarikoinnin Venäjällä. Lokakuun
lopulla Ranska otti haltuun Venäjän yleisradioyhtiö VGTRK:n osuuden Euronewsuutiskanavasta.
(Vedomosti, Kommersant)
Valtion virkamiehet valvomaan myös valtionyhtiöiden tytäryhtiöitä? Venäjän talouskehitysministeriö
on ehdottanut, että seuraavan kolmen vuoden aikana valtion tytäryhtiöiden ohjaukseen
osallistuisivat myös valtion virkamiehet. Tarkoituksena olisi varmistaa valtion intressien
huomioiminen ja tehostaa toimintaa. Nykyisellään virkamiehet eivät saa osallistua yritystoimintaan,
mutta valtionyhtiöiden toimintaan osallistuminen on sallittua. Valtionyhtiöiden tytäryhtiöiden
hallintoneuvostoissa toimii jo virkamiehiä. Virkamiesten määrä 60 suurimmassa valtionyhtiössä
on noussut 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. (Kommersant)
Pk-sektorille osuus suuryritysten hankinnoista? Antimonopolivirasto ja talouskehitysministeriö
ovat valmistelleet hankintalakiin muutosesityksen, joka velvoittaisi yksityiset suuryritykset
hankkimaan kymmenesosan tarvitsemistaan tavaroista ja palveluista pk-yrityksiltä. Esitys koskee
yrityksiä, joiden vuotuinen liikevaihto ylittää 7 miljardia ruplaa (100 miljoonaa euroa). Tällä
hetkellä vastaava velvoite koskee valtionyrityksiä, joiden on tehtävä 18 prosenttia hankinnoistaan
pk-yrityksiltä. Esitys on tarkoitus viedä duuman käsittelyyn vuoden 2016 alkupuoliskolla.
(Kommersant, Pravo.ru)
Toyota kaksinkertaistaa autotuotannon Pietarissa. Toyota kaksinkertaistaa Pietarin tehtaansa
tuotannon 100 000 autoon vuodessa. Uutena mallina tuotantoon tulee katumaasturi RAV 4.
Investoinnin arvo on 5,9 miljardia ruplaa (84 miljoonaa euroa) ja tehtaaseen syntyy 800 uutta
työpaikkaa. Toyotan myynti Venäjällä oli tammi-syyskuussa 37 prosenttia alempi edellisvuoteen
verrattuna. Yhtiö uskoo myynnin piristyvän viimeistään vuoden 2016 toisella puoliskolla. (Vedomosti)
Osa autonvalmistajista jatkaa tuotannon sopeuttamista hiipuneeseen kysyntään. Ford
Sollers pysäyttää kaksi tehdastaan Vsevoložkissa Leningradin alueella ja Naberežnyje Tšolnyssa
Tatarstanissa marraskuun puolivälistä tammikuun puoliväliin. Nyt ainakin Vsevoložkin tehdas
on toiminut yhdessä vuorossa ja tehnyt vajaata työviikkoa. Se työllistää 1500 henkilöä ja sen
kapasiteetti on 160 000 autoa vuodessa. Ford tarjoaa myös vapaaehtoisesti irtisanoutuville tukipakettina
viiden kuukauden palkkaa. Fordin kolmas tehdas Jelabugassa seisoo noin kuukauden.
Volvon kuluvan vuoden seisokki Kalugassa kesti helmikuun puolivälistä syyskuun loppupuolelle
ja PSMA Rusin huhtikuulta elokuulle. Ladaa valmistava AvtoVAZ suunnittelee ylimääräisiä lomautuksia
vuodenvaihteen lomakauteen. (Vedomosti)
Energia
Presidentin alainen öljy- ja kaasukomissio ei käsitellytkään Gazpromin pilkkomista. Lokakuun
lopussa kokoontunut komissio ei ennakkotiedoista poiketen käsitellyt Rosneftin johtajan
Igor Setšinin ja antimonopoliviraston ehdotusta Gazpromin toimintojen eriyttämisestä kahteen
yhtiöön. Suurimman mediahuomion vei Putinin videolinkin välityksellä antama symbolinen starttilaukaus
Gazpromin uudelle Uhta–Toržok 2 -putkihankkeelle Komin tasavallassa. Putken on tarkoitus
kuljettaa kaasua Nord Streamiin. Paljon huomiota sai myös presidentin vaatimus ruplan
aseman vahvistamisesta energiasektorin transaktioissa. (Venäjän presidentin verkkosivut,
TASS, Vedomosti, Kommersant, Nezavisimaja Gazeta)
Öljy-yhtiöt välttävät mätkyt devalvaatiohyödyistä? Presidentti Putinin mukaan energiasektorin
verotuspäätöksiä tehtäessä tulee huomioida niiden vaikutus investointeihin. Öljy-yhtiöiden
verotuksesta on käyty kiivasta keskustelua valtiovarainministeriön ehdotettua ruplan devalvoitumisen
öljy-yhtiöille tuoman hyödyn verottamista. Valtiovarainministeri Siluanov puolusti esitystä
talouskehitysministeri Uljukajevin ja erityisesti Rosneftin Setšinin kritisoidessa sitä. Media tulkitsi
Putinin kommentin siten, että presidentti asettui Setšinin puolelle. (Venäjän presidentin verkkosivut,
TASS, Vedomosti, Kommersant, Nezavisimaja Gazeta)
Gazprom luopuu Eteläisestä kaasukäytävästä. Päätettyään puolittaa Turkish Streamin suunnitellun
kapasiteetin Gazprom keskeytti myös Mustanmeren ylittävän Eteläisen kaasukäytävän
rakentamisen. Keskeytettyyn hankkeeseen on arviolta käytetty jo 40 miljardia ruplaa (noin 570
miljoonaa euroa). Eteläistä kaasukäytävää varten hankittuja putkia aiotaan käyttää Uhta–Toržok
2 -hankkeessa. Gazprom on käyttänyt kuluvan vuoden aikana kymmeniä miljardeja dollareita
peruuntuneisiin hankkeisiin. Yhtiön kuluvan vuoden tuotantovolyymi jää noin kolmanneksen
suunniteltua pienemmäksi. (Vedomosti)
Jamal LNG -hanke rahoitusvaikeuksissa. Jamalin nestekaasuhankkeen kustannusarvio on 27
miljardia dollaria, josta nyt kasassa on 10 miljardia. Hanke on 60-prosenttisesti venäläisen Novatekin
omistama. Ranskalainen Total ja Kiinan CNPC molemmat omistavat 20 prosenttia. Novatekin
oma hankerahoitus hidastuu alkuvuodesta, sillä sen pitää hoitaa erääntyviä velkoja. Novatek
on Yhdysvaltain pakotteiden alainen, mikä vaikeuttaa rahoituksen löytämistä lännestä. Yhtiö
on neuvotellut tuloksetta rahoituksesta kiinalaispankkien kanssa yli vuoden. Venäjän hyvinvointirahastosta
hankkeelle on luvattu 150 miljardia ruplaa (2,1 miljardia dollaria), josta puolet on jo
maksettu. (Kommersant, TASS)
Koulutus
Venäläisten englannin kielen taito on edelleen huono. EF Education Firstin tekemän tutkimuksen
mukaan venäläisten kielitaidon tason on noussut edellisvuodesta. Tutkimuksessa parhaiten
menestyneet maat ovat Ruotsi, Alankomaat, Tanska, Norja ja Suomi. Venäjä oli sijalla
39., minkä perusteella se kuuluu samaan ryhmään Perun, Ranskan, Brasilian ja Kiinan kanssa.
Pääministeri Medvedev on määrännyt englannin kielen tason nostamisen yhdeksi virkamiesten
täydennyskoulutuksen prioriteeteista. (Kommersant)
Maa- ja metsä- ja elintarviketalous
Murmanskin alueen kalataudit johtivat kasvattajan konkurssiin. Kalankasvatusyritykset Baltijski
bereg ja samaan yritysryhmään kuuluva Russki losos hakeutuvat konkurssiin. Konkurssin
taustalla ovat valuutassa otettujen lainojen huomattava kallistuminen ja laajat kalakuolemat yhtiön
kasvattamoissa Murmanskin alueella. Syksyn 2015 aikana Russki lososin kalankasvattamoissa
on kuollut 187 000 lohiyksilöä tarttuvaan lohen anemiaan ja mykobakterioosiin. Russki
bereg -yritysryhmän tuotantokapasiteetti on ollut 30 000 tonnia vuodessa ja sen markkinaosuus
Venäjällä jopa neljännes. Toimintaa on yrityksen edustajien mukaan tarkoitus jatkaa tavalla tai
toisella myös konkurssimenettelyn jälkeen. Myös Venäjän suurin kalankasvatusyritys Russkaja
akvakultura on kärsinyt huomattavia tappioita kalatautien vuoksi. (Vedomosti)
Valtiontalouden tarkastusvirasto epäilee elintarvikkeiden riittävyyttä. Venäjän valtiontalouden
tarkastusvirasto epäilee vuoden 2016 budjettia koskevassa selvityksessään elintarvikkeiden
tuonninkorvauspolitiikan mahdollisuuksia. Epäilyt kohdistuvat maidon, lihan ja juuston riittävyyteen,
sillä erityisesti liha- ja maitotuotteiden valmistuksessa ulkomaisen raaka-aineen osuus on
ollut korkea. Kuluttajat ovat puolestaan ehtineet tottua vastapakotteiden piiriin joutuneiden maiden
korkealaatuisiin tuotteisiin eivätkä helposti tyydy venäläisiin vastineisiin, mikäli tuotteiden
laatuominaisuudet heikkenevät, arvioidaan raportissa. (Gazeta.ru)
Syysviljat kärsivät kuivuudesta. Poikkeuksellinen kuivuus vaikeuttaa syyskylvöjä Keski- ja
Etelä-Venäjällä. Lisäksi jo kylvetyistä syysviljoista neljännes on itänyt huonosti. Maatalousministeriö
saattaa joutua laskemaan ensi vuoden satoennustettaan 95 miljoonaan tonniin. Vuoden
2015 viljasato tulee olemaan maatalousministeri Aleksandr Tkatšovin mukaan noin 102 miljoonaa
tonnia. (Vedomosti)
Valtiontalouden tarkastusvirastolta moitteita metsähallinnolle. Valtiontalouden tarkastusvirasto
on tyytymätön metsätalouden kehitysohjelman 2013–2020 toteutukseen. Viraston arvion
mukaan Luonnonvara- ja ympäristöministeriö ja metsätalousvirasto eivät huolehdi ohjelman tehokkaasta
toteutumisesta eivätkä alueviranomaiset toimeenpane heille kuuluvia tehtäviä. Metsälain
rikkomuksista metsätaloudelle aiheutuneen haitan arvioitiin kasvaneen vuonna 2014 lähes
kolmanneksella 14,7 miljardiin ruplaan (noin 210 miljoonaan euroon). Lisäksi metsänvuokrarästit
kasvoivat vuonna 2014 11,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja vuoden 2015 alkupuoliskolla
edelleen 5,4 prosenttia ollen yhteensä 9,7 miljardia ruplaa (noin 139 miljoonaa euroa). (Valtiontalouden
tarkastusvirasto)
Jos jaksaa kahlata läpi, löytää paljon mielenkiintoista. Kaikki ei mahtunut, käykää linkistä katsomassa tarkemmin.
http://www.finland.org.ru/public/de...37166&nodeid=36881&contentlan=1&culture=fi-FI
Tässä nostettu pari maistiaista esille:
"Venäjällä muisteltiin vainojen uhreja. Lokakuun 30. päivä on vuodesta 1991 ollut Venäjällä
Neuvostoliiton vainojen uhrien virallinen muistopäivä. Vuodesta 2007 alkaen lokakuun viimeisinä
päivinä Venäjän suurissa kaupungeissa on luettu ääneen vuosien 1937–38 puhdistuksissa teloitettujen
nimiä ja muistettu myös nykyisiä poliittisia vankeja. Levada-keskuksen kyselytutkimusten
mukaan viime vuosina poliittisten vainojen merkitys väestön tietoisuudessa on jatkanut laskuaan
ja samanaikaisesti Stalinin henkilön merkitys on ollut nousussa. Kun 1980-luvun lopulla noin
kolmasosa venäläisistä piti poliittisia vainoja yhtenä maan historian merkittävistä tapahtumista,
vuonna 2012 luku oli laskenut 10 prosenttiin. Nykyisin venäläisistä 35 prosenttia kertoo, ettei
tiedä vainoja edes tapahtuneen. Yhä useampi venäläinen (neljännes vuonna 2012, 45 % vuonna
2015) katsoo, että stalinismin ajan uhri voidaan oikeuttaa aikakauden suurilla saavutuksilla.
(tvrain.ru)"
"Donetskin entinen kapinakomentaja Strelkov suunnittelee oppositiopuoluetta. Itä-Ukrainan
nk. "Donetskin kansantasavallan" entinen kapinakomentaja ja "puolustusministeri" sekä Novorossija-
liikkeen johtohahmo Igor Strelkov (Girkin) on ilmoittanut suunnittelevansa Putinin vastaisen
oppositiopuolueen perustamista. Uuden puolueen tehtävänä olisi vastata maahanmuuton ja
fasismin leviämisen haasteisiin Venäjällä. Toukokuussa Levada-keskuksen teettämän kyselytutkimuksen
mukaan Strelkov on tuttu hahmo 27 prosentille venäläisistä ja näistä kolmasosa suhtautuu
Strelkoviin positiivisesti. Venäläisistä 29 prosenttia haluaisi nähdä Itä-Ukrainan nk. kansantasavaltojen
edustajia Venäjän duumassa. (tvrain.ru, Kommersant)"
-------------------------------------------------------------
SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 6.11.2015
Moskova
1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Putin vakuutti Venäjän tuen jatkuvuutta ulkomailla asuvien venäläisten maanmieskongressissa.
Moskovassa marraskuun alussa järjestettyyn, ulkomailla asuvien venäläisten kansainväliseen
kongressiin osallistui noin 400 venäläisyhdyskuntien edustajaa 97 maasta. Yhteensä
Venäjän ulkopuolella asuvia "maanmiehiä" lasketaan olevan noin 30 miljoonaa. Kongressissa
5.11. esiintynyt presidentti Putin korosti Venäjän puolustavan maanmiestensä oikeuksia kaikkialla,
mm. vaikeilla kriisialueilla kuten Syyriassa ja Libyassa. Putin kiitti maanmiesten vahvasta solidaarisuudesta
Krimin Venäjään liittämisen yhteydessä ja piti maanmiesten tukea keskeisenä
venäläisen yhteiskunnan yhtenäisyyden turvaajana ja "venäläisen maailman" yhteen kokoajana.
Erityisen tärkeänä Putin piti työtä venäjän kielen aseman vahvistamiseksi. Putinin mukaan valmisteilla
on mm. "Venäläinen koulu ulkomailla" – hanke, "Russkii mir" (venäläinen maailma) –
säätiön pohjalla tuetaan kulttuuriprojekteja ja vuonna 2015 on aloittanut toimintansa uusi federaatiotason
venäjän kielen ohjelma, joka saa budjettirahoitusta yli 6,5 mrd ruplaa (n. 93 miljoonaa
euroa). Päätarkoituksena on suojella maanmiehiä diskriminaatiolta mm. kielikysymyksissä.
Venäjällä on lisäksi käynnissä maanmiesten paluumuutto-ohjelma, jonka puitteissa Venäjälle on
palannut virallisten tietojen mukaan 367 000 maanmiestä, näistä 130 000 Ukrainasta. Kongressissa
esiintynyt ortodoksikirkon patriarkka Kirill nimesi venäläisen maailman suurimmaksi uhaksi
äärinationalismin.
Liikennepoliisia pidetään Venäjän korruptoituneimpana instituutiona. Venäjän valtiollisen
VTSiOM-tutkimuskeskuksen mielipidetiedustelun mukaan 69 prosenttia venäläisistä katsoo korruption
olevan Venäjällä laajalle levinnyttä ja vain prosentin mukaan maassa ei ole korruptiota.
Lähes kolmannes vastanneista piti liikennepoliisia maan korruptoituneimpana instituutiona. Venäjän
presidentinhallinnon johtaja Sergei Ivanov kommentoi kansainvälistä korruptiontorjuntaa
Pietarissa pidetyssä YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen allekirjoittajamaiden konferenssissa
todeten kansainvälisen korruption vastaisen taistelun vaativan "konsolidoituja toimia". Samanaikaisesti
Ivanov korosti, ettei korruption vastaisia standardeja tule pakottaa maihin, jotka
eivät ole niiden toimeenpanoon valmiita. Venäjän korruptionvastaisen lainsäädännön Ivanov
katsoi olevan linjassa kansainvälisten standardien kanssa. (Kommersant, RBK, Vedomosti)
Presidentin avustuksia myönnettiin sekä Yön Susille että agenttilistatuille järjestöille. Patrioottinen
moottoripyöräkerho Yön Sudet sekä sotaveteraanien "Aseveljet" – järjestö keräsivät
suurimmat summat vasta jaettuja presidentin avustuksia. Yön Sudet sai yhteensä 12 miljoonaa
ruplaa (n.171 000 euroa) patrioottisen nuorisokeskuksen rakentamiseen Krimille. Aseveljetjärjestö
keräsi 17,6 miljoonan ruplan (n. 251 000 euroa) tuen sotaveteraaneja laillisissa kysymyksissä
auttavan keskuksen sekä nuorison isänmaallisten koulutuskeskusten perustamiseen.
Toisaalta avustuksia saivat myös aiemmin ulkomaisiksi agenteiksi nimitetyt järjestöt kuten ihmisoikeusjärjestö
Memorial (n. 85 000 euroa pakolaisten oikeusapuun) sekä Pietarin Sotilaiden
äidit – järjestö (n. 38 000 euroa). Kommentaattorit ovat nostaneet avustusten taustaksi vallanpitäjien
halun kontrolloida järjestöjä rahallisesti. Yhteensä presidentin avustuksia oli jaossa 900
miljoonaa ruplaa (yli 12,8 miljoonaa euroa). (Vedomosti, The Moscow Times)
Ulkomaiseksi agentiksi listatuille lisää rajoituksia. Putin hyväksyi oikeusministeriön ehdottamat
kiristykset ulkomaisia agentteja koskevaan lainsäädäntöön. Muutoksilla estetään virkamiesten
osallistuminen listattujen tahojen toimintaan. Lisäksi listattujen tulee esittää viranomaisille
selvitys siitä, mihin ulkomainen rahoitus on käytetty. Viranomaiset voivat jatkossa lakkauttaa
listatun tahon toiminnan, jos ne katsovat, että se on toistuvasti jättänyt velvollisuutensa täyttämättä.
Ulkomaisten agenttien listalta poistettiin Pietarin sotilaiden äitien järjestö. Rostovissa toimiva
Donin naisten järjestö puolestaan lisättiin listalle. (Kommersant, Gaseta.ru, The Moscow
Times)
Tiedonluovuttamiskielto ulkomaalaisille? Duuman Yhtenäisen Venäjän, kommunistipuolueen
ja liberaalidemokraattien jäsenistä koostuva ryhmä on laatinut lakialoitteen, jolla pyritään rajaamaan
tiedon luovuttamista ulkomaalaisille. Toteutuessaan lakialoite estäisi sakon uhalla venäläisiä
luovuttamasta informaatiota, jonka käyttö on rajattu, tai aiemmin julkaisematonta avointa
tietoa ulkomaisille hallituksille tai ulkomaisille ja kansainvälisille järjestöille ilman venäläisviranomaisten
lupaa. Rajaus koskisi tietoja, jotka sisältävät valtion-, liike- tai virkasalaisuuksia tai
esimerkiksi yksityishenkilöä koskevia tietoja. Pääasiallinen tiedonluovuttamisesta päättävä viranomaistaho
olisi FSB. Lakialoite ei määrittele, koskisiko tiedonluovutuskielto myös ulkomaisia
tiedotusvälineitä. Asiantuntijanäkemysten mukaan lakiehdotus on ristiriidassa Venäjän perustuslain
kanssa. (The Moscow Times, Vedomosti)
3. Talous
Inflaatio pysynyt korkeana – keskuspankki ei laskenut ohjauskorkoa. Keskuspankki päätti
pitää keskeisen ohjauskoron 11 prosentissa inflaatiopaineiden vuoksi. Lokakuun lopussa vuotuinen
inflaatio oli 15,6 prosenttia. Kesäinen ruplan heikkeneminen on osaltaan pitänyt hintatason
korkeana. Keskuspankin mukaan korkoa lasketaan, jos inflaatio talttuu ennusteen mukaisesti.
Heikentynyt kotimainen kysyntä ja kohtalaisen tiukka rahapolitiikka hellittävät hintapaineita ja
pankki uskoo pääsevänsä neljän prosentin inflaatiotavoitteeseensa vuonna 2017. Seuraavan
kerran keskuspankki kokoontuu päättämään korkotasosta joulukuun puolivälissä. (Interfax)
Talouskriisi vaimentaa puolustusmenojen kasvua. Vuosi 2016 on ensimmäinen vuoden
2011 jälkeen, jolloin puolustusmenot eivät nouse rajusti. Menot ovat nousseet 10 prosentin vuosivauhtia
vuodesta 2011. Vuoden 2015 budjetoidut puolustusmenot ovat 3,1 biljoonaa ruplaa (45
miljardia euroa), mikä on 25 prosenttia edellisvuotista enemmän. Puolustusmenojen osuus on
neljä prosenttia BKT:sta ja 19,5 % federaatiobudjetista. Mikäli vuoden 2016 budjettiluonnos hyväksytään,
puolustusmenot ovat 3,145 biljoonaa ruplaa, mikä on alle prosentin enemmän kuin
kuluvana vuonna. Puolustus on yksi harvoista menoluokista, joita talouskriisistä johtuvat leikkaukset
eivät koske. Koulutus-, terveydenhuolto- ja muut sosiaalimenot ovat joutuneet leikkurin
alle. (The Moscow Times)
Valtiovarainministeri: "Ensi vuosi on vararahaston viimeinen". Finanssiministeri Anton Siluanovin
mukaan vuosi 2016 on viimeinen, jolloin vararahasto on budjettivajeen pääasiallinen rahoituslähde.
Kun vararahaston osuus vuoden 2015 alussa oli 6,7 prosenttia BKT:sta, sen arvioidaan
vuoden 2016 lopussa olevan 1,3 prosenttia. Vuoden 2016 budjettiluonnoksen mukaan alijäämä
on kolme prosenttia BKT:sta. (TASS)
Pääoman ulosvirtaus odotettua pienempi. Valtiovarainministeriön mukaan investoijien luottamus
Venäjän finanssipolitiikkaan on kasvanut ja pääomapako on laskussa. Myös ulkomaiset
sijoittajat ovat palaamassa markkinoille. Venäjä laskee liikkeelle pääasiassa ruplamääräisiä arvopapereita,
mutta ne kiinnostavat ministeriön mukaan ulkomaisia investoijia. Vuoden alussa
finanssiministeriö arveli pääomaa virtaavan ulos kuluvana vuonna 130 miljardia dollaria, nyt se
arvelee luvun olevan 70 miljardia. (TASS)
Sääntely
Putin hyväksyi lain ulkomaisen omaisuuden takavarikosta. Laki ulkovaltojen ja niiden omaisuuden
oikeudellisista immuniteeteista Venäjällä on vastatoimi mm. Belgiassa ja Ranskassa
tapahtuneisiin Venäjän valtion omaisuuden takavarikointeihin liittyen öljy-yhtiö Jukosin tapaukseen.
Lain perimmäinen tarkoitus on suojella venäläistä omaisuutta ulkomailla. 1.1.2016 voimaanastuva
laki mahdollistaa ulkovaltojen omaisuuden takavarikoinnin Venäjällä. Lokakuun
lopulla Ranska otti haltuun Venäjän yleisradioyhtiö VGTRK:n osuuden Euronewsuutiskanavasta.
(Vedomosti, Kommersant)
Valtion virkamiehet valvomaan myös valtionyhtiöiden tytäryhtiöitä? Venäjän talouskehitysministeriö
on ehdottanut, että seuraavan kolmen vuoden aikana valtion tytäryhtiöiden ohjaukseen
osallistuisivat myös valtion virkamiehet. Tarkoituksena olisi varmistaa valtion intressien
huomioiminen ja tehostaa toimintaa. Nykyisellään virkamiehet eivät saa osallistua yritystoimintaan,
mutta valtionyhtiöiden toimintaan osallistuminen on sallittua. Valtionyhtiöiden tytäryhtiöiden
hallintoneuvostoissa toimii jo virkamiehiä. Virkamiesten määrä 60 suurimmassa valtionyhtiössä
on noussut 28 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. (Kommersant)
Pk-sektorille osuus suuryritysten hankinnoista? Antimonopolivirasto ja talouskehitysministeriö
ovat valmistelleet hankintalakiin muutosesityksen, joka velvoittaisi yksityiset suuryritykset
hankkimaan kymmenesosan tarvitsemistaan tavaroista ja palveluista pk-yrityksiltä. Esitys koskee
yrityksiä, joiden vuotuinen liikevaihto ylittää 7 miljardia ruplaa (100 miljoonaa euroa). Tällä
hetkellä vastaava velvoite koskee valtionyrityksiä, joiden on tehtävä 18 prosenttia hankinnoistaan
pk-yrityksiltä. Esitys on tarkoitus viedä duuman käsittelyyn vuoden 2016 alkupuoliskolla.
(Kommersant, Pravo.ru)
Toyota kaksinkertaistaa autotuotannon Pietarissa. Toyota kaksinkertaistaa Pietarin tehtaansa
tuotannon 100 000 autoon vuodessa. Uutena mallina tuotantoon tulee katumaasturi RAV 4.
Investoinnin arvo on 5,9 miljardia ruplaa (84 miljoonaa euroa) ja tehtaaseen syntyy 800 uutta
työpaikkaa. Toyotan myynti Venäjällä oli tammi-syyskuussa 37 prosenttia alempi edellisvuoteen
verrattuna. Yhtiö uskoo myynnin piristyvän viimeistään vuoden 2016 toisella puoliskolla. (Vedomosti)
Osa autonvalmistajista jatkaa tuotannon sopeuttamista hiipuneeseen kysyntään. Ford
Sollers pysäyttää kaksi tehdastaan Vsevoložkissa Leningradin alueella ja Naberežnyje Tšolnyssa
Tatarstanissa marraskuun puolivälistä tammikuun puoliväliin. Nyt ainakin Vsevoložkin tehdas
on toiminut yhdessä vuorossa ja tehnyt vajaata työviikkoa. Se työllistää 1500 henkilöä ja sen
kapasiteetti on 160 000 autoa vuodessa. Ford tarjoaa myös vapaaehtoisesti irtisanoutuville tukipakettina
viiden kuukauden palkkaa. Fordin kolmas tehdas Jelabugassa seisoo noin kuukauden.
Volvon kuluvan vuoden seisokki Kalugassa kesti helmikuun puolivälistä syyskuun loppupuolelle
ja PSMA Rusin huhtikuulta elokuulle. Ladaa valmistava AvtoVAZ suunnittelee ylimääräisiä lomautuksia
vuodenvaihteen lomakauteen. (Vedomosti)
Energia
Presidentin alainen öljy- ja kaasukomissio ei käsitellytkään Gazpromin pilkkomista. Lokakuun
lopussa kokoontunut komissio ei ennakkotiedoista poiketen käsitellyt Rosneftin johtajan
Igor Setšinin ja antimonopoliviraston ehdotusta Gazpromin toimintojen eriyttämisestä kahteen
yhtiöön. Suurimman mediahuomion vei Putinin videolinkin välityksellä antama symbolinen starttilaukaus
Gazpromin uudelle Uhta–Toržok 2 -putkihankkeelle Komin tasavallassa. Putken on tarkoitus
kuljettaa kaasua Nord Streamiin. Paljon huomiota sai myös presidentin vaatimus ruplan
aseman vahvistamisesta energiasektorin transaktioissa. (Venäjän presidentin verkkosivut,
TASS, Vedomosti, Kommersant, Nezavisimaja Gazeta)
Öljy-yhtiöt välttävät mätkyt devalvaatiohyödyistä? Presidentti Putinin mukaan energiasektorin
verotuspäätöksiä tehtäessä tulee huomioida niiden vaikutus investointeihin. Öljy-yhtiöiden
verotuksesta on käyty kiivasta keskustelua valtiovarainministeriön ehdotettua ruplan devalvoitumisen
öljy-yhtiöille tuoman hyödyn verottamista. Valtiovarainministeri Siluanov puolusti esitystä
talouskehitysministeri Uljukajevin ja erityisesti Rosneftin Setšinin kritisoidessa sitä. Media tulkitsi
Putinin kommentin siten, että presidentti asettui Setšinin puolelle. (Venäjän presidentin verkkosivut,
TASS, Vedomosti, Kommersant, Nezavisimaja Gazeta)
Gazprom luopuu Eteläisestä kaasukäytävästä. Päätettyään puolittaa Turkish Streamin suunnitellun
kapasiteetin Gazprom keskeytti myös Mustanmeren ylittävän Eteläisen kaasukäytävän
rakentamisen. Keskeytettyyn hankkeeseen on arviolta käytetty jo 40 miljardia ruplaa (noin 570
miljoonaa euroa). Eteläistä kaasukäytävää varten hankittuja putkia aiotaan käyttää Uhta–Toržok
2 -hankkeessa. Gazprom on käyttänyt kuluvan vuoden aikana kymmeniä miljardeja dollareita
peruuntuneisiin hankkeisiin. Yhtiön kuluvan vuoden tuotantovolyymi jää noin kolmanneksen
suunniteltua pienemmäksi. (Vedomosti)
Jamal LNG -hanke rahoitusvaikeuksissa. Jamalin nestekaasuhankkeen kustannusarvio on 27
miljardia dollaria, josta nyt kasassa on 10 miljardia. Hanke on 60-prosenttisesti venäläisen Novatekin
omistama. Ranskalainen Total ja Kiinan CNPC molemmat omistavat 20 prosenttia. Novatekin
oma hankerahoitus hidastuu alkuvuodesta, sillä sen pitää hoitaa erääntyviä velkoja. Novatek
on Yhdysvaltain pakotteiden alainen, mikä vaikeuttaa rahoituksen löytämistä lännestä. Yhtiö
on neuvotellut tuloksetta rahoituksesta kiinalaispankkien kanssa yli vuoden. Venäjän hyvinvointirahastosta
hankkeelle on luvattu 150 miljardia ruplaa (2,1 miljardia dollaria), josta puolet on jo
maksettu. (Kommersant, TASS)
Koulutus
Venäläisten englannin kielen taito on edelleen huono. EF Education Firstin tekemän tutkimuksen
mukaan venäläisten kielitaidon tason on noussut edellisvuodesta. Tutkimuksessa parhaiten
menestyneet maat ovat Ruotsi, Alankomaat, Tanska, Norja ja Suomi. Venäjä oli sijalla
39., minkä perusteella se kuuluu samaan ryhmään Perun, Ranskan, Brasilian ja Kiinan kanssa.
Pääministeri Medvedev on määrännyt englannin kielen tason nostamisen yhdeksi virkamiesten
täydennyskoulutuksen prioriteeteista. (Kommersant)
Maa- ja metsä- ja elintarviketalous
Murmanskin alueen kalataudit johtivat kasvattajan konkurssiin. Kalankasvatusyritykset Baltijski
bereg ja samaan yritysryhmään kuuluva Russki losos hakeutuvat konkurssiin. Konkurssin
taustalla ovat valuutassa otettujen lainojen huomattava kallistuminen ja laajat kalakuolemat yhtiön
kasvattamoissa Murmanskin alueella. Syksyn 2015 aikana Russki lososin kalankasvattamoissa
on kuollut 187 000 lohiyksilöä tarttuvaan lohen anemiaan ja mykobakterioosiin. Russki
bereg -yritysryhmän tuotantokapasiteetti on ollut 30 000 tonnia vuodessa ja sen markkinaosuus
Venäjällä jopa neljännes. Toimintaa on yrityksen edustajien mukaan tarkoitus jatkaa tavalla tai
toisella myös konkurssimenettelyn jälkeen. Myös Venäjän suurin kalankasvatusyritys Russkaja
akvakultura on kärsinyt huomattavia tappioita kalatautien vuoksi. (Vedomosti)
Valtiontalouden tarkastusvirasto epäilee elintarvikkeiden riittävyyttä. Venäjän valtiontalouden
tarkastusvirasto epäilee vuoden 2016 budjettia koskevassa selvityksessään elintarvikkeiden
tuonninkorvauspolitiikan mahdollisuuksia. Epäilyt kohdistuvat maidon, lihan ja juuston riittävyyteen,
sillä erityisesti liha- ja maitotuotteiden valmistuksessa ulkomaisen raaka-aineen osuus on
ollut korkea. Kuluttajat ovat puolestaan ehtineet tottua vastapakotteiden piiriin joutuneiden maiden
korkealaatuisiin tuotteisiin eivätkä helposti tyydy venäläisiin vastineisiin, mikäli tuotteiden
laatuominaisuudet heikkenevät, arvioidaan raportissa. (Gazeta.ru)
Syysviljat kärsivät kuivuudesta. Poikkeuksellinen kuivuus vaikeuttaa syyskylvöjä Keski- ja
Etelä-Venäjällä. Lisäksi jo kylvetyistä syysviljoista neljännes on itänyt huonosti. Maatalousministeriö
saattaa joutua laskemaan ensi vuoden satoennustettaan 95 miljoonaan tonniin. Vuoden
2015 viljasato tulee olemaan maatalousministeri Aleksandr Tkatšovin mukaan noin 102 miljoonaa
tonnia. (Vedomosti)
Valtiontalouden tarkastusvirastolta moitteita metsähallinnolle. Valtiontalouden tarkastusvirasto
on tyytymätön metsätalouden kehitysohjelman 2013–2020 toteutukseen. Viraston arvion
mukaan Luonnonvara- ja ympäristöministeriö ja metsätalousvirasto eivät huolehdi ohjelman tehokkaasta
toteutumisesta eivätkä alueviranomaiset toimeenpane heille kuuluvia tehtäviä. Metsälain
rikkomuksista metsätaloudelle aiheutuneen haitan arvioitiin kasvaneen vuonna 2014 lähes
kolmanneksella 14,7 miljardiin ruplaan (noin 210 miljoonaan euroon). Lisäksi metsänvuokrarästit
kasvoivat vuonna 2014 11,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja vuoden 2015 alkupuoliskolla
edelleen 5,4 prosenttia ollen yhteensä 9,7 miljardia ruplaa (noin 139 miljoonaa euroa). (Valtiontalouden
tarkastusvirasto)