MOT: Puolustusvoimat ulkoistaa toimintojaan Nato-maiden tavoin

Tvälups

Ylipäällikkö
yle uutiset Politiikka 29.10.2012 klo 18:03
MOT: Puolustusvoimat ulkoistaa toimintojaan Nato-maiden tavoin

Suomi ulkoistaa armeijansa toimintoja Euroopan kärkivauhtia, kertoo maanantai-illan MOT-ohjelma. Edellä ovat vain perinteiset sotilaalliset suurvallat Britannia ja Ranska.

Euroopan puolustusviraston EDA:n tilastojen mukaan Vuonna 2010 Suomi ulkoisti puolustusbudjettiin kuuluvia toimintoja yli 360 miljoonalla eurolla.

Erityisen reippaasti armeijassa on ulkoistettu tukipalveluita, kuten vaate-, talous ja lääkintähuoltoa. Ulkoistamisen pilottihankkeena on ollut maavoimien huollon osittainen ulkoistus, josta puolustusministeriö päätti vuonna 2008. Ulkoistamista on tehty sitäkin ennen. MOT:n mukaan Suomen ulkoistamiskehityksen taustalla ovat hallituksen ideologiset valinnat, valtionhallinnon tuottavuusohjelma ja puolustusvoimien säästöohjelma.

Maavoimien tukitoimintojen osittainen yksityistäminen tarjoaa suomalaisen aseteollisuuden sisäpiirille mahdollisuuden tuottoisaan kauppaan. Samalla kun puolustusvoimat pyrkii suuriin säästöihin, ulkoistamiset siirtävät puolustusbudjetin euroja yksityisille yrityksille, MOT kertoo.

Ulkoistamisen myötä puolustusbudjetin niukkoja euroja valuu verrattain harvoihin yksittäisiin taskuihin. Monimutkaisten yritysjärjestelyjen kautta alalle on syntynyt myös muutama yksityinen miljonääri. Kauppoja on junaillut muutaman hengen sisäpiiri Millog-, Insta DefSec- ja Oricopa-nimisten yritysten ympärillä. Säästöjä on yritetty saada aikaan esimerkiksi luomalla Patrian tytäryhtiön Millog Oy:n monopoli. Millog huoltaa valtaosan maavoimien kalustosta.

Prosessin kuluessa valtio on ostanut aiemmin ulkoistamiaan toimintoja takaisin itselleen - maksamalla niistä miljoonia euroja kalliimman hinnan.

Puolustushallinto ei kerro täsmällisiä lukuja säästöjen suuruudesta. Ministeriön mukaan ulkoistaminen on hidastanut kustannusten nousua. Maavoimien kunnossapitoon menee vuosittain 120 miljoonaa euroa.

Ulkoistamisella Suomen puolustusvoimat on astumassa suuren harppauksen ammattiarmeijaa ja Nato-maiden toimintatapoja kohti, MOT-ohjelmassa todetaan.
 
Tvälups kirjoitti:
yle uutiset Politiikka 29.10.2012 klo 18:03
MOT: Puolustusvoimat ulkoistaa toimintojaan Nato-maiden tavoin


Puolustushallinto ei kerro täsmällisiä lukuja säästöjen suuruudesta. Ministeriön mukaan ulkoistaminen on hidastanut kustannusten nousua. Maavoimien kunnossapitoon menee vuosittain 120 miljoonaa euroa.

Iso osa kalustosta pantu pataan ja silti kustannukset nousevat. Hyvin säästetty.
 
Ei minua enää vituta kuin se etten ollut itse jaossa mukana. 2500€ -> n. 2 milj € pääasia, että edes joku rikastuu.
 
JOKO kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
yle uutiset Politiikka 29.10.2012 klo 18:03
MOT: Puolustusvoimat ulkoistaa toimintojaan Nato-maiden tavoin


Puolustushallinto ei kerro täsmällisiä lukuja säästöjen suuruudesta. Ministeriön mukaan ulkoistaminen on hidastanut kustannusten nousua. Maavoimien kunnossapitoon menee vuosittain 120 miljoonaa euroa.

Iso osa kalustosta pantu pataan ja silti kustannukset nousevat. Hyvin säästetty.

Huollon kustannusten nousu ton ohjelman mukaan on ollu prosentin luokkaa.
Toki jos huollettavan materiaalin määrä on vähentynyt, niin suhteellinen kustannusten nousu on sitten jo huomattavasti enemmän.
Mutta mielenkiintoisia kauppakuvioita tuli tuossa kyllä esille.
 
Huollettavan materiaalin määrä on suorastaan romahtanut verrattuna aikaan ennen Millog-kumppanuutta.
Huomioikaa myös, hyvät herrat ja rouvat, että Millog hamuaa nyt myös varuskuntien ns. I -tason huoltotehtäviä...
 
Missä määrin asioita jätetään tekemättä siksi, että tekemisen seurauksena tarvitaan ulkoista palvelua ja sillä on konkreettinen hintalappu? Onko sattumaa, että ns. isot harjoitukset jätetään väliin? Se ei himoita ajella koko ps-kalustolla pitkin kotimaata, kun tietää mitä se maksaa harkkojen jälkeen. Kopterit? Lentääkö vai pitääkö visusti siilossa? Tuleeko kaikki korjattua kuten ennen....eihän ne tule vaan korjaamatonta kamaa pursuaa latojen ovista ja ikkunoista. MOT olisi voinut tonkaista syvemmältä tuota aihetta.
 
Sama temppu on tehty myös valtion kiinteistöjen suhteen.

Seuraavana ulkoistetaan terveyskeskukset ja eikös nuo kirjastotkin voi toimia tehokkaammin yksityisinä...
 
Että te jaksatte..

Tuo ohjelma oli tyypillisen tarkoitushakuisesti tehty. Ei edes yritetty hakea positiivisa ja negatiivisia puolia, vaan väännettiin vaan suuren salaliiton perässä.

Kaiken lisäklsi se oli ammattitaidottomuuden suuri osoitus. Jos halutaan osoittaa "suurta salaliittoa" niin tuohon osakekauppojen sarjaan olisi tullut käydä tarkemmin kiinni. Tuollaisia perättäisillä päivämäärillä tehtyjä kauppoja ei tehdä tuosta vain, vaan kuvio on tehty jo paljon aiemmin suunnitellun kuvion mukaan, josta on myös dokumentaatiota. Onko se sitten suuri salaliitto? No ei välttämättä, koska kun yhtiöiden omistajat toimivat, ei valtio enää käske, jollei ole osakassopimuksin laadittu pakkopaitoja, jotka tosin usein voidaan kiertää, siirtymällä yhden tai pari askelta ylemmäs omistuskuviossa.

PS. Huomatkaa etten nyt ota kantaa varsinaiseen asiaan, koska en tiedä siitä kattavasti.

PPS.

Terveyskeskusten ulkoistaminen ja kirjastojen hoidon ulkoistaminen ei välttämättä ole pahoja asioita, jos kilpailuttamisesssa ja palvelusopimuksissa osataan vaatia oikeita asioita. Miksi joku palvelutoiminta per se toimisi paremmin yhteiskunnan organisaation toteuttamana. Kaikki tietävät "kunnan hommat".

Nämä ovat kuitenkin ohi aiheesta.
 
adam7 kirjoitti:
. Jos halutaan osoittaa "suurta salaliittoa" niin tuohon osakekauppojen sarjaan olisi tullut käydä tarkemmin kiinni. Tuollaisia perättäisillä päivämäärillä tehtyjä kauppoja ei tehdä tuosta vain, vaan kuvio on tehty jo paljon aiemmin suunnitellun kuvion mukaan, josta on myös dokumentaatiota. Onko se sitten suuri salaliitto? No ei välttämättä, koska kun yhtiöiden omistajat toimivat, ei valtio enää käske, jollei ole osakassopimuksin laadittu pakkopaitoja, jotka tosin usein voidaan kiertää, siirtymällä yhden tai pari askelta ylemmäs omistuskuviossa.

Nuo kaupat itelläki särähti,varsinkin tuon Oricopan myynnin osakekikkailut.
Tulee mieleen,että tuossa tarkoituksella nostatettiin osakkeen arvoa,kun oli ensin työntekijäosakeomistajat pelattu pois.
 
adam7 kirjoitti:
Että te jaksatte..

Tuo ohjelma oli tyypillisen tarkoitushakuisesti tehty. Ei edes yritetty hakea positiivisa ja negatiivisia puolia, vaan väännettiin vaan suuren salaliiton perässä.

Kaiken lisäklsi se oli ammattitaidottomuuden suuri osoitus. Jos halutaan osoittaa "suurta salaliittoa" niin tuohon osakekauppojen sarjaan olisi tullut käydä tarkemmin kiinni. Tuollaisia perättäisillä päivämäärillä tehtyjä kauppoja ei tehdä tuosta vain, vaan kuvio on tehty jo paljon aiemmin suunnitellun kuvion mukaan, josta on myös dokumentaatiota. Onko se sitten suuri salaliitto? No ei välttämättä, koska kun yhtiöiden omistajat toimivat, ei valtio enää käske, jollei ole osakassopimuksin laadittu pakkopaitoja, jotka tosin usein voidaan kiertää, siirtymällä yhden tai pari askelta ylemmäs omistuskuviossa.

PS. Huomatkaa etten nyt ota kantaa varsinaiseen asiaan, koska en tiedä siitä kattavasti.

PPS.

Terveyskeskusten ulkoistaminen ja kirjastojen hoidon ulkoistaminen ei välttämättä ole pahoja asioita, jos kilpailuttamisesssa ja palvelusopimuksissa osataan vaatia oikeita asioita. Miksi joku palvelutoiminta per se toimisi paremmin yhteiskunnan organisaation toteuttamana. Kaikki tietävät "kunnan hommat".

Nämä ovat kuitenkin ohi aiheesta.

Olen ihan samaa mieltä itse ohjelmasta: se jätti kesken tönkimisen, olisi pitänyt taas kerran painua syviin vesiin....mutta joku raja se pitää olla MOT:kin touhuissa. Tosin onhan meillä perinteitä, kuten ammoin se poliitikkojen vihaama revolverihaastattelija, joka hankki eläkkeen ja komean stipendin turvin tekee kirjoja epsanjassa...ohhoijj.
 
Tvälups kirjoitti:
Sama temppu on tehty myös valtion kiinteistöjen suhteen.

Seuraavana ulkoistetaan terveyskeskukset ja eikös nuo kirjastotkin voi toimia tehokkaammin yksityisinä...

Rääkkylähän on ulkoistanut koko perusterveydenhuoltonsa ja hinta laski, mutta laatu nousi.

Samoin teki jo vuosia sitten Naantali yöpäivystyksensä suhteen eli naantalilaiset asioivat yöllä Turussa Mehiläisessä, eikä Turun kaupungin terveyskeskuksessa. Rahaa säästyi ja kuntalaisten mielestä palvelutaso parani. Mehiläisestä sai yölläkin ajan ilman, että piti odottaa epämääräisen monta tuntia känniääliöiden kanssa terveyskeskuksessa.

Itsekin tuohon aikaan asuin Naantalissa ja kävin useamman kerran yöllä lääkärissä korvakipuisen juniorin kanssa. Olihan se silkkaa luksusta ja kun kuntakin vielä säästi, niin paha sitä oli mennä moittimaan.
 
baikal kirjoitti:
Missä määrin asioita jätetään tekemättä siksi, että tekemisen seurauksena tarvitaan ulkoista palvelua ja sillä on konkreettinen hintalappu? Onko sattumaa, että ns. isot harjoitukset jätetään väliin? Se ei himoita ajella koko ps-kalustolla pitkin kotimaata, kun tietää mitä se maksaa harkkojen jälkeen. Kopterit? Lentääkö vai pitääkö visusti siilossa? Tuleeko kaikki korjattua kuten ennen....eihän ne tule vaan korjaamatonta kamaa pursuaa latojen ovista ja ikkunoista. MOT olisi voinut tonkaista syvemmältä tuota aihetta.

Duoda, duoda... ymmärtääkseni esim. ps-kalustoa ei kierrätetä varikon kautta kesken varusmiespalveluksen (ellei siitä hajoa jotain isompaa/vaikeampaa). Eli sillä ei ole periaatteessa merkitystä ostettavan kunnossapidon kannalta osuuko vaunun "palvelusjaksolle" joku isompi harjoitus vai ei. Mikäli edelleen mennään vanhan kaavan mukaan, niin vaunut kiertävät varikolle vasta palveluksen päätyttyä ja silloin ne perushuolletaan varastointia varten odottamaan seuraavaa palvelusjaksoaan. Toki jossain vaiheessa vuosien varrella eteen tullee km/käyttötuntien mukaiset laajemmat huollotkin jotka ovat varikon hommia.

Jos halutaan säästää "kiinteistä varikko laskuista" niin palvelukseen kutsuttavien vaunujen määrää pitäisi säädellä jolloin varastosta käyttöön ja käytöstä varastointiin vaadittavia toimenpiteitä tulee vähemmän. Samalla isompien huoltojen määrä vähenee/venyy pidemmälle ajanjaksolle. Ja näinhän on nyt tehtykkin kun esim. SA-Leopard kokoonpanojen koulutus laitettiin säästöliekille. Toistaiseksi ei siis kutsuta palvelukseen kuin joukkueellinen vaunuja vanhan komp. sijasta. Myös CV-90 kaluston kohdalla on ymmärtääkseni jätetty kokonaisia saapumiseriä väliin, eli vaunut ovat ainakin toisen(?) saapumiserän osalta jääneet kiltisti varikon varastoihin ja miehille on koulutettu jotain ihan muuta SA-sijoitusta. Ja tämänhän mahdollistaa siis tarvittavien vaunumiehistöjen määrän vähyys suhteessa jo koulutettuihin.

Heitämpä ilmoille kyssärin:
Olisiko koulutusta laitettu säästöliekille jos varikot olisivat huoltaneet vaunuja entiseen tapaan koulutusportaan kannalta "ilmaiseksi"?

Vastausta en todellakaan tiedä sillä varikkojen aiheuttamat kulut eivät ole kuin yksi osanen siitä mistä vaunujen käyttökustannukset koostuvat. Ennen varikon aiheuttamat kulut olivat kuitenkin tasaisen vakaat riippumatta hirveästi siitä kuinka paljon vaunuja käytettiin. Jos ulkoistus on mennyt nappiin niin pv pystyy nyt paljon paremmin säätelemään varikkojen kuluja niiden käyttötarpeen mukaan. Ennen niiden kulut olivat suht vakiot, tarpeesta riippumatta. Sekin on meinaan mahdollista että ennen hoidettiin varikoille hommia ("kun ne nyt on siellä olemassa jokatapauksessa") osittain turhankin takia.

Eli vasta kyssärinä:
Missä määrin ennen tehtiin asioita ihan vaan sen takia että oli olemassa kiinteä järjestelmä jota piti tasaisesti kuormittaa?

Nämä ovat aika monimutkaisia hommia, mahdotonta ulkopuolisen tuomaroida...
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Missä määrin asioita jätetään tekemättä siksi, että tekemisen seurauksena tarvitaan ulkoista palvelua ja sillä on konkreettinen hintalappu? Onko sattumaa, että ns. isot harjoitukset jätetään väliin? Se ei himoita ajella koko ps-kalustolla pitkin kotimaata, kun tietää mitä se maksaa harkkojen jälkeen. Kopterit? Lentääkö vai pitääkö visusti siilossa? Tuleeko kaikki korjattua kuten ennen....eihän ne tule vaan korjaamatonta kamaa pursuaa latojen ovista ja ikkunoista. MOT olisi voinut tonkaista syvemmältä tuota aihetta.

Duoda, duoda... ymmärtääkseni esim. ps-kalustoa ei kierrätetä varikon kautta kesken varusmiespalveluksen (ellei siitä hajoa jotain isompaa/vaikeampaa). Eli sillä ei ole periaatteessa merkitystä ostettavan kunnossapidon kannalta osuuko vaunun "palvelusjaksolle" joku isompi harjoitus vai ei. Mikäli edelleen mennään vanhan kaavan mukaan, niin vaunut kiertävät varikolle vasta palveluksen päätyttyä ja silloin ne perushuolletaan varastointia varten odottamaan seuraavaa palvelusjaksoaan. Toki jossain vaiheessa vuosien varrella eteen tullee km/käyttötuntien mukaiset laajemmat huollotkin jotka ovat varikon hommia.

Jos halutaan säästää "kiinteistä varikko laskuista" niin palvelukseen kutsuttavien vaunujen määrää pitäisi säädellä jolloin varastosta käyttöön ja käytöstä varastointiin vaadittavia toimenpiteitä tulee vähemmän. Samalla isompien huoltojen määrä vähenee/venyy pidemmälle ajanjaksolle. Ja näinhän on nyt tehtykkin kun esim. SA-Leopard kokoonpanojen koulutus laitettiin säästöliekille. Toistaiseksi ei siis kutsuta palvelukseen kuin joukkueellinen vaunuja vanhan komp. sijasta. Myös CV-90 kaluston kohdalla on ymmärtääkseni jätetty kokonaisia saapumiseriä väliin, eli vaunut ovat ainakin toisen(?) saapumiserän osalta jääneet kiltisti varikon varastoihin ja miehille on koulutettu jotain ihan muuta SA-sijoitusta. Ja tämänhän mahdollistaa siis tarvittavien vaunumiehistöjen määrän vähyys suhteessa jo koulutettuihin.

Heitämpä ilmoille kyssärin:
Olisiko koulutusta laitettu säästöliekille jos varikot olisivat huoltaneet vaunuja entiseen tapaan koulutusportaan kannalta "ilmaiseksi"?

Vastausta en todellakaan tiedä sillä varikkojen aiheuttamat kulut eivät ole kuin yksi osanen siitä mistä vaunujen käyttökustannukset koostuvat. Ennen varikon aiheuttamat kulut olivat kuitenkin tasaisen vakaat riippumatta hirveästi siitä kuinka paljon vaunuja käytettiin. Jos ulkoistus on mennyt nappiin niin pv pystyy nyt paljon paremmin säätelemään varikkojen kuluja niiden käyttötarpeen mukaan. Ennen niiden kulut olivat suht vakiot, tarpeesta riippumatta. Sekin on meinaan mahdollista että ennen hoidettiin varikoille hommia ("kun ne nyt on siellä olemassa jokatapauksessa") osittain turhankin takia.

Eli vasta kyssärinä:
Missä määrin ennen tehtiin asioita ihan vaan sen takia että oli olemassa kiinteä järjestelmä jota piti tasaisesti kuormittaa?

Nämä ovat aika monimutkaisia hommia, mahdotonta ulkopuolisen tuomaroida...

Ulkoistus on mennyt nappiin myös silloin, kun "säästetään varikkokuluissa", jotta voidaan osoittaa kuinka hiton hyvin palkkamenot ovat pysyneet hallinnassa.....lokataan toimintamenot sen sijaan, että varikoilla olisi väkeä, jotka rasittivat ah niin pahasti palkkakulujen saraketta.

Suomeksi: jätetään kylmästi erityisesti wanhentuvaksi katsottava roina ilman kunnossapitoa, jotta kirjoitukset kävisivät toteen.
 
baikal kirjoitti:
Suomeksi: jätetään kylmästi erityisesti wanhentuvaksi katsottava roina ilman kunnossapitoa, jotta kirjoitukset kävisivät toteen.

Tähän en jaksa uskoa, jos Suomen pv:lla on sijoitettua kalustoa/varustusta varastoissa niin se on yleensä ns. viimeisen päälle kunnossa. Siitähän se suurin harmitus yleensä kaluston poistoissakin suurelle yleisölle tulee kun täysin käyttökuntoista tavaraa ajetaan pataan.

Näkisin että ongelma ilmenee enemmänkin niin päin että pv poistaa käyttökuntoista tavaraa koska ei katso enää kykenevänsä pitämään sitä ns. viimeisen päälle SA-sijoitusta vaativassa kunnossa järkevillä kustannuksilla.

Vähissä on sotakalut jotka laitetaan poistoon SA-varauksista ns. loppuunajettuina/epäkuntoisina, loppuunajetut sotakoneet kun kestävät aika huonolla ennusteella tosirytkettä muutamaa pvä pidempään. Sijoituksista poistetut leiri tms. harjoitus kalusto onkin sitten asia erikseen.
 
Minkähänlaiset sodanajanpykälät noissa ulkoistamisissa on?
 
juhapar kirjoitti:
Minkähänlaiset sodanajanpykälät noissa ulkoistamisissa on?
Luonnollisesti valtio maksaa "ylimääräisten" työntekijöiden palkan. Ei kai nyt pörssiyhtiötä voi sotatoimilla rasittaa kun pitää tulostakin tehdä.. :a-cool:
 
setämies kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Minkähänlaiset sodanajanpykälät noissa ulkoistamisissa on?
Luonnollisesti valtio maksaa "ylimääräisten" työntekijöiden palkan. Ei kai nyt pörssiyhtiötä voi sotatoimilla rasittaa kun pitää tulostakin tehdä.. :a-cool:

Tämän Setämiehen keinon lisäksi voi hyödyntää myös Valmiuslain 16 luvun pykäliä:

"16 luku
Sotilaallinen puolustusvalmius
110 §
Tavaroiden luovutusvelvollisuus
Sotilaallisen puolustusvalmiuden kohottamiseksi tai ylläpitämiseksi 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa puolustusvoimat voi päätöksellään velvoittaa jokaisen luovuttamaan puolustusvoimien hallintaan sellaisia tavaroita, jotka ovat välttämättömiä joukkojen majoittumisen, linnoittamisen tai energiahuollon turvaamisen kannalta, taikka muita puolustusvalmiuden kohottamisen ja ylläpitämisen kannalta välttämättömiä tavaroita.

111 §
Palvelujen suorittamisvelvollisuus
Sotilaallisen puolustusvalmiuden kohottamiseksi tai ylläpitämiseksi 3 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa puolustusvoimat voi päätöksellään velvoittaa yritykset, yhteisöt, laitokset sekä ammatin- ja elinkeinonharjoittajat suorittamaan puolustusvoimille muonitus-, majoitus-, korjaamo-, huolto-, rakentamis- ja muita vastaavia palveluja.

Tarkemmat säännökset suoritettavien palvelujen täytäntöönpanossa sovellettavasta menettelystä annetaan puolustusministeriön asetuksella."
 
ei ole ihmeellistä, että jotkut jatkaisivat sotatilanteessa omien tehtäviensä hoitamista, tosin kutsuttuina asepalvelukseen ja eri normien alaisina + alemmalla korvaustasolla.
 
Back
Top