koponen kirjoitti:
KorpiSISSIn kanssa olen samaa mieltä ja eri mieltä. Kypsässä tilanteessa mainitut kolme tahoa ovat oikeassa. Hankkeeseen lähdettäessä on usein niin, että asiakkaan/käyttäjän/maksajan puolella on liian heikko osaaminen ja rajattu kyky käyttää resurssia osaamisen hankintaan. Silloin myyjän/toimittajan osaaminen ja tahtotila toden teolla mitataan.
Juuri tuota varten tarvittaisiin PUOLUEETON taho, joka on yksinomaan asiakkaan etujen valvojana ja TODELLISTEN TARPEIDEN määrittäjä.
Myyjän tehtävänähän on myydä mitä ON ja mitä TULLAAN KEHITTÄMÄÄN, oli se sitten tuote-ajatteluun ja/tai palvelu-ajatteluun pohjaavaa, kuitenkin myydään myyjän taustaryhmässä olevaa osaamista (kompetenssia) ja hallitsemaansa tekniikkaan pohjaavaa tuotteistoa.. ei muiden.
Yleensä on niin ettei yhdellä tuottajalla ole juuri kyseiselle asiakkalle sopivaa ratkaisua ja ratkaisu pitää koostaa laajemmasta tarjonnasta. Tätähän ei yksi toimittaja kykene tekmään, ihan kilpailullisessakaan mielessä.
Luonnollisesti on olemassa myös ns. systeemi/järjestelmäintegraattoreita, jotka koostaa ratkaisun laajemmasta usean toimittajan tarjonnasta. Ongelmana tahtoo olla tässäkin että kyseinen integrattorikin on sitoutunut johonkin ratkaisutekniikkaan ja tuotteistoon, toimii ainakin ns. vasallikonsulttina suosien jotakin.
koponen kirjoitti:
Syytä on myös muistaa, että yksi ohjelmiston keskeinen merkitys on osaamisen siirto kehittäjältä ja aiemmilta käyttäjiltä uudelle käyttäjälle. Tämä tuntuu joskus unohtuvan, kun pyritään ostamaan ohjelmisto joka tekee meidän tavalla mutta paremmin.
Kaikki asiakkaat eivät halua kilpailijalla jo olevaa tekniikkaa vaan pyrkii rakentamaan kokonaan uutta, omaa kykyään tehostavaa OMAA TEKNIIKKAA.
Yksi, ehkä monelle pääasiallinen tavoite on juurikin tuo KILPAILUKYVYN PARANTAMINEN tietotekniikan keinoin.
Muutoinkin.. Mielestäni on tärkeämpää että tietotekniikka palvelee käyttäjäänsä eikä päinvastoin. Esim. SAP-järjestelmien ongelmaksi (Pienissä ja Keskisuurissa) on koettu se että yrityksen toiminnot on jouduttu pakosta muokkaamaan järjestelmän edellyttämällä tavalla ja siitä on syntynyt ylimääräisiä, jopa kestämättömiä jatkuvia kustannuksia.
koponen kirjoitti:
Kaiken kritiikin keskellä pitäisi älytä, että suuri osa ohjelmistokehityksestä tuo arvoa asiakkaalle ja kannustaa hankkimaan lisää, todennettujen hyötyjen perusteella. Markkinatalous on vain julma niille joilla ei ole kykyä uuttaa hyötyä, tai joilla ei ole omat rahat pelissä.
Todennettuja hyötyjä KENELLE?
Yritykset ja järjestelmän/ohjelmiston käyttäjät eivät ole klooneja, eikä mielestäni siihen tule pyrkiäkkään.
Eri juttu on kun järjestelmä/ohjelmisto suunnitellaan niin komponenttiseksi, että valmiita toiminnollisia osia voidaan käyttää soveltuvin osin joko valmiina sellaisenaan tai osina laajempaa integroitavaa/kehitettävää kokonaisuutta, ilman mammuuttisysteemiä taustalla.
Logiikat/palvelut yleisiin toiminnallisuuksiin (esim. taloushallinto) ovat samankaltaisia mutta aina on valtavirrasta poikkeavaa, paremmin järjestettyä toimintaa, johon ohjelmisto tulee mukauttaa (esim. toiminnan ja tietovirtojen ohjaus verkostoitunessa yritystoiminnassa). Kaikkeen toimintaan ei sovellu tieto-orientoituneet (suuret tietovarastot) ratkaisut, etenkin jos toiminta on nopeatempoista ja organisoituu amebamaisesti tarpeiden mukaan (skaalautuvuus ja geneerisyys).
Tähän suuntaan ollaan mielestäni menossa niin toiminnallisella kuin tekniikka-/tietojärjestelmä-/ohjelmistopuolella.
Noh.. nämä oli vain minun henkilökohtaisia näkemyksiä nykyisestä ja tulevasta...
