Kun katsoo, mitä on tehty viimeiset 20 vuotta, niin valmiutta jne. on ajettu alas jo ilman jäsenyyttäkin, on ollut sitä pikaraidetta, optiota jne. Punainen lanka oli tietymättöm
MTV: Usko Suomen puolustuskykyyn romahtanut
- Viestiketjun aloittaja Taitolaji
- Aloitus PVM
Kun katsoo, mitä on tehty viimeiset 20 vuotta, niin valmiutta jne. on ajettu alas jo ilman jäsenyyttäkin, on ollut sitä pikaraidetta, optiota jne. Punainen lanka oli tietymättöm
1. Ministeriö ja Räty toppuuttelevat ja vaativat, että Nato-keskustelua tulee käydä vain kun tilanne on rauhallinen, mutta samalla ilmoittavat, ettei meillä ole mitään hätää ja tilanne rajoillamme on rauhallinen. Liityn niihin, jotka toteavat, että sittenhän juuri nyt on oikea aika aloittaa Nato-keskustelua. Meillä ei ole kriisiä, mutta aika on muuten oikea 
.
2. Renkaat leviävät. Putin saa, mitä tilasi, eli Nato-tukikohtia ja joukkoja Venäjän rajoille"
Jyrähdys ministeriöstä: Nato-keskustelulla "väärä ajoitus"
Tiistai 1.4.2014 klo 07.22
Suomessa pitäisi pystyä keskustelemaan sotilaallisesta yhteistyöstä nykyistä avoimemmin, arvioi puolustusministeriön kansliapäällikkö, turvallisuuskomitean puheenjohtaja Arto Räty.
Suomen pitäisi pystyä linjaamaan omat ratkaisunsa puolustuspolitiikasta ja myös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä avoimesti keskustellen. Näistä asioista pitäisi pystyä puhumaan kiihtymättä ja analysoiden, sanoi kansliapäällikkö Arto Räty.
Räty puhui maanantaina Jyväskylässä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa.
- Suomen pitäisi pystyä linjaamaan omat ratkaisunsa puolustuspolitiikasta ja myös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä avoimesti keskustellen. Näistä asioista pitäisi pystyä puhumaan kiihtymättä ja analysoiden, vetosi Räty.
- Suomi tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista. Kysymys Natosta ei kuitenkaan ratkaise Suomen puolustuksen rahoitushaasteita. Ihan riippumatta siitä, liittoudutaanko vai ei, pitää Suomen oman puolustuksen olla kunnossa. Suomen turva on oman puolustuksen uskottavuudessa.
Ei pikareittiä
Venäjän operaatiot Krimillä ovat nostattaneet Suomessa vilkkaan keskustelun Natosta. Arto Räty kuitenkin korosti, että nyt ei ole oikea aika noille keskusteluille.
- Jos jäsenyydestä keskustellaan kriisin aikana, on ajoitus väärä. Siitä pitäisi keskustella hyvän sään aikana, silloin kun on rauhallista.
- Natoon ei ole olemassa mitään pikareittiä, johon voisi turvautua silloin, kun vaara uhkaa. Natoon haetaan jäseneksi ja kaikkien 28 Naton jäsenmaan parlamentit vuorollaan hakemuksen käsittelevät ja hyväksyvät. Se on pitkä prosessi.
Ukrainan tapahtumat eivät muutenkaan Rädyn mielestä anna aihetta Suomen turvallisuuspoliittisen aseman uuteen tarkasteluun.
- Puolustuksellisesta näkökulmasta maailma ei ole muuttunut eivätkä myöskään Suomen varautumisen lähtökohdat.
Seminaarin yhteydessä myös monet sotilasammattilaiset vakuuttivat, että Venäjän operaatiot eivät ole heitä säikäyttäneet. Venäjän ilmavoimien harjoitukset Suomen rajan pinnassa ovat herättäneet huolta asukkaiden keskuudessa. Sotilaiden mukaan mihinkään huoleen ei kuitenkaan ole aihetta. Venäjän harjoitukset ovat olleet aiemmin ilmoitettujen suunnitelmien mukaisia, mitään poikkeuksellista niihin ei ole liittynyt.
Varuskunnat eivät puolusta
Venäjän uhka on saanut monet päättäjätkin miettimään, oliko varuskuntien lakkauttaminen virhe. Arto Räty ei tuollaista jälkiviisautta ymmärrä.
- Varuskuntauudistus lähti liikkeelle puolustusvoimien omista tarpeista. Muutosta suunniteltiin jo ennen talouskriisiä, muistutti Räty.
- Varuskunta on paikka, jossa koulutetaan sotilaita. Ei siellä maata puolusteta, vaikka ihmisistä saattaa tuntua turvalliselta, jos varuskunta on lähellä. Varuskuntia tarvitaan vain sen verran kuin on varusmiehiä.
- Historian esimerkit puolustustahdosta ovat oleellinen osa Suomen puolustuksen uskottavuutta. Nykyisin tuota uskottavuutta voidaan korostaa osoittamalla, että Suomi suhtautuu puolustukseen vakavasti ja arvostaa sitä, vaikka siihen ei kovin paljoa rahaa halutakaan laittaa, vihjasi Räty.
Vaikka Räty käyttäisikin rahaa puolustukseen enemmän, hän myöntää, että Suomessa on pienellä puolustusbudjetilla saatu melko huimasti aikaan. Naapurustosta löytyy esimerkkejä, joissa tuplasummilla on tehty paljon huonompaa jälkeä.
Uhka idästä
Vaikka seminaaripäivän aikana useammastakin suusta todettiin, että Ukrainan kriisitä huolimatta Suomen alueeseen ei kohdistu tällä hetkellä akuuttia turvallisuusuhkaa, olivat Venäjän toimet esillä monissa puheenvuoroissa.
- Krimin tapahtumat osoittavat, että perinteiset sotilaalliset uhkakuvat ja voimapolitiikka eivät ole maailmasta mihinkään kadonneet. Voimaa voidaan edelleenkin käyttää kaikista kansainvälisistä sopimuksista huolimatta, luonnehti maanpuolustustiedotuksen suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kurvinen.
Sotilastiedustelun asiantuntijakin määritteli selkeästi sen suunnan, josta mahdollinen uhka Suomeen kohdistuu:
- Tiedustelussa olemme kiinnostuneita siitä, mitä rajojemme ulkopuolella tapahtuu. Valvomme tarkasti asevoimien liikkeitä lähialueellamme, paitsi Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.
KALEVI TIITINEN
Nato pohtii lisätukea itäisille jäsenmaille
© Thierry Roge / Reuters
Julkaistu: 1.4.2014 7:46
Sotilasliitto Naton ulkoministerit kokoontuvat tänään Brysseliin keskustelemaan mahdollisesta lisätuesta itäisille jäsenmailleen.
Ulkoministerikokous on ensimmäinen sen jälkeen kun Venäjän liitti Ukrainalle kuuluvan Krimin itseensä.
Diplomaattilähteiden mukaan mahdollisten toimien joukossa ovat sotaharjoitusten määrän lisääminen tai pysyvien joukkojen sijoittaminen Itä-Euroopan Nato-maihin.
STT
.2. Renkaat leviävät. Putin saa, mitä tilasi, eli Nato-tukikohtia ja joukkoja Venäjän rajoille"
Jyrähdys ministeriöstä: Nato-keskustelulla "väärä ajoitus"
Tiistai 1.4.2014 klo 07.22
Suomessa pitäisi pystyä keskustelemaan sotilaallisesta yhteistyöstä nykyistä avoimemmin, arvioi puolustusministeriön kansliapäällikkö, turvallisuuskomitean puheenjohtaja Arto Räty.
Suomen pitäisi pystyä linjaamaan omat ratkaisunsa puolustuspolitiikasta ja myös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä avoimesti keskustellen. Näistä asioista pitäisi pystyä puhumaan kiihtymättä ja analysoiden, sanoi kansliapäällikkö Arto Räty.
Räty puhui maanantaina Jyväskylässä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa.
- Suomen pitäisi pystyä linjaamaan omat ratkaisunsa puolustuspolitiikasta ja myös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä avoimesti keskustellen. Näistä asioista pitäisi pystyä puhumaan kiihtymättä ja analysoiden, vetosi Räty.
- Suomi tarvitsee kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista. Kysymys Natosta ei kuitenkaan ratkaise Suomen puolustuksen rahoitushaasteita. Ihan riippumatta siitä, liittoudutaanko vai ei, pitää Suomen oman puolustuksen olla kunnossa. Suomen turva on oman puolustuksen uskottavuudessa.
Ei pikareittiä
Venäjän operaatiot Krimillä ovat nostattaneet Suomessa vilkkaan keskustelun Natosta. Arto Räty kuitenkin korosti, että nyt ei ole oikea aika noille keskusteluille.
- Jos jäsenyydestä keskustellaan kriisin aikana, on ajoitus väärä. Siitä pitäisi keskustella hyvän sään aikana, silloin kun on rauhallista.
- Natoon ei ole olemassa mitään pikareittiä, johon voisi turvautua silloin, kun vaara uhkaa. Natoon haetaan jäseneksi ja kaikkien 28 Naton jäsenmaan parlamentit vuorollaan hakemuksen käsittelevät ja hyväksyvät. Se on pitkä prosessi.
Ukrainan tapahtumat eivät muutenkaan Rädyn mielestä anna aihetta Suomen turvallisuuspoliittisen aseman uuteen tarkasteluun.
- Puolustuksellisesta näkökulmasta maailma ei ole muuttunut eivätkä myöskään Suomen varautumisen lähtökohdat.
Seminaarin yhteydessä myös monet sotilasammattilaiset vakuuttivat, että Venäjän operaatiot eivät ole heitä säikäyttäneet. Venäjän ilmavoimien harjoitukset Suomen rajan pinnassa ovat herättäneet huolta asukkaiden keskuudessa. Sotilaiden mukaan mihinkään huoleen ei kuitenkaan ole aihetta. Venäjän harjoitukset ovat olleet aiemmin ilmoitettujen suunnitelmien mukaisia, mitään poikkeuksellista niihin ei ole liittynyt.
Varuskunnat eivät puolusta
Venäjän uhka on saanut monet päättäjätkin miettimään, oliko varuskuntien lakkauttaminen virhe. Arto Räty ei tuollaista jälkiviisautta ymmärrä.
- Varuskuntauudistus lähti liikkeelle puolustusvoimien omista tarpeista. Muutosta suunniteltiin jo ennen talouskriisiä, muistutti Räty.
- Varuskunta on paikka, jossa koulutetaan sotilaita. Ei siellä maata puolusteta, vaikka ihmisistä saattaa tuntua turvalliselta, jos varuskunta on lähellä. Varuskuntia tarvitaan vain sen verran kuin on varusmiehiä.
- Historian esimerkit puolustustahdosta ovat oleellinen osa Suomen puolustuksen uskottavuutta. Nykyisin tuota uskottavuutta voidaan korostaa osoittamalla, että Suomi suhtautuu puolustukseen vakavasti ja arvostaa sitä, vaikka siihen ei kovin paljoa rahaa halutakaan laittaa, vihjasi Räty.
Vaikka Räty käyttäisikin rahaa puolustukseen enemmän, hän myöntää, että Suomessa on pienellä puolustusbudjetilla saatu melko huimasti aikaan. Naapurustosta löytyy esimerkkejä, joissa tuplasummilla on tehty paljon huonompaa jälkeä.
Uhka idästä
Vaikka seminaaripäivän aikana useammastakin suusta todettiin, että Ukrainan kriisitä huolimatta Suomen alueeseen ei kohdistu tällä hetkellä akuuttia turvallisuusuhkaa, olivat Venäjän toimet esillä monissa puheenvuoroissa.
- Krimin tapahtumat osoittavat, että perinteiset sotilaalliset uhkakuvat ja voimapolitiikka eivät ole maailmasta mihinkään kadonneet. Voimaa voidaan edelleenkin käyttää kaikista kansainvälisistä sopimuksista huolimatta, luonnehti maanpuolustustiedotuksen suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kurvinen.
Sotilastiedustelun asiantuntijakin määritteli selkeästi sen suunnan, josta mahdollinen uhka Suomeen kohdistuu:
- Tiedustelussa olemme kiinnostuneita siitä, mitä rajojemme ulkopuolella tapahtuu. Valvomme tarkasti asevoimien liikkeitä lähialueellamme, paitsi Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.
KALEVI TIITINEN
Nato pohtii lisätukea itäisille jäsenmaille
© Thierry Roge / Reuters
Julkaistu: 1.4.2014 7:46
Sotilasliitto Naton ulkoministerit kokoontuvat tänään Brysseliin keskustelemaan mahdollisesta lisätuesta itäisille jäsenmailleen.
Ulkoministerikokous on ensimmäinen sen jälkeen kun Venäjän liitti Ukrainalle kuuluvan Krimin itseensä.
Diplomaattilähteiden mukaan mahdollisten toimien joukossa ovat sotaharjoitusten määrän lisääminen tai pysyvien joukkojen sijoittaminen Itä-Euroopan Nato-maihin.
STT
skärdis
Greatest Leader
On vaan jäänyt pienenpieni pointti huomaamatta eli "ne muut" ovat sentään NATOn jäseniä.
Sotilastiedustelun asiantuntijakin määritteli selkeästi sen suunnan, josta mahdollinen uhka Suomeen kohdistuu:
- Tiedustelussa olemme kiinnostuneita siitä, mitä rajojemme ulkopuolella tapahtuu. Valvomme tarkasti asevoimien liikkeitä lähialueellamme, paitsi Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.
Onpa taas mielenkiintoisesti muotoiltu.
- Tiedustelussa olemme kiinnostuneita siitä, mitä rajojemme ulkopuolella tapahtuu. Valvomme tarkasti asevoimien liikkeitä lähialueellamme, paitsi Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.
Onpa taas mielenkiintoisesti muotoiltu.
Vonka
Supreme Leader
Eikö Norja halua Suomea? Sniif.
Kyseessä on ilmeisesti NATOn BRTE (Baltic Region Training Event) joka järjestetään vuosittain. Harjoitus ajoittuu kahdelle päivälle (Huom 2 päivää!!!) 1. ja 2.4. Suomi osallistuu harjoitukseen 3 henkilön vahvuudella ja nämä toimivat Ilmavoimien Esikunnassa.
Harjoitus ei varmasti ole se vuoden merkittävin koulutustapahtuma niin miksi se olisi Suomessa pitänyt tuoda esille.
Taas kerran toivoisi että kun niitä uutisia tehdään niin siitä todella selviäisi mistä on kyse, mutta näin se vaan menee.
Suomen osallistuminen on muutenkin ollut aika vaatimatonta viime aikoina. Tähän harjoitukseen Pohjois-Norjassa osallistui 16 000 sotilasta ja Ruotsistakin muistaakseni n. 1000. Harjoitusta pidettiin viime vuosien tärkeimpänä pohjolan oloissa järjestettävistä. Oliko Suomen osuus 3 henkilöä, en muista, mutta ilmeisesti määrärahamme ovat todella vähissä.
http://yle.fi/uutiset/nato_harjoittelee_pohjois-norjassa_ja_mustallamerella/7126515
http://mil.no/excercises/coldresponse/Pages/default.aspx
Mielestäni Rädyn lausunto on aikalailla outo - ja sen vuoksi epäilenkin, että toimittaja on tuottanut tekstiä siten, että Rädyn todellinen näkemys jää ehkä hieman piiloon..
Rädyn lausunnon kun voi mielestäni tulkita myös niinpäin että juuri nyt on mitä parhain hetki aloittaa vakava keskustelu NATO-jäsenyydestä. (Nythän uutisointi antaa sen kuvan, että Räty olisi lähinnä toppuuttelemassa virinnyttä keskustelua)
Toki on sekin mahdollisuus, että Räty on niin "kylmän sodan mies", että näkemyksetkin ovat jämähtäneet sille ajalle - ja lausunnot sen mukaan..
Eniten kaipaisin tällä hetkellä Puolustusvoimien ylemmän upseeriston REHELLISIÄ näkemyksiä NATO-jäsenyyden tarpeellisuudesta - ihan jo siitä syystä, että tiedän mikä se kanta on..ja olisi todella terveellistä, että kansalaisetkin sen kuulisivat. Onneksi Strategian laitoksen johtaja sentään uskalsi tulla esiin rehellisellä mielipiteellään - samaa odottaisin myös monelta muulta. Turha on olla kovasti mieltä sotkun pöydässä ja saunan lauteilla keskenään - julkisuuteen se näkemys pitäisi..tai siis PITÄÄ tuoda, jotta sillä on merkitystä!
Valitettavasti taitaa vaan olla niin, että iso osa ylintä upseeristoa on hekin vielä niin "kylmän sodan miehiä"...eli siis suomettuneita..ettei kantti riitä kuin suomettumiselle tyypilliseen hyssyttelyyn.
Rädyn lausunnon kun voi mielestäni tulkita myös niinpäin että juuri nyt on mitä parhain hetki aloittaa vakava keskustelu NATO-jäsenyydestä. (Nythän uutisointi antaa sen kuvan, että Räty olisi lähinnä toppuuttelemassa virinnyttä keskustelua)
Toki on sekin mahdollisuus, että Räty on niin "kylmän sodan mies", että näkemyksetkin ovat jämähtäneet sille ajalle - ja lausunnot sen mukaan..
Eniten kaipaisin tällä hetkellä Puolustusvoimien ylemmän upseeriston REHELLISIÄ näkemyksiä NATO-jäsenyyden tarpeellisuudesta - ihan jo siitä syystä, että tiedän mikä se kanta on..ja olisi todella terveellistä, että kansalaisetkin sen kuulisivat. Onneksi Strategian laitoksen johtaja sentään uskalsi tulla esiin rehellisellä mielipiteellään - samaa odottaisin myös monelta muulta. Turha on olla kovasti mieltä sotkun pöydässä ja saunan lauteilla keskenään - julkisuuteen se näkemys pitäisi..tai siis PITÄÄ tuoda, jotta sillä on merkitystä!
Valitettavasti taitaa vaan olla niin, että iso osa ylintä upseeristoa on hekin vielä niin "kylmän sodan miehiä"...eli siis suomettuneita..ettei kantti riitä kuin suomettumiselle tyypilliseen hyssyttelyyn.
Erkki
Ylipäällikkö
Tuo keskusteluissa usein esiintyvä väite:"Suomella ei ole mitään mitä Venäjä haluaisi" asettui mielenkiintoiseen valoon lukiessani Hrustsevin muistelmia.Niissähän Nikita perusteli juuri noin,miksi Neuvostoliitto ei aikoinaan vallannut Suomea.Lähes seuraavassa lauseessa hän kuitenkin iloitsi Baltian maiden kaappaamisesta koska "väkilukumme kasvoi,alueemme laajeni ja rajamme lujittuivat".Lännessä ihmiset eivät useinkaan ymmärrä että suuruus on Venäjälle eräänlainen itseisarvo.
Mun mielestä tässä keskustelussa kannattaisi muistaa, että Suomen strateginen sijaintikin oli kylmän sodan aikaan ihan erilainen. Vaikka suomalaiset muuta haluavatkin uskotella, niin me olimme loppujen lopuksi aika merkitön sivusta-alue sekä NATO:lle, että Varsovan liitolle. Lännen ja idän välisen vastakkainasettelun "etulinja" sijaitsi tuolloin Saksan tasalla. Suomi ei yksinkertaisesti tarjonnut mitään strategisesti niin tärkeää, että sen sen takia olisi kannattanut kiristää entisestään suurvaltojen välejä.
Nyt tilanne on aivan toinen, kun me sijaitsemme NATO:n "ulkorajalla", alueella, jossa NATO:n ja Venäjän intressit kohtaavat päivittäin. Mikä tahansa NATO:n ja Venäjän välinen sotilaallinen selkkaus tulee vaatimaan pohjoisen sivustan varmistamista jommankumman osapuolen toimesta. Mikäli tilanne kiristyy NATO:n ja Venäjän väliseksi avoimeksi sodaksi, Suomi ei missään olosuhteissa pysty pysyttelemään täysin konfliktin ulkopuolella. Kylmän sodan aikana tämä olisi teoreettisesti saattanutkin onnistua.
Tästä päästääkin siihen, että oikeastaan ainoat suurvaltoja sotilaallisesti kiinnostavat strategiset alueet Suomessa ovat eteläinen rannikkokaistale Ahvenanmaa mukaan lukien, sekä Pohjois-Lappi Käsivarren alueineen. Keski-Suomella ei ole oikein minkään valtakunnan merkitystä muuna kuin mahdollisena läpikulkualueena.