Tästä viisaammat korjatkoon, mutta eikös Lapissa olisi vuonna '83 vastaan tullut A, ellei jopa A+ tason joukkoja? Pohjoinen suuntahan se tuohon aikaan oli se kriitillisin piste, kun ilmatorjunnan valvonta-alue haluttiin ojentaa Ruotsin ja torjunta-alue Suomen ylle. Ja Norjaakin kurittaa, jos mahdollista.
Mielenkiintoiseksihan tuo olisi mennyt. En suoraan sanottuna tiedä, miten Suomi olisi toiminut, eikä varmaan tiedä kukaan. Ehkä Koivisto, pitäisi varmaan jonkun kysyä kun vielä ehtii. Olisiko vielä lähtenyt sotatielle?
Mutta jos nyt lähdetään siitä, että aseelliseen vastarintaan olisi ryhdytty -
En usko, että Suomea vastaan olisi ydinaseita käytetty ainakaan heti kättelyssä, NL oli virallisestikin luopunut ensikäytöstä jopa NATOa vastaan pari vuotta aiemmin ja doktriinitasolla jo 70-luvun lopulla. Niillähän se etu oli puolellaan niin kauan, kun sota pysyi tältä osin konventionaalisena. Tietysti jos ne olisivat friikanneet Able Archerista niin paljon, että olisivat oikeasti tehneet ennaltaehkäisevän iskun... mutta siinä tapauksessa tuskin olisi Suomea miehitetty. Kostoisku olisi varmasti osunut varuskuntiin ja varikoihin itärajan takana, lähempänä olisi voinut olla tilanne, missä täältäpäin olisi sitten lähdetty toimittamaan humanitaarista apua itään.
Mielenkiintoisempi kysymys on mielestäni se, olisiko kemiallisia aseita saatettu käyttää jo aikaisemmassa vaiheessa. Niidenkin ensikäytöstä oli periaatteessa luovuttu, mutta lueskelin tuossa amerikkalaisten tiedusteluarviota neukkujen kemiallisesta doktriinista vuodelta 1984. Siinä todettiin, että vaikka kemiallisten aseiden painoarvo koulutuksessa oli vähentynyt 1970-luvusta, niitä saatettaisiin silti käyttää, etenkin jos vastapuoli ei kykene iskemään takaisin joukkotuhoaseilla. Erityisesti painotettiin, että jos ensimmäinen hyökkäys hyytyy, momentumia korjaamaan voitaisiin käyttää kemikaaleja. Ja jotain väitteitä kemiallisista aseista Afganistanissa on, en tiedä miten luotettavia.
Jos niitä olisi käytetty, niitä olisi luultavasti tullut lyhytvaikutteisina etulinjaan ja pitkävaikutteisina komentopaikkoihin, sivustoille, tykistöasemiin, lentokentille, varikoille, tiettyihin linnakkeisiin ym. strategisempiin kohteisiin. Kaupunkialueillekin ehkä, mahdollisesti puhtaasti paniikin lietsomiseksi - siviiliväestön pakeneminen/evakuointi olisi häirinnyt suomalaisten liikkeitä. Venäläisillä myös tietääkseni oli ainakin A- ja B-tason joukoilla suhteellisen hyvä kyky ja halu hyökätä varsin nopeastikin täydessä kemiallisessa suojavarustuksessa - eli ensin olisi saattanut tulla pitkävaikutteistakin aerosolia kuten VX:ää, ja heti sen perään hyökkäys. Tämä olisi saattanut olla aika kova paikka puolustajalle. Miten tuohon aikaan suojeluhommiin suhtauduttiin, ja onko jollain parempaa tietoa uhasta? Semmoista oon kuullut, että vielä 1970-luvulla kemialliset aseet olisivat saattaneet tulla vastaan jo ensi tunneista lähtien.
En ihan täysin jaa tuota huolta a-tarvikkeiden vähyydestä, tuohon aikaan oli kyllä käsityksenä se, että kolmas maailmanpalo on tavalla tai toisella ohi kolmessa-neljässä viikossa. Josta varsinaisia konventionaalisia sotatoimia ehkä viikko tai pari. Tokihan a-tarpeeseen pätee että sitä ei ole ikinä liikaa, mutta silti.
Tuo taikaviitta muuten on yksi parhaista yksittäisen taistelijan suojautumiskeinoista ydinaseiden vaikutuksia vastaan. Harmi, ettei sitä taideta osata vieläkään kouluttaa muuten kuin jonkinlaisena vitsinä. Sehän suojaa erittäin tehokkaasti siltä, että laskeuman mukana tulevat kuumat hiukkaset tarttuisivat varusteisiin tai ihoon, ja se on helppo pestä tai vaikka ropsia sillä kuusenhavulla, jotta suurin osa laskeumasta edes saadaan puhdistettua.
Tätä merkittävästi paremmat suojautumiskeinot vaativat lähtökohtaisesti vähintään kymmeniä senttejä terästä tai metrejä graniittia.
