Mikoyan
Ylipäällikkö
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1415857999414
Ebola herätti bioterrorismin uhkan
Neuvostoliitto kehitti ebolasta salaa joukkotuhoasetta
Pelkkä viruksen saastuttama erite voisi olla väärissä käsissä bioase.
Ulkomaat 14.11.2014 7:44
Ebola on vaarallista verenvuotokuumetta aiheuttava virus, joka löydettiin 1976 nykyisen Kongon alueelta. Virusta pidetään niin vaarallisena, että sen eristäminen on sallittu vain korkeimman eli neljännen bioturvallisuusluokan laboratorioissa. Kuvat viruksesta ovat värjättyjä suurennoksia.
Länsi-Afrikassa puhjennut historiallisen laaja ebolaepidemia on kasvattanut bioterrorismin uhkaa. Epidemian vuoksi ebolavirusta on nyt helposti saatavilla, ja rikollisissa käsissä sillä voitaisiin saada aikaan tuhoa, asiantuntijat arvioivat.
Ebolasta on silti hankalaa kehittää tehokasta joukkotuhoasetta. Sellaistakin on tosin yritetty.
Ebolavirus oli työpöydällä, kun Neuvostoliitto kehitteli salaa biologisia joukkotuhoaseita 1980-luvulla. Näennäisesti siviililääketiedettä palvelleessa Biopreparat-virastossa kiihdytettiin bioaseohjelmaa, vaikka Neuvostoliitto oli allekirjoittanut biologiset aseet kieltävän sopimuksen vuonna 1972.
Biopreparatissa kehiteltiin strategisia ja taktisia bioaseita muun muassa pernarutosta, isorokosta, ebolasta ja tämän sukulaisviruksesta marburgista. Virasto hyödynsi uusinta molekyylibiologian osaamista yrittäessään muunnella tappavia viruksia sotilaskäyttöön.
"Ebolaviruksen kanssa alettiin työskennellä vuonna 1985", kertoo erikoistutkija Anna Katz Biologisten uhkien osaamiskeskuksesta. "Tarkoitus oli muokata virus aerosolimuotoon, jotta sitä voitaisiin levittää tehokkaammin ilmateitse. Virusta testattiin apinoilla laboratorio-olosuhteissa."
Maailman suurin salattu bioaseohjelma tuli julkisuuteen jo Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla. Hajoamisen jälkeen monia Biopreparatin tutkimusohjelmassa mukana olleita venäläisasiantuntijoita loikkasi länteen ja paljasti ohjelman yksityiskohtia.
Luotettavimpina pidetyt tiedot ohjelmasta perustuvat vuonna 2012 julkaistuun kirjaan The Soviet Biological Weapons Program: A History. Kirjaan haastateltiin yli kolmeakymmentä Biopreparatissa työskennellyttä venäläistä asiantuntijaa.
Kirjan mukaan virastossa työskenteli 1980-luvulla jopa 60000 ihmistä. Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmaan kirjattiin 1980-luvulla, että verenvuotokuumetta aiheuttavasta marburgviruksesta piti kehittää bioase ja samalla rokote virusta vastaan.
Sen sijaan ebolan kehittäminen asemuotoon jäi suunnitelman asteelle, sanoo professori Simo Nikkari Sotilaslääketieteen keskuksesta. Hän johtaa Biologisten uhkien osaamiskeskusta, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Sotilaslääketieteen keskuksen yhteinen asiantuntijaorganisaatio.
"Ebola on laboratorio-olosuhteissakin tutkijoille hyvin vaarallinen. Sen vuoksi sen kanssa ei ilmeisesti onnistuttu. Marburgin kanssa onnistuttiin paremmin."
Ebolaviruksen mahdollinen käyttö bioaseena on noussut uudestaan keskusteluun sen jälkeen kun Länsi-Afrikassa puhkesi ebolaepidemia viime talvena.
Rajua oksentelua, ripulia ja verenvuotoa aiheuttavaan kuumetautiin on kuollut jo noin 5000 ihmistä. Tautiin ei ole parannuskeinoa.
Virus leviää eritteissä, jota viruksen kantajat taudin puhjettua erittävät. Se säilyy päiviä, ellei viikkoja, eritteissä ja tautiin kuolleiden ruumiinosissa, Katz kertoo. Molempia viruksen lähteitä on Länsi-Afrikassa runsaasti saatavilla.
"Periaatteessa kuka tahansa voisi kerätä aineita talteen ja levittää niitä. Näin ebolaa voitaisiin mahdollisesti käyttää terrori-iskussa", Katz sanoo.
"Ruumiineritteiden kerääminen ei ole teknisesti hankalaa. Niiden rikollinen levittäminen on kieltämättä biologinen uhka", Nikkari vahvistaa.
Kyse ei ole täysin hatusta vedetystä uhasta. Japanissa sariini-iskuja tehnyt maailmanlopun lahko Korkein totuus yritti viedä 1990-luvulla Zairesta ebolavirusta Japaniin. Lahkon edustajat esiintyivät avustustyöntekijöinä.
Lahko kuitenkin epäonnistui ebolan hyödyntämisessä terroritarkoituksessa.
Yhdysvaltalaisessa mediassa on nostettu tänä syksynä esiin uhkakuva ebolaa kantavan itsemurhapommittajan hyökkäyksestä. Nikkarin mukaan uhkakuva on epäuskottava, sillä taudin puhjettua potilas on niin heikossa kunnossa, että osallistuminen operaatioon voisi olla haastavaa.
Ebolan uhkakuvaa bioterroristin aseena lieventää se, että ruumiineritteiden ulkopuolella viruksen voi nujertaa helposti. Virus ei kestä ultraviolettisäteilyä, ja se on helppo tuhota pinnoilta perinteisillä desinfiointiaineilla, professori Nikkari huomauttaa.
Entä viruksen jatkokehittely laboratoriossa? Voisiko esimerkiksi Isisin kaltainen terroristijärjestö seurata Neuvostoliiton jalanjälkiä ja kehittää ebolasta helpommin leviävän muodon?
Katzin mukaan viruksen eristäminen ja hallittu kasvattaminen vaatisi huippuluokan asiantuntemusta ja korkeimman bioturvallisuusasteen laboratoriota. Sellaisia on maailmassa vain muutamia kymmeniä.
"Uhkailla voi kaikenlaista", Nikkari arvioi. "Isisin osaaminen ei ole riittävää tällä alueella. Näkisin, että heillä on muita toimintatapoja."
Nikkarin mukaan tehokkain tapa vastata myös bioterrorismin uhkiin on kehittää köyhien maiden terveydenhuoltoa.
Amerikkalaissotilas koulutti terveystyöntekijöitä ebolan hoitoon Liberian pääkaupungissa Monroviassa marraskuun alussa (oikealla).
"Varautuminen on hyvin paljon samanlaista, olipa viruksen levittäjä luontoäiti tai terroristi."
Rajun ebolaepidemian puhkeaminen Länsi-Afrikassa onkin herättänyt rikkaat länsimaat tehokkaampiin toimiin virusta vastaan. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on jo kehitetty rokotteet, joiden turvallisuutta testataan.
Ebolasta selvinneet saavat virukselle ilmeisesti elinikäisen immuniteetin. Tämä on helpottanut rokotteen kehittämistä, Katz sanoo.
"Käytännössä rokote on jo olemassa", sanoo Nikkari.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1415857999414#
Ebola herätti bioterrorismin uhkan
Neuvostoliitto kehitti ebolasta salaa joukkotuhoasetta
Pelkkä viruksen saastuttama erite voisi olla väärissä käsissä bioase.
Ulkomaat 14.11.2014 7:44
Ebola on vaarallista verenvuotokuumetta aiheuttava virus, joka löydettiin 1976 nykyisen Kongon alueelta. Virusta pidetään niin vaarallisena, että sen eristäminen on sallittu vain korkeimman eli neljännen bioturvallisuusluokan laboratorioissa. Kuvat viruksesta ovat värjättyjä suurennoksia.
Länsi-Afrikassa puhjennut historiallisen laaja ebolaepidemia on kasvattanut bioterrorismin uhkaa. Epidemian vuoksi ebolavirusta on nyt helposti saatavilla, ja rikollisissa käsissä sillä voitaisiin saada aikaan tuhoa, asiantuntijat arvioivat.
Ebolasta on silti hankalaa kehittää tehokasta joukkotuhoasetta. Sellaistakin on tosin yritetty.
Ebolavirus oli työpöydällä, kun Neuvostoliitto kehitteli salaa biologisia joukkotuhoaseita 1980-luvulla. Näennäisesti siviililääketiedettä palvelleessa Biopreparat-virastossa kiihdytettiin bioaseohjelmaa, vaikka Neuvostoliitto oli allekirjoittanut biologiset aseet kieltävän sopimuksen vuonna 1972.
Biopreparatissa kehiteltiin strategisia ja taktisia bioaseita muun muassa pernarutosta, isorokosta, ebolasta ja tämän sukulaisviruksesta marburgista. Virasto hyödynsi uusinta molekyylibiologian osaamista yrittäessään muunnella tappavia viruksia sotilaskäyttöön.
"Ebolaviruksen kanssa alettiin työskennellä vuonna 1985", kertoo erikoistutkija Anna Katz Biologisten uhkien osaamiskeskuksesta. "Tarkoitus oli muokata virus aerosolimuotoon, jotta sitä voitaisiin levittää tehokkaammin ilmateitse. Virusta testattiin apinoilla laboratorio-olosuhteissa."
Maailman suurin salattu bioaseohjelma tuli julkisuuteen jo Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla. Hajoamisen jälkeen monia Biopreparatin tutkimusohjelmassa mukana olleita venäläisasiantuntijoita loikkasi länteen ja paljasti ohjelman yksityiskohtia.
Luotettavimpina pidetyt tiedot ohjelmasta perustuvat vuonna 2012 julkaistuun kirjaan The Soviet Biological Weapons Program: A History. Kirjaan haastateltiin yli kolmeakymmentä Biopreparatissa työskennellyttä venäläistä asiantuntijaa.
Kirjan mukaan virastossa työskenteli 1980-luvulla jopa 60000 ihmistä. Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmaan kirjattiin 1980-luvulla, että verenvuotokuumetta aiheuttavasta marburgviruksesta piti kehittää bioase ja samalla rokote virusta vastaan.
Sen sijaan ebolan kehittäminen asemuotoon jäi suunnitelman asteelle, sanoo professori Simo Nikkari Sotilaslääketieteen keskuksesta. Hän johtaa Biologisten uhkien osaamiskeskusta, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Sotilaslääketieteen keskuksen yhteinen asiantuntijaorganisaatio.
"Ebola on laboratorio-olosuhteissakin tutkijoille hyvin vaarallinen. Sen vuoksi sen kanssa ei ilmeisesti onnistuttu. Marburgin kanssa onnistuttiin paremmin."
Ebolaviruksen mahdollinen käyttö bioaseena on noussut uudestaan keskusteluun sen jälkeen kun Länsi-Afrikassa puhkesi ebolaepidemia viime talvena.
Rajua oksentelua, ripulia ja verenvuotoa aiheuttavaan kuumetautiin on kuollut jo noin 5000 ihmistä. Tautiin ei ole parannuskeinoa.
Virus leviää eritteissä, jota viruksen kantajat taudin puhjettua erittävät. Se säilyy päiviä, ellei viikkoja, eritteissä ja tautiin kuolleiden ruumiinosissa, Katz kertoo. Molempia viruksen lähteitä on Länsi-Afrikassa runsaasti saatavilla.
"Periaatteessa kuka tahansa voisi kerätä aineita talteen ja levittää niitä. Näin ebolaa voitaisiin mahdollisesti käyttää terrori-iskussa", Katz sanoo.
"Ruumiineritteiden kerääminen ei ole teknisesti hankalaa. Niiden rikollinen levittäminen on kieltämättä biologinen uhka", Nikkari vahvistaa.
Kyse ei ole täysin hatusta vedetystä uhasta. Japanissa sariini-iskuja tehnyt maailmanlopun lahko Korkein totuus yritti viedä 1990-luvulla Zairesta ebolavirusta Japaniin. Lahkon edustajat esiintyivät avustustyöntekijöinä.
Lahko kuitenkin epäonnistui ebolan hyödyntämisessä terroritarkoituksessa.
Yhdysvaltalaisessa mediassa on nostettu tänä syksynä esiin uhkakuva ebolaa kantavan itsemurhapommittajan hyökkäyksestä. Nikkarin mukaan uhkakuva on epäuskottava, sillä taudin puhjettua potilas on niin heikossa kunnossa, että osallistuminen operaatioon voisi olla haastavaa.
Ebolan uhkakuvaa bioterroristin aseena lieventää se, että ruumiineritteiden ulkopuolella viruksen voi nujertaa helposti. Virus ei kestä ultraviolettisäteilyä, ja se on helppo tuhota pinnoilta perinteisillä desinfiointiaineilla, professori Nikkari huomauttaa.
Entä viruksen jatkokehittely laboratoriossa? Voisiko esimerkiksi Isisin kaltainen terroristijärjestö seurata Neuvostoliiton jalanjälkiä ja kehittää ebolasta helpommin leviävän muodon?
Katzin mukaan viruksen eristäminen ja hallittu kasvattaminen vaatisi huippuluokan asiantuntemusta ja korkeimman bioturvallisuusasteen laboratoriota. Sellaisia on maailmassa vain muutamia kymmeniä.
"Uhkailla voi kaikenlaista", Nikkari arvioi. "Isisin osaaminen ei ole riittävää tällä alueella. Näkisin, että heillä on muita toimintatapoja."
Nikkarin mukaan tehokkain tapa vastata myös bioterrorismin uhkiin on kehittää köyhien maiden terveydenhuoltoa.
Amerikkalaissotilas koulutti terveystyöntekijöitä ebolan hoitoon Liberian pääkaupungissa Monroviassa marraskuun alussa (oikealla).
"Varautuminen on hyvin paljon samanlaista, olipa viruksen levittäjä luontoäiti tai terroristi."
Rajun ebolaepidemian puhkeaminen Länsi-Afrikassa onkin herättänyt rikkaat länsimaat tehokkaampiin toimiin virusta vastaan. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on jo kehitetty rokotteet, joiden turvallisuutta testataan.
Ebolasta selvinneet saavat virukselle ilmeisesti elinikäisen immuniteetin. Tämä on helpottanut rokotteen kehittämistä, Katz sanoo.
"Käytännössä rokote on jo olemassa", sanoo Nikkari.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1415857999414#