Huhta
Greatest Leader
Hyvin harvoin tulee tilanteita jossa ei ole vaihtoehtoja. Melkein aina löytyy erilaisia polkuja kohti tavoitetta. NH90-hankinta on kyllä ollut varsinainen herkkupala jälkiviisaudelle. Ei ihme että se toimii koulutuksissakin varoittavana esimerkkinä siitä miten hankintaa ei pidä hoitaa. Moni asia meni prosessin aikana vikaan.
Hyvä että käytät amerikkalaisten osalta monikkoa, koska heiltä ei olisi saanut yhtä tarpeitamme täyttävää konetyyppiä, vaan olisi pitänyt ottaa kaksi, eli vaikkapa Blackhawk-Chinook -yhdistelmä. Siitäkin olisi tullut omat haasteensa.
En tartu minulle tarjottuun oljenkorteen, vaan esitän pelkällä Blackhawkillakin pärjätyn vaihtoehtoistodellisuudessa. Toki se isompi kopterityyppi olisi ollut järkevä (kuljetuskapasiteetti euroihin suhteutettuna) ja ehkä välttämätönkin (raskaamman materiaalin siirrot), jos ilmarynnäköinti olisi toteutunut havitellussa muodossaan. Mutta koko hanke jäi torsoksi ja nyt painopiste taitaa olla erikoisjoukkotoiminnassa ja yleisissä, pienempimuotoisissa kuljetuksissa. Siinä suhteessa ero NH90:n ja UH-60:n välillä lie häviävän pieni. Jos Blackhawkista ramppi puuttuukin, niin ne moottorikelkat tai mönkijät voi siirtää ulkoisena kuormana, jos ei ole ihan pakko painaa puidenlatvoja viistäen. Ja aseistettunahan NH90:n miehistönkuljetuskapasiteetti on vain muutama ukko enemmän kuin UH-60:ssä (ja onhan siinäkin eroa, jos toisen kaluston käyttöaste on 50% ja toisen käyttöaste on 80%+).
Sille olisi pitänyt antaa nimeksi "Advanced Lightweight Durability Enchantment Upgrade Package".