Ohjukset puolustuksessa ja hyökkäyksessä

johan6

Kenraali
BAN
Ukrainan Neptune-ohjushyökkäys on herättänyt keskustelua myös Suomen ohjuspuolustuksesta..
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ar...laivue-2020n-fregattien-kohtalo-sodassa-sama/

Ukraina tuhosi helposti kahdella ohjuksella Venäjän ylpeydenaiheen – Onko Suomen suurien Laivue 2020:n fregattien kohtalo sodassa sama?​

Suomella on varmasti vähintäänkin samanlaisia tarpeita ohjuspuolustukseen kuin Ukrainallakin..
Toisaalta olen sitä mieltä että merialueiden puolustukseen tarvitaan myös monenlaista aluskalustoa..myös tässä mainittuja fregatteja.
- niillä on ihan oma merkittävä tehtävänsä meri-/maanpuolustuksen kokonaisuudessa.
 
Merivoimat haluaa itselleen kalliita turhia leluja ja käyttää siksi aluksista väärää nimikettä "korvetti".
Rahat ovat poissa paljon tärkemmistä asejärjestelmistä aivan kuten talvisodassa jolloin maarintamalta puuttui kaikkea ja panssareita jouduttiin torjumaan
työntämällä halkoja panssarivaunujen telaketjuihin koska rahat olivat menneet turhiin panssarilaivoihin ja sukellusveneisiin.

Kyseessä ei ole pelkästään näiden laivojen posketon hintalappu vaan ne syövät jatkuvasti käyttömenoja ja sodan aikana niitä pitää suojata vielä muilla järjestelmillä.
Kaikki pelkästään sen takia että erilaiset amiraalit pääsevät patsastelemaan "kansainvälisiin tehtäviin"
 
Sanon vain se että kyseinen artikkelin kirjoittaja aikaisemmin voivotteli miten Suomen ilmavoimat ovat turhat kun venäjän puikot tuhoaa ne maahan ja sulkee kallioluolien suuaukot välittömästi ja sota on sitten siinä.

Merivoimat haluaa itselleen kalliita turhia leluja ja käyttää siksi aluksista väärää nimikettä "korvetti".
Rahat ovat poissa paljon tärkemmistä asejärjestelmistä aivan kuten talvisodassa jolloin maarintamalta puuttui kaikkea ja panssareita jouduttiin torjumaan
työntämällä halkoja panssarivaunujen telaketjuihin koska rahat olivat menneet turhiin panssarilaivoihin ja sukellusveneisiin.

Kyseessä ei ole pelkästään näiden laivojen posketon hintalappu vaan ne syövät jatkuvasti käyttömenoja ja sodan aikana niitä pitää suojata vielä muilla järjestelmillä.
Kaikki pelkästään sen takia että erilaiset amiraalit pääsevät patsastelemaan "kansainvälisiin tehtäviin"
En tiedä onko tämä sarkasmia mutta ellei ole.
Niin tässä muutama argumentti noiden puolesta

1. Suurempi katras pienempiä nykypäivän aluksia ei tule pitkässä juoksussa sen halvemmaksi kuin pienempi määrä isoja.
2. Pienentyvä asepalvelus kelpoisten nuorien joukko vaikuttaa myös tähän
3. Nato yhteensopiva ja kuten nähdään parasta aikaa itämerellä seilaa NATO osasto joka täynnä fregattejä ei ohjusveneitä ja miinalauttoja.

Ennen hamina luokan päivitystä vuonna 18 oli Suomella todella heikot kantimet saattue tehtäviin, mutta tämän uuden alus luokan myötä sekin paranee kertaheitolla.
 
Viimeksi muokattu:
Merivoimien osuus puolustukseen käytetystä rahasta on vaan liian suuri suhteessa sen kykyyn huolehtia maanpuolustuksesta.
Nopeaa miinoituskykyä lienee saatavilla halvemmallakin ja vaikutusta merelle saadaan rannikolta ohjuksilla ja ne ohjusajoneuvot siirtyvätkin nopeammin
kuin laivat ja eivätkä ole edes esillä jatkuvasti.

Maavoimat joutuvat vastaamaan puolustuksesta koko valtakunnan alueella ja kantavat raskaimman taakan sekä kesällä että talvella ja kaikissa sääolosuhteissa.
Mikä on tällä hetkellä maavoimien budjetti/taistelija , entä merivoimien ?
 
Suomi on sen verran pieni maa ja puolustusvoimien johto keskittynyttä että meillä asehankinnoista kyetään keskustelemaan kokonaistarpeen mukaisessa tärkeysjärjestyksessä.. Näin ainakin olettaisin.

Kun ottaa huomioon Suomen sijainnin ("saaressa" muuhun Eurooppaan ja naapurimaihin nähden niin tottahan meillä pitää olla myös merellä kulkevaa puolustusvoimien kalustoa.
- ei tämä silti sulje pois ohjusaseistusta joka on sovellettu käytännössä lähes kaikkien aselajien käytöön.

Se on kuitenkin varmaa että tulevaisuudessa monenlaiset etävaikutteiset ja tarkasti toimivat/kohdistettavat asejärjestelmän tulevat lisääntymään. Tällaista aseistusta ollaan koko ajan hankkimassa myös meille.

Mutta olisiko järkevää pyrkiä jatkossa hankkimaan, kehittämään ja lisäämään juuri tällaisten älykkäitä ominaisuuksia sisältävien asejärjestelmien tuotantoa Suomeen?
- jotain lienee jo tehtykin esim. Patria-Kongsberg yhteistyöllä?

NATO-jäsenyys saattaisi tarjota jatkossa uusia mahdollisuuksia näiden tuotantoon ja kauppaan?
- Suomella on lisäksi hyvä maine korkean teknologian tuottajana jne.
 
Merivoimien osuus puolustukseen käytetystä rahasta on vaan liian suuri suhteessa sen kykyyn huolehtia maanpuolustuksesta.
Nopeaa miinoituskykyä lienee saatavilla halvemmallakin ja vaikutusta merelle saadaan rannikolta ohjuksilla ja ne ohjusajoneuvot siirtyvätkin nopeammin
kuin laivat ja eivätkä ole edes esillä jatkuvasti.

Maavoimat joutuvat vastaamaan puolustuksesta koko valtakunnan alueella ja kantavat raskaimman taakan sekä kesällä että talvella ja kaikissa sääolosuhteissa.
Mikä on tällä hetkellä maavoimien budjetti/taistelija , entä merivoimien ?
Tuskinpa näitä kukaan täällä foorumilla osaa kovin järkevästi analysoida. Meriyhteydet ulkomaille on sellainen juttu että jos ne katkeaa, saadaan nostaa valkoinen lippu ylös.
 
Tuskinpa näitä kukaan täällä foorumilla osaa kovin järkevästi analysoida. Meriyhteydet ulkomaille on sellainen juttu että jos ne katkeaa, saadaan nostaa valkoinen lippu ylös.

Hyvä, että osaat analysoida meriyhteyksien merkitystä. Ukrainakin taisi vetää valkoisen lipun salkoon. /s
 
Hyvä, että osaat analysoida meriyhteyksien merkitystä. Ukrainakin taisi vetää valkoisen lipun salkoon. /s
Suomi ja Ukraina eivät tässä(kään) suhteessa ole suoraan vertailukelpoisia. Ukrainalla on hyvä maayhteys Keski-Eurooppaan ja tukijoihinsa. Perinteisesti Suomea kuvaillaan sanalla "saari" kun puhutaan huoltoyhteyksistä. Maayhteys Ruotsiin ja Norjaan on, mutta tuonti niiden kautta on haasteellista. Isoista määristä puhuttaessa meriyhteys muuallekin kuin Ruotsiin on välttämätön.
 
Siksi en luotakaan että osaan analysoida. Kuitenkin jos väittää että meillä on panostettu väärin ja liikaa merivoimiin, siinä väittää että tietää jotain paremmin mitä kenties maan johto/armeija tietää..

Maan johto... Jos tätä keskustelua käytäisiin eduskunnassa, se menisi seuraavasti:

Kansanedustaja T: "Merivoimiin on panostettu liikaa..."
Kansanedustaja Z: "Maavoimiinpas!"

Isoissa asioissa ei ehkä useinkaan ole ehdottomia totuuksia, vaan on yksinkertaisesti valittu jokin linja? Kuten valittiin panssarilaivoissa ja sukellusveneissä ennen toista maailmansotaa. Jotkut ovat kovasti sitä mieltä, että ihan turha investointi, ja toiset taas ovat sitä mieltä, että punalaivaston maihinnousua ei tullut ja maa pelastui, koska panssarilaivat. Etsi nyt siitä sitten totuus?

Toisena esimerkkinä voisi käyttää foorumilla usein vastakkainaseteltuja SOTE-menoja ja puolustusmenoja. Tästäkin on historiallinen vertauskohta - ennen maailmansotaa valtion kirstuista syydettiin (jälleen kerran) sosiaalimenoihin - eheyttämispolitiikkaan. Valittiinko oikea linja? Voidaan sanoa, että valittiin, kun Terijoen hallitus ei ollut laajassa mitassa uskottava vaihtoehto edes kansalaissodan hävinneelle osapuolelle. Toisaalta yhtä hyvin voidaan argumentoida, että sotatantereilla olisi saavutettu parempaa menestystä, jos nekin rahat olisi käytetty puolustuslaitokseen.

Eli eli... maailmaan mahtunee näkemyksiä.
 
Maan johto... Jos tätä keskustelua käytäisiin eduskunnassa, se menisi seuraavasti:

Kansanedustaja T: "Merivoimiin on panostettu liikaa..."
Kansanedustaja Z: "Maavoimiinpas!"

Isoissa asioissa ei ehkä useinkaan ole ehdottomia totuuksia, vaan on yksinkertaisesti valittu jokin linja? Kuten valittiin panssarilaivoissa ja sukellusveneissä ennen toista maailmansotaa. Jotkut ovat kovasti sitä mieltä, että ihan turha investointi, ja toiset taas ovat sitä mieltä, että punalaivaston maihinnousua ei tullut ja maa pelastui, koska panssarilaivat. Etsi nyt siitä sitten totuus?

Toisena esimerkkinä voisi käyttää foorumilla usein vastakkainaseteltuja SOTE-menoja ja puolustusmenoja. Tästäkin on historiallinen vertauskohta - ennen maailmansotaa valtion kirstuista syydettiin (jälleen kerran) sosiaalimenoihin - eheyttämispolitiikkaan. Valittiinko oikea linja? Voidaan sanoa, että valittiin, kun Terijoen hallitus ei ollut laajassa mitassa uskottava vaihtoehto edes kansalaissodan hävinneelle osapuolelle. Toisaalta yhtä hyvin voidaan argumentoida, että sotatantereilla olisi saavutettu parempaa menestystä, jos nekin rahat olisi käytetty puolustuslaitokseen.

Eli eli... maailmaan mahtunee näkemyksiä.
Olisi tietysti kiva kuulla mitä mieltä joku (hiljattain) eläkkeelle jäänyt komentajakapteeni- kommodori tason kaveri olisi näistä kriittisistä ajatuksista meripuolustuksen osalta.
Oma käsitykseni on, että kritiikki on perustellusti ammuttu alas.
 
Olisi tietysti kiva kuulla mitä mieltä joku (hiljattain) eläkkeelle jäänyt komentajakapteeni- kommodori tason kaveri olisi näistä kriittisistä ajatuksista meripuolustuksen osalta.
Oma käsitykseni on, että kritiikki on perustellusti ammuttu alas.

Eikös meillä ole yksi sellainen foorumilla? ;)

Lisäksi pitäisi tietysti kerätä kritiikki (perusteltu sellainen) jonkinlaisiksi käsiteltäviksi väitteiksi, jotta siihen voisi ottaa kantaa. Ainakin henkilökohtaisesti olen nähnyt tätä foorumia lukiessani sekä varsin heikosti perusteltua (jopa täysin perustelematonta) kritiikkiä että varsin hyvin perusteltua kritiikkiä. Samoin olen nähnyt uskottavuudessaan hyvin eritasoisia vasta-argumentteja.
 
Eikös meillä ole yksi sellainen foorumilla? ;)

Lisäksi pitäisi tietysti kerätä kritiikki (perusteltu sellainen) jonkinlaisiksi käsiteltäviksi väitteiksi, jotta siihen voisi ottaa kantaa. Ainakin henkilökohtaisesti olen nähnyt tätä foorumia lukiessani sekä varsin heikosti perusteltua (jopa täysin perustelematonta) kritiikkiä että varsin hyvin perusteltua kritiikkiä. Samoin olen nähnyt uskottavuudessaan hyvin eritasoisia vasta-argumentteja.
Niin,

Tämä olikin juuri pointini.
Kritiikki Pohjanmaa hanketta kohtaan tulee ihmisiltä joilla ei ole merisodankäynnin koulutusta ja kokemusta aiheen parista.
 
"suurien fregattien"

Nyt on kirjoittajalla vähän hatarat lähtötiedot. :D

Parempi suuri fregatti kuin vaatimaton jahti.

Fontanka.ru kuvaili Niinistön Kultaranta Kultaranta VIII venettä "vaatimattomaksi". - Niinistö vie Putinin päivälliselle saarelle vaatimattomalla jahdilla, sivusto otsikoi juttunsa.
 
Suomella on varmasti vähintäänkin samanlaisia tarpeita ohjuspuolustukseen kuin Ukrainallakin..
Toisaalta olen sitä mieltä että merialueiden puolustukseen tarvitaan myös monenlaista aluskalustoa..myös tässä mainittuja fregatteja.
- niillä on ihan oma merkittävä tehtävänsä meri-/maanpuolustuksen kokonaisuudessa

Suomi tuskin joutuu yksinään fregatteineen meritaisteluihin. Lienee selvää, että operointi on monikansallista puuhaa.
 
Suomi ja Ukraina eivät tässä(kään) suhteessa ole suoraan vertailukelpoisia. Ukrainalla on hyvä maayhteys Keski-Eurooppaan ja tukijoihinsa. Perinteisesti Suomea kuvaillaan sanalla "saari" kun puhutaan huoltoyhteyksistä.

Erikoinen tilanne olisi, jos Venäjä saisi härvätä Itämerellä niinkuin pellossa ja upotella aluksia ja jatkaa samalla omaa liikennettään kuin mitään ei olisi tapahtunut.....ei taida olla tässä reaalimaailmassa kovin uskottava visio. Ja millä merivoimilla Venäjä estää Itämeren liikenteen?

Kun nyt on viikkoja seurannut suorituskykyjä de facto, niin mikähän tuhnu mahtaa olla Kaliningrad kaikkine kamppeineen? Itämeren laivasto? Äääh.
 
Parempi suuri fregatti kuin vaatimaton jahti.

Fontanka.ru kuvaili Niinistön Kultaranta Kultaranta VIII venettä "vaatimattomaksi". - Niinistö vie Putinin päivälliselle saarelle vaatimattomalla jahdilla, sivusto otsikoi juttunsa.
Onhan tuo Putinin jahteihin verrattuna vaatimaton, mutta tsekatessani wikistä selvisi että entinen vasta vaatimaton oli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultaranta_VII
Tuota ei ainakaan voi sanoa edes jahdiksi, wiki kertoo:

"Tarja Halonen on kertonut, että ennen Putinin vierailua Suomessa käynyt etukäteisvalmistelukunta kommentoi Kultaranta VII:ää sanoin: "Onpa kivannäköinen yhteysalus, mutta missä se jahti on?""
 
Onhan tuo Putinin jahteihin verrattuna vaatimaton, mutta tsekatessani wikistä selvisi että entinen vasta vaatimaton oli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultaranta_VII
Tuota ei ainakaan voi sanoa edes jahdiksi, wiki kertoo:

"Tarja Halonen on kertonut, että ennen Putinin vierailua Suomessa käynyt etukäteisvalmistelukunta kommentoi Kultaranta VII:ää sanoin: "Onpa kivannäköinen yhteysalus, mutta missä se jahti on?""
Linnakevenettähän tuo kovasti muistuttaa.

Seiskakin oli toisaalta parannus verrattuna kutoseen :oops:

25001991548181786.jpeg
 
Back
Top