Ohjukset puolustuksessa ja hyökkäyksessä

"suurien fregattien"

Nyt on kirjoittajalla vähän hatarat lähtötiedot. :D
Taisin itsekin mainita jo aloitusviestissä että merivoimille rakennetaan Rauman telakalla fregatteja...(lainaamassin artikkelissa puhutaan tosin "suurista Fregateista").

Nimitys itsessään on aivan oikea..Raumalla rakennettavat alukset ovat ihan oikeasti suuria fregatteja.
- näin voidaan arvioida alusten koon, ominaisuuksie sekä toimintatarkoitustensa osalta.
- toki näissä pitää huomioida sekin että alusten luokkanimitykset ovat varsin joustavia ja ikäänkuin suuntaa-antavia.
Nykyään fregatilla tarkoitetaan keskikokoista sotalaivaa, jonka uppouma on noin 1 500–4 000 tonnia ja jota käytetään laivasto-osastoissa pinta- ja ilmatorjuntaan, nopeina partio- ja ohjusaluksina sekä sukellusveneentorjunta-aluksina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fregatti

Mutta tarkennetaan.
Merivoimat hieman vähättelevät uusia aluksiaan nimittämällä niitä: Pohjanmaaluokan korveteiksi.
- korvetit ovat lähtökohtaisesti huomattavasti pienempiä aluksia kuin fregatit. Yleensä uppoumaltaan n. 1 000 tonnin painoluokkaa.
- Rauman telakalla rakennettavat alukset ovat kuitenkin kooltaan paljon suurempia (n. 3 900 tonnia)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaa-luokan_korvetti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korvetti

Alusten tyyppi ja nimeäminen

Alustyyppi määräytyy yleisesti aluksen uppouman ja aseistuksen perusteella. Luokittelu ei ole kovin täsmällinen, mutta Puolustusministeriön mukaan korvetit ovat aluksia, joiden uppouma on 600–3 000 tonnia, ja fregatit aluksia, joiden uppouma on 2 500–6 000 tonnia[27][10]. Viimeisimmän tiedon mukainen, noin 3900 tonnin uppouma tekisi Pohjanmaa-luokan aluksista joka tapauksessa pikemmin fregatteja, kuin korvetteja.[10] Ainakin toistaiseksi Puolustusvoimat on kuitenkin nimittänyt aluksia korveteiksi.[10]
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Krk
Suomi tuskin joutuu yksinään fregatteineen meritaisteluihin. Lienee selvää, että operointi on monikansallista puuhaa.
Juuri näin.. ja erityisesti näin tulee tapahtumaan varsinaisissa sotatilanteissa.

Sinällään näillä suuremmilla aluksilla on paljon muutakin tehtävää ja merkitystä kuin sodanaikaisina taisteluyksikköinä. Esimerkiksi turvaamassa meriyhteyksiä mahdollisissa kriisitilanteissa.
- tarkemmat tehtävien kuvaukset löytyy oheisesta linkistä..
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaa-luokan_korvetti
 
Taisin itsekin mainita jo aloitusviestissä että merivoimille rakennetaan Rauman telakalla fregatteja...(lainaamassin artikkelissa puhutaan tosin "suurista Fregateista").

Nimitys itsessään on aivan oikea..Raumalla rakennettavat alukset ovat ihan oikeasti suuria fregatteja.
- näin voidaan arvioida alusten koon, ominaisuuksie sekä toimintatarkoitustensa osalta.
- toki näissä pitää huomioida sekin että alusten luokkanimitykset ovat varsin joustavia ja ikäänkuin suuntaa-antavia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fregatti

Mutta tarkennetaan.
Merivoimat hieman vähättelevät uusia aluksiaan nimittämällä niitä: Pohjanmaaluokan korveteiksi.
- korvetit ovat lähtökohtaisesti huomattavasti pienempiä aluksia kuin fregatit. Yleensä uppoumaltaan n. 1 000 tonnin painoluokkaa.
- Rauman telakalla rakennettavat alukset ovat kuitenkin kooltaan paljon suurempia (n. 3 900 tonnia)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaa-luokan_korvetti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korvetti
Minä olen sitä mieltä että käyttäjälläkin on tässä sanansa sanottavana. Sinällään on täysin merkityksetöntä onko meillä isot korvetit vai pienet fregatit. Suuret fregatit ovat joka tapauksessa tänä päivänä 150-metrisiä 7000 tonnin aluksia. Aivan eri kaliiberin vehkeitä kuin meidän paattimme.

Ja kuten maailmalla on nähty voi yksi ja sama alus olla vuodesta riippuen ensin risteilijä ja sen jälkeen hävittäjä päätyen lopulta fregatiksi. Jos tuo ei kerro määritelmien epämääräisyydestä niin mikä sitten.

Itse olisin tyypittänyt ne kansallisen perinteen mukaisiksi erityisolosuhdefregateiksi eli saattajiksi. Tuo olisi siitä hyvä tyypitys ettei kukaan voi siitä nillittää koska se ei tarkoita mitään :D
 
Niin,

Tämä olikin juuri pointini.
Kritiikki Pohjanmaa hanketta kohtaan tulee ihmisiltä joilla ei ole merisodankäynnin koulutusta ja kokemusta aiheen parista.
Juuri näin..

Uskon myös että pienessä maassa armeijan johdolla on riittävästi osaamista ja yhteistä näkemystä mitoittaa puolustusvoimien hankinnat asiallisen kokonaisharkinnan puitteissa.
- sekin on ymmärrettävää että yhteiskunnalla on monenlaista rahanreikää..eikä ihan kaikkeen löydy riittävästi taloudellista resurssia.
- poliitikkoja voisi arvostella enemmänkin, mutta samalla täytyy muistaa että kansa on heidät valinnut edustajikseen.

Kaikesta huolimatta lienee selvää että Suomi on hoitanut oman maanpuolustuksensa vähintäänkin tyydyttävästi. Talouden resurssit huomioiden. Jos vielä onnistuisimme liittymään puolustusliiton jäseneksi niin kokonaisuudessaan maanpuolustuksen uskottavuus nousee jopa hyvälle tasolle.

Uudet fregatit tulevat jatkossa olemaan tärkeä osa Suomen maanpuolustuksen kokonaisuutta.
 
No hyvä että tämä vitja antoi vastauksen kaikkia mietityttäneeseen korvettikysymykseen: ne ovatkin "vaatimattomia fregatteja".
 
Merivoimien osuus puolustukseen käytetystä rahasta on vaan liian suuri suhteessa sen kykyyn huolehtia maanpuolustuksesta.
Nopeaa miinoituskykyä lienee saatavilla halvemmallakin ja vaikutusta merelle saadaan rannikolta ohjuksilla ja ne ohjusajoneuvot siirtyvätkin nopeammin
kuin laivat ja eivätkä ole edes esillä jatkuvasti.

Maavoimat joutuvat vastaamaan puolustuksesta koko valtakunnan alueella ja kantavat raskaimman taakan sekä kesällä että talvella ja kaikissa sääolosuhteissa.
Mikä on tällä hetkellä maavoimien budjetti/taistelija , entä merivoimien ?
Mitä on tarkoitus mitata lukuarvolla maavoimien budjetti /taistelija?
Ei kerro minusta mitään olennaista yhtään mistään. Lukuarvoa saa suuremmaksi vähentämällä maavoimien taistelijoiden määrää, mutta moinen ei varmasti parantaisi maavoimien taistelukykyä. Eipä kyseinen mittari kerro myöskään mitään siitä miten PV:n rahoja jaetaan maavoimien ja merivoimien tai ilmavoimien välillä. Ei tietenkään koska taistelijoiden lukumääriä muuttamalla jakautuman saisi haluamakseen. Mutta tuloksena suorituskyky pienenisi juuri sieltä minne mittari näyttäisi parempaa tulosta.

Enemmän tuo kertoo siitä, että maavoimissa on joissain tilanteissa hyötyä sellaisestakin yksittäisestä sotilaasta, jolla ei kovin paljoa varustusta ole, ja sekin vähä mitä on, on halpaa, mutta merivoimiin sama ei päde, koska siellä on pakko olla kalliimpaa kuljetuskalustoa mukana, jos haluaa ko taistelijasta olevan missään tilanteessa mitään hyötyä.
Oletko ottanut selvää mikä osuus PV:n koko budjetista päätyy maavoimille, mikä merivoimille, ja mikä ilmavoimille? Sehän kertoisi jo edes jotain siitä mihin minkäkin verran panostetaan.
 
Ja kuten maailmalla on nähty voi yksi ja sama alus olla vuodesta riippuen ensin risteilijä ja sen jälkeen hävittäjä päätyen lopulta fregatiksi. Jos tuo ei kerro määritelmien epämääräisyydestä niin mikä sitten.
:D
Minä kyllä puoltaisin laivojen tilaamista venäjältä, niiden ohjusristeilijäkin muuttui hetkessä erikoisoperaatiota tekeväksi sukellusveneeksi.
Siinä vasta monitoimialus!
 
Merivoimien osuus puolustukseen käytetystä rahasta on vaan liian suuri suhteessa sen kykyyn huolehtia maanpuolustuksesta.
Nopeaa miinoituskykyä lienee saatavilla halvemmallakin ja vaikutusta merelle saadaan rannikolta ohjuksilla ja ne ohjusajoneuvot siirtyvätkin nopeammin
kuin laivat ja eivätkä ole edes esillä jatkuvasti.

Maavoimat joutuvat vastaamaan puolustuksesta koko valtakunnan alueella ja kantavat raskaimman taakan sekä kesällä että talvella ja kaikissa sääolosuhteissa.
Mikä on tällä hetkellä maavoimien budjetti/taistelija , entä merivoimien ?
Nyt alkaa olemaan sen verran suomen merivoimien perustehtävät epäselviä että kehottaisin paneutumaan niihin ensialkuun. Sitten toiseksi suosittelen seuraamaan Muu sotilaskalusto- otsakkeen sisältä "Merivoimien kehitysnäkymät"- ja "Laivue 2020" keskusteluja, niin selviää vastauksia noihin kysymyksiin sekä mielipiteitä olettamiin. Siellä on vuosia käyty näitä keskusteluja ja kyllä se porukka on todella pieneksi kutistunut, joka haluaa että merisotaa käydään ympäri vuoden mantereelta käsin ja että jollista lasketaan miinoja. Tuota voisi sanoa 1930- luvun malliksi kun ei ollut kunnollista laivastoa ja vain vahva rannikkotykistö.

En kehtaa vielä tässä vaiheessa nimittää tätä trollaukseksi, mutta sekin kävi kyllä mielessä.
 
Back
Top