Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tosiaan meni sekaisin tuo OTM-tutkinnon virallinen nimike! Opiskelen oikeustieteitä, mutta valmistun oikeustieteen maisteriksi.
Näin ollen voisin kuvitella sivarin tai vapautuksen ehdottomasti hyödyttävän minua eniten, kuten viestiketjusta voisi todeta, kiitoksia paljon kaikille vastauksista jo nyt.
Tuskin siviilipalvelusmies sen vapaampi on valitsemaan sivaripaikkaansa. Vai onko sivaripalvelua tulevan alasi hommissa? Silloinhan se olisi myös luontevaa, jos sotaväki ei ole periaatteellisesti oikea.
Sivarithan hakevat itse palveluspaikkansa kuin työpaikan ikäänsä. Ei heitä mihinkään valmiiseen paikkaan käsketä. Ne, jotka eivät halua tai kykene saamaan palveluspaikkaa lusivat päivänsä sivarikeskuksen legioonassa.
Ongelma siviilipalvelusmiesten kannalta on se, ettei 19-kesäisillä tahdo olla suurempia meriittejä työelämässä tai edes koulutuksen saralla. Sitten työskennellään yleismiesjantusina sairaalan arkistossa tai kaupungin puistotoimessa.
Jos sivarilla on plakkarissa jo korkeakoulututkinto, niin ongelmaksi tulee valita toinen toistaan paremmista palvelupaikoista omalta alaltaan.
Silloin siinä olisi edes jotain taikaa, jos paikka olisi koulutusta vastaava, etenkin jos terveys ei ole sopiva asepalveluun.
Se palvelisi sekä miestä itseään että yhteiskuntaa.
Yhtä vähän yhteiskuntaa palvelee se, että varusmiehiä käkkii suksivarastonhoitajina kuin lusii sivariaan jossakin legioonassa.
Vieläkös niitä on? Sekin olisi tullut kalliiksi, että jokainen pp-mekaanikko tai suksivahti olisi ollut värvätty. Mutta harvoin kai he olivat maistereita. Vaikka mistä sitä tietää. Tunsin poikia, jotka oikein hakeutuivat rauhallisempaan hommaan.
Toisena tärkeänä juttuna on tottakai oman edun tavoittelu. Tavallaan jokseenkin halveksuttavaahan se jonkun mielestä voi olla, mutta ainakin omassa tuttavapiirissäni (18-25 -vuotiaat) lähes poikkeuksetta se yleisin arvomaailma, enkä näe siinä vikaa.
Tuskinpa siinä vikaa näet, jos se on poikkeuksetta yleisin arvomaailma, mikä lähiympäristösi nuorilla on. Riippuu kyllä kasvuympäristöstä. Joillakin alueilla henkistä sosiaalista pääomaa on enemmän ja toisilla vähemmän. Joillakin mietitään yhteisöllisiä arvoja ja normeja ja joillakin mietitään vain ja ainoastaan omaa etua. Yhteisöllinen identiteetti puuttuu. Se näkyy sitten vähän kaikessa.
Peruskysymys on siinä, että jos kansakunta joutuu sen suurimman onnettomuuden eteen, siitä ei oikein selviä elleivät oikeastaan kaikki tee velvollisuuttaan ja silloinkin pitää ponnistaa voimat äärimmilleen. Yksilöllinen palvelu ja vain omasta edusta kiinni pitäminen voi aiheuttaa koko kansan tuhon. Tässä mielessä armeija sosiaalistavana pakkolaitoksena on aika aikuinen ratkaisu.
Toivottavasti en ole Suomen puolustuksen kulmakivi.