Olen hämmästynyt

[RDF]

En harrasta. Sen perusteella mitä tuli intissä pistoolilla ammuttua voin sanoa että varmasti mukava harrastus. Minulla ei ole mitään ampumaharrastusta vastaan ja on tavallaan sääli miten vaikeksi se on nykyisin tehty.

Agenda oli osoittaa, että maanpuolustustaitoja voi pitää yllä myös ilman aseita ja aseharrastus itsessään ei tarkoita sitä, ettäkö siitä saisi suoraa hyötyä maanpuolustukselle tai kehittäisi mp taitoja, kuten helposti annetaan ymmärtää.

 

[juhapar]

En harrasta. Sen perusteella mitä tuli intissä pistoolilla ammuttua voin sanoa että varmasti mukava harrastus. Minulla ei ole mitään ampumaharrastusta vastaan ja on tavallaan sääli miten vaikeksi se on nykyisin tehty.

Agenda oli osoittaa, että maanpuolustustaitoja voi pitää yllä myös ilman aseita ja aseharrastus itsessään ei tarkoita sitä, ettäkö siitä saisi suoraa hyötyä maanpuolustukselle tai kehittäisi mp taitoja, kuten helposti annetaan ymmärtää.

Väitit kutienkin tuossa ylempänä, että jokainen satunnaisharrastajakin on valittamassa asiasta. Tiedätkö todella kaikkien pistooliampujien ampumaratakeikat ja heidän mielipiteensä asiasta? (hymiö oman mielen mukaan)

 

[tutkimus]

Ensinnäkin tällaisiin aloituksiin ei pitäisi provosoitua vastaamaan/ ylläpito voisi jopa harkita tällaisten avausten poistamista samantien, koska kyseessä on ilmiselvä provo.

Pyydän mitä nöyrimmästi anteeksi jos kalikka on koiraan ns. kalahtanut. Huomioi kuitenkin myös se, että tällä(kin) foorumilla liikkuu aika paljon väkeä, jotka harrastavat reserviläistoimintaa omin ampuma-asein.

Toiseksi..sorrun nyt siis vastaamaan provoon.. Jos "tutkimusta" ei kiinnosta foorumin jutut ja keskustelut niin tänne tulo ja ennenkaikkea täältä poistuminen on klikkauksen päässä. Jos siis erehdyt klikkaamaan itsesi tällä palstalle, etkä pidä siitä mitä näet niin klikkaa toisen kerran - ja kas kummaa - olet poistunut foorumilta.

Mutta myöskään provoihin vastaaminen ei ole pakollista ja jossei provoja kiinnosta lukea, niin ainahan voi jättää lukematta tai kommentoimatta.

Ja sanonpa senkin, että on ehkä ihan yleinen, mutta todennäköisesti melko virheellinen luulo, että maanpuolustuksesta kiinnostuneet ihmiset olisivat synonyymi ihmisille jotka harrastavat aseita siinä määrin, että aselaki heitä häiritsisi.

Yleinen, muttei suinkaan virheellinen luulo skappareista on myöskin se, että olevat hieman päihteisiin menevää sakkia. Esimerkiksi ampumataidon henkilökohtainen kehittäminen ja "artisti maksaa" tyyppiset kalustohankinnat ovat saunapiiriseurassasi ja sen ylipäällikkö Pakkasen johtamassa epävirallisessa komiteassa täysin toisarvoisia. Mikäli sinua ei kiinnosta aseiden omistaminen, niin se pitäisi muiltakin kieltää tai ainakin rajoittaa. Reserviläistoimintaa voi harrastaa myös käpylehmiä tekemällä ja heittelemällä vaikka tikkaa.

Puolustusvoimat antaa kyllä aseita ihan riittämiin silloin kun niitä tarvitaan.. Maanpuolustuksesta voi olla kiinnostunut MYÖS ilman erityista kiinnostusta OMISTAA aseita..

Mitähän niilläkin aseilla tekee kun ei ole väkeä niitä käyttämään, jos kuvittelet jonkun varusmiespalveluksen antavan riittävän koulutuksen sen tärkeimmän, eli ampumataidon saavuttamiseksi, niin eipä voi muuta tehdä kun kulmiansa nostella ja ihmetellä minkälaisissa nyöreissä sitä oikein riiputtaisiin. Maanpuolustuksesta VOI olla kiinnostanut myös ilman että OMISTAA ampuma-aseita, minäkin olen kiinnostunut keilaamisesta vaikken OMISTA yhtä ainoata keilapalloa saatika keilaa.

Henk.koht en omista yhtään asetta, enkä edes halua niitä omistaa..enkä tuoda niitä kotiini..silti olen hyvinkin kiinnostunut maanpuolustuksesta ja siihen liittyvistä asioista, myös muuten kuin työssäollessani.

Se ettet halua omistaa asetta on siis syy vaikeuttaa ja hankaloittaa niitä haluavilta? Koska sinä et tarvitse tai halua, niin eihän muutkaan tarvitsei ja ihan hyvin sitä maanpuolustusharrastusta voi myös harrastaa käymällä saunailloissa ja jakelemalla mitaleita Viljasille&Pakkasille kieli ruskeana.

Hiukan on ehkä erkaantunut tämä maanpuollustusharrastus ja reserviläistoiminta alkuperäisestä kehyksestään.

 

[baikal]

Odotan tasan kapiaisen vastinetta tähän, jos haluaa, sitten ravahtaa pelti kiinni tästä "keskustelusta", joka meni just niille urille, joille se tahtoo mennä alati.

Jos et ole valmis loilottamaan "aseenomistajien" suosikkiloilotuksia, olet aseeton luuseri tms. epäkelpo mp-toimija blaablaa....jos aseiden omistelu tekee henkilöstä todella potentiaalin, ellei jopa korvaamattoman yksilön maanpuolustukselle niin luulisi pv:n heränneen jo tähän ja järjestävän joka kotiin vaikka Kelan korvauksella iha oman pyssykän. juu juu.

Jos kapiainen haluaa vastata, jos ei niin se oli tässä.

 

[Second]

Just tuossa Suomen Sotilaassa oli juttua tuosta laista ja näyttääpä sille että taas saavat tuomionpäivän profeetat mennä takaisin sinne omien kivensä alle ja odotella uusia enteitä, katsella kuiden ja tähtein asentoja, opetella kuviot, vielä pikkuisen pitempään. Ei nimittäin se maailmanloppu tullut. Edes ammunnan harrastajille.

 

[Roger Mike]

Ei nimittäin se maailmanloppu tullut. Edes ammunnan harrastajille.

Toivottavasti et kuitenkaan ole sitä mieltä, että lakiesityksen valmistelu, julkinen keskustelu tai lopullisen lakitekstin yksiselitteisyys olisivat olleet jotenkin esimerkillisiä? Käytännöistä ei kukaan voi tietää vielä mitään ja lain toinen vaihe tulee, joskus ja jonkinlaisena.

Ainakin oma maanpuolustustahtoni liittyy kiinteästi näkemyksiini siitä, kuinka hyvin edustajamme yhteisiä asioitamme hoitavat. Toivon tosiasioihin perustuvia päätöksia myös sellaisissa asioissa, jotka eivät suoraan kosketa minua. Pienoispistoolin hallussapito nimenomaan ahvenanmaalaisten separatistien uhkaa torjumassa on melko merkityksentöntä sen rinnalla.

Edit: sijamuodot ojennukseen

 

[Second]

Ei nimittäin se maailmanloppu tullut. Edes ammunnan harrastajille.

Toivottavasti et kuitenkaan ole sitä mieltä, että lakiesityksen valmistelu, julkinen keskustelu tai lopullisen lakitekstin yksiselitteisyys olisivat olleet jotenkin esimerkillisiä? Käytännöistä ei kukaan voi tietää vielä mitään ja lain toinen vaihe tulee, joskus ja jonkinlaisena.

Ainakin oma maanpuolustustahtoni liittyy kiinteästi näkemyksiini siitä, kuinka hyvin edustajamme yhteisiä asioitamme hoitavat. Toivon tosiasioihin perustuvia päätöksia myös sellaisissa asioissa, jotka eivät suoraan kosketa minua. Pienoispistoolin hallussapito nimenomaan ahvenanmaalaisten separatistien uhkaa torjumassa on melko merkityksentöntä sen rinnalla.

Edit: sijamuodot ojennukseen

Eivät esimerkillisiä. Mutta koskapa meikäläinenkään valtakoneisto on työntänyt tuutista ulos erinomaisesti valmisteltuja&säädettyjä lakeja? Taitaa olla aika harvinaisia keisejä.

Näyttää sille että julkisessa keskustelussa vedetään helpotuksen huokaisuja myöskin sellaisten tahojen toimesta jotka ovat olleet erittäin pessimistisiä siitä mitä tuleman pitää. Ja se riittää minulle aika pitkälle.

 

[noska]

Eivät esimerkillisiä. Mutta koskapa meikäläinenkään valtakoneisto on työntänyt tuutista ulos erinomaisesti valmisteltuja&säädettyjä lakeja?

Mitä? Onko sinun mielestäsi muka jotain huomaauttamista esim uudessa asunto-osakeyhtiölaissa tai jätevesiasetuksessa ja eikö muka autoilijoille handsfree-pakon säätänyt laki ole täydellisesti onnistunut?
:huh: ole hirveän hämmästynyt

 

[tutkimus]

Mitä tähän uuteen aselakiin tulee, niin nythän pitää tietysti huomata se että vasta kirjoitellaan asetuksia ja sitä viitekehystä minkälaiseksi tuo aselain ykkösvaihe tulee muodostumaan. Eli tämänhetkisen tietämyksen perusteella on ihan turha sanoa tuosta ykkösvaiheesta oikeastaan mitään. Tämän lisäksi laaditaan virkamiestyönä tietysti nippu poliisihallituksen hyväksymiä ohjeita yhtenäistämisestä ja niidenkin ohjeiden tarkennuksia ym. pikkumukavaa. Tarkoituksella leväperäisesti ja "hyväntahtoisesti" sekä eduskunnassa hyväksytetty aselakiesitys saattaa ehkä äkkiseltään vaikuttaa kohtuulliselta mutta...

Aselain toisen vaiheen agenda on pääpiirteissään jo selvä, koska sen on Lehtonen jo eetteriin murjaissut: aseiden vähentäminen. Pointtini on se, että todellinen aselaki sen kaikessa kokonaisuudessaan tullaan näkemään vasta ehkä vuoden tai kahden päästä. Jokainen muistakoot AAHY:n kiertokirjeet ja sen kuinka voimassa olevaa lakia poljettiin kuin ruttoa suohon eräiden virkamiesten/naisten johdosta, kansan osallistuessa viranomaisten järjestämään kyykkyhyppelyyn.

 

[Hösseli]

Lakien valmistelu nyky-Suomessa näyttää olevan totaalisesti kuralla. Fakki-idiootit virkamiehet jyräävät näkemyksensä lakiteksteihin asiantuntijoista ja lausuntokierroksista piittaamatta, seuraavana listalla näyttäisi olevan tulossa uusi laki pelastustoimesta.

Aselaista en ole ollut erityisen huolissani, voisin hyvin elää Suomessa, jossa aseita olisi yksityisihmisillä vain ja ainoastaan metsästystä varten. Poskelleenhan aselakiprossessi(kin) meni, mutta paljon polttavampia ongelmia löytyy muilta sektoreilta. Turha tuosta on mitään maailmanlopun asiaa paisutella edes maanpuolustuksen kannalta.

Kun varusmies opetetaan ampumaan kunnolla, niin taito on puolen päivän virkistyksellä kaivettavissa esiin vielä 10 tai 15 vuoden päästä, tämä on nähty useiden kertausharjoitusten koulu- ja taisteluammunnoissa. Aseen purku ja kasaushan alkaa sujua uudelleen jo muutaman minuutin harjoittelun jälkeen.

Timanttia voi toki hioa vielä vähän lisää omatoimisesti, mutta ratkaisevaa merkitystä tuolla ei kokonaisuuden kannalta ole. Poikkeuksena varmasti tarkka-ampujat yms. erikoismiehet, joissa homman pitää tulla todella syvältä selkäytimestä ja jossa varusmiesaikainen koulutus ei vielä edes tuota riittävän hyvää lähtötasoa.

Silmitön räiskiminenkin on toisinaan mukavaa, sitä en edes yritä kieltää, mutta en pidä sitä kansalaisen perusoikeutena. Jätetään ne linjaukset jenkkilän väelle.

 

[RDF]

Omaan maanpuolustustaosaamistaan ja taitoja voi myös kehittää ilman aseita eikä aseen omistaminen tosiaankan tee kenestäkään supertaistelijaa. Plajon ratkaisee se mitä omistaa, mitä sillä teke eja miten usein. Jos kyseessä on pelkkä sunnuntairäimiminen hirkkakuopalla pistoolilla niin tuskimpa se on kovinkaan kehittävää toimintaa misään mielessä.

Tämä aseenomistaminen ja tämän yhteyden korotatminen maanpuolustukseen on mennyt yli äyräiden.

Huomauttaisin myös että aselajitaistelijoille on se tärkein työkalu yleensä jokin ihan muu kuin henkilökohtainen rynnäkk[/align]ökivääri.

 

[Mosuri]

Omaan maanpuolustustaosaamistaan ja taitoja voi myös kehittää ilman aseita eikä aseen omistaminen tosiaankan tee kenestäkään supertaistelijaa. Plajon ratkaisee se mitä omistaa, mitä sillä teke eja miten usein. Jos kyseessä on pelkkä sunnuntairäimiminen hirkkakuopalla pistoolilla niin tuskimpa se on kovinkaan kehittävää toimintaa misään mielessä.

Tämä aseenomistaminen ja tämän yhteyden korotatminen maanpuolustukseen on mennyt yli äyräiden.

Huomauttaisin myös että aselajitaistelijoille on se tärkein työkalu yleensä jokin ihan muu kuin henkilökohtainen rynnäkk[/align]ökivääri.

Katsaus historiaan. 1920-luvulla tehtiin paljon henkirikoksia. Tuolloin osa poliisin korkeimmasta johdosta oli sitä mieltä, että aseiden omistamista on Suomessa ryhdyttävä voimakkaasti rajoittamaan. Poliisien mielestä kun ampumataidolla eikä varsinkaan suojeluskuntalaisten "ampumaharrastuksella" ollut mitään merkitystä sotatilanteessa. Myöhemmin osa poliisijohdosta kannatti myös koko suojeluskuntajärjestön lopettamista. Myös upseeristossa esiintyi sekä 1920 että -30 luvuilla mielipiteitä jonka mukaan ampumataito oli melkein toissijainen taito jota ei nykysodassa tarvita.

Viimeisen 150 vuoden aikana on toistuvasti esiintynyt mielipiteitä joiden mukaan ampumataidolla ei ole merkitystä suuren tulivoiman aikana. Toistuvasti nämä mielipiteet ovat osoittautuneet vääriksi. Tämä usein siitä huolimatta, että takana on suurvallan tulivoima.

Ampumataito on sotilaan tärkein taito. Ihme ja kumma myös esimerkiksi Afganistanissa palvellleet ja siellä tulitaisteluihin osallistuneet suomalaiset sotilaat kertovat aivan samaa tarinaa. Sieltä ei todellakaan ole tullut mitään "84 pistettä on ihan riittävän hyvä tulos" tarinaa. Myös Afganistaniin lähetettävien miesten ampumakoulutukseen on panostettu huomattavasti resursseja. Ei todellakaan mitään 10 laukausta omaan tahtiin touhua.

Ikävä tosiasia on se, että kun vihollinen tulee kiven takaa 30 metrin päästä esille niin siinä tilanteessa ei jaeta hopeamitalia. Ei myöskään auta paskaakaan, että näytät spaden hihamerkkiä tai huutelet sitä Pasin toisella puolella olevaa karhuryhmän kaveria apuun.

Tässä tilanteessa ei auta yhtään se, että mielistelemme sitä Suomen kansan kelvottominta osaa. "Minä olen metsästäjä, kasa-ampuja tai mustaruutimies ei koske mua..." On se kumma kun katsoo, esim. erään Lontoossa toimivan Territorial Armyn yksikön nettisaittia niin mainostavat että siltä löytyy 10 siviilikivääriä henkilöstön ampumataidon ylläpitämiseen... Ja vielä tykistön yksikkö? Pitäisikö lähettää kirje niille että ei tykkimies tarvitse ampumataitoa ja kuinka valtio tarjoaa kaiken tarpeellisen?

 

[baikal]

On ihan selvää, että henkilöt, jotka harrastavat vakavasti ammuntaa, omaavat osaamista, jolle olisi käyttöä myös asevelvollisten taajan massan koulutuksessa. Heillä on tietotaitoa siitä, kuinka koulutetaan, kuinka viritellään suorituspaikat jne.jne. Jos meillä on "varaa" väittää kuinka sotilaat eivät tarvi mahdollisimman hyvää ampumataitoa, ollaan kyllä taatusti ihan ulkona. Rauhan aika on siinä mielessä ollut liiiiiiian pitkä.

TAVOITETILA olisi se, että sopivimmat ammunnanharrastajat kouluttaisivat kh:ssa asevelvollisia pitemmälle kuin rk3-ammunnat 10 ls. Pv:n tulee kuitenkin olla SE ISÄNTÄ, joka ohjaa, koordinoi ja katsoo, että homma palvelee tasan maanpuolustuksen etua ja tuottaa hyötyjä sille.

Sotilaallisessa mielessä pidän erittäin arvokkaana sitä hankittua tietotaitoa, jota heput ovat hankkineet radoilla, esim. ta-miehet ja sra jne. Miten tästä tietotaidosta voitaisiin järjellisin kustannuksin valuttaa osaamista asevelvollisten massaan?

Sinä kirkkaana päivänä, kun ampumataidon vähätteleminen on muuttunut TOSIASIAKSI sotilaallisessa mielessä, sinä päivänä on sama pistää nykyinen lafka nurin ja nu...ia uusi vaikka turkin hihasta...sikäli kauas on silloin menty realitysta.

 

[koponen]

Jos perusterve reserviläinen käyttäisi yhteensä kuusi tuntia viikottain aerobisen kunnon, lihaskunnon ja ampumataidon ylläpitämiseen, voitaisiin kertausharjoituksissa keskittyä aselajiasioihin ja taistelutekniikkaan, hiukan taktiikkaan. Kansanterveys ja kansantalous nousisivat kohisten. Mahdollisen hyökkäyksen laskennallinen hinta nousisi hyvin korkeaksi.

Jos taas lehmät lentäisivät...

 

[RDF]

Omaan maanpuolustustaosaamistaan ja taitoja voi myös kehittää ilman aseita eikä aseen omistaminen tosiaankan tee kenestäkään supertaistelijaa. Plajon ratkaisee se mitä omistaa, mitä sillä teke eja miten usein. Jos kyseessä on pelkkä sunnuntairäimiminen hirkkakuopalla pistoolilla niin tuskimpa se on kovinkaan kehittävää toimintaa misään mielessä.

Tämä aseenomistaminen ja tämän yhteyden korotatminen maanpuolustukseen on mennyt yli äyräiden.

Huomauttaisin myös että aselajitaistelijoille on se tärkein työkalu yleensä jokin ihan muu kuin henkilökohtainen rynnäkk[/align]ökivääri.

Katsaus historiaan. 1920-luvulla tehtiin paljon henkirikoksia. Tuolloin osa poliisin korkeimmasta johdosta oli sitä mieltä, että aseiden omistamista on Suomessa ryhdyttävä voimakkaasti rajoittamaan. Poliisien mielestä kun ampumataidolla eikä varsinkaan suojeluskuntalaisten "ampumaharrastuksella" ollut mitään merkitystä sotatilanteessa. Myöhemmin osa poliisijohdosta kannatti myös koko suojeluskuntajärjestön lopettamista. Myös upseeristossa esiintyi sekä 1920 että -30 luvuilla mielipiteitä jonka mukaan ampumataito oli melkein toissijainen taito jota ei nykysodassa tarvita.

Viimeisen 150 vuoden aikana on toistuvasti esiintynyt mielipiteitä joiden mukaan ampumataidolla ei ole merkitystä suuren tulivoiman aikana. Toistuvasti nämä mielipiteet ovat osoittautuneet vääriksi. Tämä usein siitä huolimatta, että takana on suurvallan tulivoima.

Ampumataito on sotilaan tärkein taito. Ihme ja kumma myös esimerkiksi Afganistanissa palvellleet ja siellä tulitaisteluihin osallistuneet suomalaiset sotilaat kertovat aivan samaa tarinaa. Sieltä ei todellakaan ole tullut mitään "84 pistettä on ihan riittävän hyvä tulos" tarinaa. Myös Afganistaniin lähetettävien miesten ampumakoulutukseen on panostettu huomattavasti resursseja. Ei todellakaan mitään 10 laukausta omaan tahtiin touhua.

Ikävä tosiasia on se, että kun vihollinen tulee kiven takaa 30 metrin päästä esille niin siinä tilanteessa ei jaeta hopeamitalia. Ei myöskään auta paskaakaan, että näytät spaden hihamerkkiä tai huutelet sitä Pasin toisella puolella olevaa karhuryhmän kaveria apuun.

Tässä tilanteessa ei auta yhtään se, että mielistelemme sitä Suomen kansan kelvottominta osaa. "Minä olen metsästäjä, kasa-ampuja tai mustaruutimies ei koske mua..." On se kumma kun katsoo, esim. erään Lontoossa toimivan Territorial Armyn yksikön nettisaittia niin mainostavat että siltä löytyy 10 siviilikivääriä henkilöstön ampumataidon ylläpitämiseen... Ja vielä tykistön yksikkö? Pitäisikö lähettää kirje niille että ei tykkimies tarvitse ampumataitoa ja kuinka valtio tarjoaa kaiken tarpeellisen?

Tottakai ampumataito on erittäin tärkeää eikä sen merkitystä voi vähätellä. Mutta sotilaan tulee osata myös muitakin taitoja joita voi harjoitella ilman aseita.

Aseen omistaminen ei tee kenestäkään osaajaa. Tärkeintä on mitä sillä tekee ja miten usein niinkuin tuossa kirjoitin.

 

[Second]

Sotilaallisessa mielessä pidän erittäin arvokkaana sitä hankittua tietotaitoa, jota heput ovat hankkineet radoilla, esim. ta-miehet ja sra jne. Miten tästä tietotaidosta voitaisiin järjellisin kustannuksin valuttaa osaamista asevelvollisten massaan?

Legendahan kertoo että PV:n TA-koulutus on suuressa "kiitollisuuden velassa" reservin harrastelija Tarkka-ampujille. PV:n TA-opas on kirjoitettu joskus vuonna 2003 ja sitä varten otettiin paljon osaamista ja tietotaitoa juuri reservistä koska PV:llä sitä ei ollut. Johtuen siitä tätä ennen PV:llä oli pitkä katkos tarkka-ampujien koulutuksessa...

Voidaan jopa kysyä että onko PV:llä koskaan TA-koulutusta annettukkaan?!?!?! Eli siitä vähästä TA-osaamisesta mitä Suomen Armeijalla oli vastasi Suojeluskunnat. En muista tarkalleen onko PV:n vm-koulutus tarkkampujan tehtävään edelleen tätä nykyä tuliitukitarkka-ampujan koulutusta, eli ukko liikkuu kiväärimiesten mukana ampuen pidemmälle ja hieman tarkemmin, koulutusvaatimukset ja kapaisteetti ei joudu täten niin kovalle koetukselle kuin täysveristä tarkka-ampujaa koulutettaessa. Jolla hommana on enemmän vastatarkka-ampujatoiminta ja tiedutelutoiminta.

Raaka tosiasia kuitenkin on se että niin kauan kuin reservin vinkuporsaat on enemmänkin munkkipossun näköisiä kuin rasvattuja salamasikoja niin ampumataidolla ei ole yhtään mitään merkitystä. Eli tässä olen ehdottomasti RDF:n kanssa samoilla linjoilla. Ensin se vyötärölinja kuntoon, sitten kuntoa kohottamaan ja sitten saa jo ampumaradalta hakea sotilaallista pätevöitymistä.

 

[baikal]

Jos asiat ovat kuten second, rdf ja koponen kirjoittavat niin silloin alkaa olla jo se ja sama nykysysteemin suhteen....eli hiljalleen saattohoitoa ja siirtyminen .... johonkin mihin? Onko yleinen asevelvollisuus tullut tiensä päihin vai pitääkö sitä kehittää edelleen?

Ruotsalaiset, nuo parjatut pirulaiset tekivät EDES JONKINLAISEN ratkaisun suuntaan jos toiseen, meillä kipuillaan ja pähkäillään, ähistään ja kaahuillaan-------> mitä?

Jos todella ja oikeasti asevelvollisilla ei ole fyysisiä edellytyksiä toimia sotilaana niin kyllä silloin jumankauta pitää olla munkkelia se myöntää ja tehdä siihen tilanteeseen käypäiset ratkaisut.

 

[Kapiainen]

Jos perusterve reserviläinen käyttäisi yhteensä kuusi tuntia viikottain aerobisen kunnon, lihaskunnon ja ampumataidon ylläpitämiseen, voitaisiin kertausharjoituksissa keskittyä aselajiasioihin ja taistelutekniikkaan, hiukan taktiikkaan. Kansanterveys ja kansantalous nousisivat kohisten. Mahdollisen hyökkäyksen laskennallinen hinta nousisi hyvin korkeaksi.

Erittäin hyvä huomio ja tasan tarkkaan niin oikea kommentti kuin ikinä vain olla ja voi!

Kertausharjoituksista saataisiin huomattavasti enemmän irti jos joukko olisi käyttänyt ennen harjoitusta esim. vaikka vain 6kk:n ajan ennen harjoitusta tuon 6h/vko kunnon kohottamiseen. Jos tuo 6h/vko olisi säännöllistä toimintaa KOKO AJAN, olisi sillä merkittävä vaikutus kenttäarmeijan iskukyvylle. Vaikutus olisi niin merkittävä, että esim hyvän punapistetähtäimen hankkiminen kenttäarmeijan jokaiseen aseeseen olisi vaikutukseltaan taistelukykyyn pienempi.
HUOMIONARVOISTA tässä tavassa parantaa merkittävästi kenttäarmeijan iskukykyä on myös se, että SE EI MAKSA MITÄÄN...vaan päinvastoin - juuri kuten Koponen kirjoittaa - se toisi säästöjä yhteiskunnalle mm. terveydenhuollon kautta, sekä tosiaankin parantaisi mm. työn tuottavuutta työntekijöiden parantuneen vireystilan, terveyden ja hyvinvoinnin kautta.
Mm. Pekka Niska on yrityksenä tunnettu siitä, että työntekijöiden fyysiseen kuntoon suhtaudutaan hyvin positiivisesti. Kun väki käy juoksulenkillä, maksaa firma kilsoista "kilometrirahaa" jne jne. "Kilometrirahojen" ainoa edellytys on se, että juoksee yhdessä toisen työntekijän kanssa.
Jossain yhteydessä ko. firman edustaja kertoi että työntekijä voi tienata kuntoilemalla jopa 10t euroa/vuosi ekstraa palkan päälle. Firman edustaja kertoi että he ovat tarkkaan ja moneen kertaan laskeneet homman kannattavuuden - ja kuulemma on firmalle kannattavaa.
Tuo Pekka Niskan esimerkkikin kertoo jotakin siitä, millaiset vaikutukset kuntoilulla voi parhaimmillaan olla..ja siinä sivussa kenttäarmeijan suorituskyky nousee toiseen potenssiin.
Niin helppoa se olisi: 6h/vko... Onko liikaa vaadittu? Ilmeisesti on?!

 

[Second]

Jos asiat ovat kuten second, rdf ja koponen kirjoittavat niin silloin alkaa olla jo se ja sama nykysysteemin suhteen....eli hiljalleen saattohoitoa ja siirtyminen .... johonkin mihin? Onko yleinen asevelvollisuus tullut tiensä päihin vai pitääkö sitä kehittää edelleen?

Ruotsalaiset, nuo parjatut pirulaiset tekivät EDES JONKINLAISEN ratkaisun suuntaan jos toiseen, meillä kipuillaan ja pähkäillään, ähistään ja kaahuillaan-------> mitä?

Jos todella ja oikeasti asevelvollisilla ei ole fyysisiä edellytyksiä toimia sotilaana niin kyllä silloin jumankauta pitää olla munkkelia se myöntää ja tehdä siihen tilanteeseen käypäiset ratkaisut.

No itse lähden seuraavasta päättelyketjusta liikkeelle:

1. Useat sotilaat ovat myöntäneet että reservin huono kunto ei ole kuitenkaan ylipääsemätön ongelma, vaikka se huolestuttavaa onkin. Asiaa on siis oletettavasti mietitty ja siihen on olemassa jonkinlaiset vastalääkkeet.

2. Fyysinen kunto on kaikkein hitaimmin kehittyvä sotilaan ominaisuus, puhutaan kuukausista että saavutetaan tyydyttävä taso. Sotilaan perustaitojen (myös ammunnan) kertaaminen on tähän prosessiin verrattuna lasten leikkiä ja nopeaa, puhutaan kuitenkin muutamasta hullusta viikosta.

3. Koska fyysisestä kunnosta ei olla mahdottomasti huolissaan niin oletan että on pelivaraa sitä kehittää... Eli tällöin on olemassa myös pelivaraa kehittää sotilaanperustaitoja sellaiselle tasolle että ne eivät ole minkään sortin ongelma.

Se yleinen ja täällä (susi1+maanpuolustus.net) ehdotettu konsti on ottaa "ensilinjan" taistelijat siitä urheilevasta väestöstä jolla löytyy varmasti paukkuja erittäin pitkälle: suunnistajat, juoksujat, hiihtäjät, triatlonistit ynnä muut sellaiset. Ampuma-urheilijoiden fysiikasta minulla ei ole tietoa, normaalia parempia varmasti mutta meneekö 12min juoksutesti läheskään kiitetävin arvosanoin, eli onko edellytyksiä selvitä taistelun asettamista fyysisitä MINIMIvaatimuksista?

Tuohon suuntaan minä tätä systeemiä olisin kehittämässä kaikken karkeimmillaan ja yksinkertaisimmillaan (esim tietyt korkeaa osaamistasoa vaativat tehtävät on sitten erijuttu). Tällä systeemillä saadaan varmasti kasaan sellainen taistelujoukkojen kokoonpano jonka fyysiseen suorituskykyyn ei voi vastata yksikään muu armeija maailmassa... Kuka piru tietää vaikka tämä olisi just se PV:n resepti?

 

[noska]

Intillähän ei ole varaa maksaa kuntoilusta kuten pekkaniskalla ja ilman rahaa (ja tuskin rahan kanssakaan) saadaan kaikkia suomalaisila kuntoilemaan. Myöskään pakko ei ole ollut koskaan toimiva ratkaisu, mutta jos saataisiin edes ne nykyään reserviläistominnasta kiinnostuneet aktivoitua niin oltaisiin pitkällä.
Miltä kuulostaisi ratkaisu, että pv järjestäisi yhteislenkkejä säännöllisesti, joihin osallistumalla ansaitsisi kuitenkin jotain. Esim. määrätyllä kilometrimäärällä pääsisi osallistumaan ampumaharjoituksiin. Lisäkilometreillä ansaitsisi lisäpatruunoita jne.

Myös ylennysten ehdoksi voisi asettaa osallistumisen. Ei edellytetä enää pelkkiä kh-päiviä, vaan oikeasti fyysisiin harjoituksiin osallistumisia niiden kh-päivien lisäksi.
Pahimmillaanhan osa mpk:n kursseista oli kh-päivä automaatteja joissa luokassa istumalla sai aina kasan merkintlöä. Kun järjestelmä ei kyennyt näitä vielä erottelemaan varsinaisista kertausharjoituksista, jotkut henkilöt käyttivät tilannetta hyväkseen.
Olen jopa henkilökohtaisesti kuullut asianomaiselta kuinka hän lähti eräälle kurssille pariksi päiväksi kouluttajan tittelillä, jotta sai vaadittavat päivät täyteen ajoissa ennen seuraava ylennyskierrosta. Tuolla kurssilla hän oli toiminut vain saunanlämmittäjänä. Myöhemmin kuulin ettei tuo ollut aina vastaavanlainen kurssi häneltä.
Nykyäänhän tuo konsti ei enää toimi, mutta koska kiiltävänhimoisia tuntuu olevan reservin aktiivien joukossa ja he ovat varmasti omat porsaanreikänsä jo tuon tilalle löytäneet, niin pistetään heidät edes juoksemaan niiden natsoje/nappien eteen ennemmin kuin lämmittämään saunaa.
Joissain armeijoissahan on ylennyksen edellytyksenä hyväksytyn tasoinen kuntotestin suorittaminen. Olisiko siitä apua meillä?