RDF kirjoitti:
Omaan maanpuolustustaosaamistaan ja taitoja voi myös kehittää ilman aseita eikä aseen omistaminen tosiaankan tee kenestäkään supertaistelijaa. Plajon ratkaisee se mitä omistaa, mitä sillä teke eja miten usein. Jos kyseessä on pelkkä sunnuntairäimiminen hirkkakuopalla pistoolilla niin tuskimpa se on kovinkaan kehittävää toimintaa misään mielessä.
Tämä aseenomistaminen ja tämän yhteyden korotatminen maanpuolustukseen on mennyt yli äyräiden.
Huomauttaisin myös että aselajitaistelijoille on se tärkein työkalu yleensä jokin ihan muu kuin henkilökohtainen rynnäkk[/align]ökivääri.
Katsaus historiaan. 1920-luvulla tehtiin paljon henkirikoksia. Tuolloin osa poliisin korkeimmasta johdosta oli sitä mieltä, että aseiden omistamista on Suomessa ryhdyttävä voimakkaasti rajoittamaan. Poliisien mielestä kun ampumataidolla eikä varsinkaan suojeluskuntalaisten "ampumaharrastuksella" ollut mitään merkitystä sotatilanteessa. Myöhemmin osa poliisijohdosta kannatti myös koko suojeluskuntajärjestön lopettamista. Myös upseeristossa esiintyi sekä 1920 että -30 luvuilla mielipiteitä jonka mukaan ampumataito oli melkein toissijainen taito jota ei nykysodassa tarvita.
Viimeisen 150 vuoden aikana on toistuvasti esiintynyt mielipiteitä joiden mukaan ampumataidolla ei ole merkitystä suuren tulivoiman aikana. Toistuvasti nämä mielipiteet ovat osoittautuneet vääriksi. Tämä usein siitä huolimatta, että takana on suurvallan tulivoima.
Ampumataito on sotilaan tärkein taito. Ihme ja kumma myös esimerkiksi Afganistanissa palvellleet ja siellä tulitaisteluihin osallistuneet suomalaiset sotilaat kertovat aivan samaa tarinaa. Sieltä ei todellakaan ole tullut mitään
"84 pistettä on ihan riittävän hyvä tulos" tarinaa. Myös Afganistaniin lähetettävien miesten ampumakoulutukseen on panostettu huomattavasti resursseja. Ei todellakaan mitään 10 laukausta omaan tahtiin touhua.
Ikävä tosiasia on se, että kun vihollinen tulee kiven takaa 30 metrin päästä esille niin siinä tilanteessa ei jaeta hopeamitalia. Ei myöskään auta paskaakaan, että näytät spaden hihamerkkiä tai huutelet sitä Pasin toisella puolella olevaa karhuryhmän kaveria apuun.
Tässä tilanteessa ei auta yhtään se, että mielistelemme sitä Suomen kansan kelvottominta osaa.
"Minä olen metsästäjä, kasa-ampuja tai mustaruutimies ei koske mua..." On se kumma kun katsoo, esim. erään Lontoossa toimivan Territorial Armyn yksikön nettisaittia niin mainostavat että siltä löytyy 10 siviilikivääriä henkilöstön ampumataidon ylläpitämiseen... Ja vielä tykistön yksikkö? Pitäisikö lähettää kirje niille että ei tykkimies tarvitse ampumataitoa ja kuinka valtio tarjoaa kaiken tarpeellisen?