Oman Pommisuojan rakentaminen

#1
Pahoittelen, jos ketju on jo olemassa. Haku ei tuonut tuloksia väestönsuoja, pommisuoja yms sanoilla. En viitsi pitkää juttua kirjoittaa, mutta kommentoikaa ja linkittäkää, jos se topic oli mitä haulla en osannut etsiä ja sen takia tuli banaanilippu.

Minulla olisi tuossa tontilla tuollainen 80m x 80m kokoinen monttu joka on noin 20m syvälle kaivettu ja olen useasti miettinyt, että pitäisikö rakennuttaa oma "man cave" minne pääsee joskus rauhoittumaan. Miksei tuonne voisi rakennuttaa myös bunkkeri saunan. Maa saunan olen nähnyt, mutta en bunkkeri saunaa. Olen katsonut useampia ohjelmia, youtube videoita ja artikkeleita asiasta. Harrastuksia pitää miehellä olla ja kun pappa tunturi ja museo auto projektit on jäissä niin hommataan tälläinen idea. Amerikassa nämä tuntuu olevan suosittuja ja tuntuu tuota survivalismia harrastettavan Briteissä ja muuallakin Euroopassa. Suomessa en ole kennenkään edes kuullut hommailevan tälläistä.

Hivenen faktaa
- Maapohja on hiekkaharjua. Kun taloni tähän rakensin aikoinaan (pari vuotta sitten) niin hiekkapohjaista se oli kun humus vedettiin mäkeen. Tontti on minulle muutenkin tuttua lapsuudesta asti. Naapuri porautti joskus aikoinaan porakaivon itselleen ja vanhan papparaisen mukaan se jouduttiin kiskomaan miltei 150m, että vettä saatiin. Eli pommisuojaan saisi oman vedenkin. Ajattelin, jos sellainen 5m x 3m Viini"suoja"kellarin tuohon tekisi.

Toimenpidelupa riittää yleensä maakellariin ja sen nimellä tuon voisi tehdä. Miksei vain tee ilmoitusta, että täytän montun täytemaalla. Tuohon on lupa jo myönnetty. Aikaahan tuo vie muutenkin täyttää, mutta aina naapuristossa kun joku alkaa rakentamaan niin pyydän irtomaata itselleni. Hyvin on aina käynyt.

Tälläisillä mitoilla olevaa olen ajatellut
http://www.jrholvikellari.fi/torikauppias.htm

Antakaa vaikka mielikuvituksen lentää, mutta pysytään todellisuudessa. Eihän sitä tiedä vaikka se +10.000€ irtoaa lotossa joskus niin saa projektia jatkettua.

5-6 hengelle tila, ravintoa 3kk ajaksi yms.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#2
Ottamatta kantaa mahdollisiisn byrokraatisiin vaatimuksiin rakentamisen osalta, itse suojan rakentaminen on melko helppo asia.
Maan alle rakennettaessa on muistettava kiinittää huomiota ilmanvaihtoon ja suojassa tietysti ilmanvaihdon sulkemiseen ja suodatukseen. Veden poisto on tuskin ongelma hiekkaharjussa, mutta sekin on hyvä muistaa.
Sitten suoja, mieti mitä vastaan haluat suojautua. Raskaat lentopommit tuskin ovat listasi kärjessä, pienemmät pommit ja säteilyn hoitaa helposti kasaamalla tarpeeksi maata päälle ja huolehtimalla ovet ja sisääntulon kunnolliseksi (mutkia ja blast trap).
Ilman vaihdon kautta tulevissa paineiskuissa ns. paineventtiilit auttavat, mutta lonkalta heitettynä kuvittelen niiden olevan kalliita.

Suojassa elämisen kannalta tärkeää on miettiä paitsi puhtaan veden ja ravinnon saanti, mutta myös elämisen aiheuttamien jätösten käsittely on tärkeä huomioda. 5-6 henkilöä tuottaa paljon paskaa 3 kk aikana ja puhumattakaan hiilidioksiidista.

Aihetta on käsitelty ainakin tässä ketjussa
http://maanpuolustus.net/threads/väestönsuojelu.5459/
 
#3
Ei kannata ruveta hulluksi. Toki suunnittelu ajankuluksi voi olla kivaa, mutta ei kannata lapiota ottaa käteen.

Jos jotain maanalaista haluat rakentaa niin aloita perunakellarista. Ja jos vielä kiinnostaa niin seuraavaksi savusauna puoliksi maan alle.
 

TBman

Ylipäällikkö
#4
Noniin.
On tullut näperreltyä erilaisia suojia, sinne tänne...
1. Hiekkaharju hyvä pohja rakentaa, tee kuitenkin "iskunvaimentajakerros" rakenteen ympärille.
2. Ilmankierto, painovoimainen mieluusti, mutta jos joskus olet "rahoissa" niin hanki TEMET Oy.stä suodattimet ja käsin veivattava vaihtoehto jolla voi ottaa pois myrkyllisyyksiä ja poistoilmakanava niin, ettei siitä pysty sisälle mitään puskemaan.
3. Tee porakaivo siten, että poraat kaivon tulevan suojan "tekniikkahuoneesta" jolloin veden saantia mahdollista hallita.
4. Muista, että betoni itsessään ei kestä, vaan homma perustuu raudoitukseen
5. Pidä mielessä, että montako ihmistä ajattelit suojata, jätevesi sen mukaan ja yksityisyyttä vessassakäyntiin.
6. Kokonaan maan alle. Kaksi uloskäyntiä, tuplaovilla ja 90 asteen mutkakäytävä ovelta maanpinnalle.
Viimeinen, mutta tärkein, älä ota liian suurta palaa haukattavaksi.
 
Viimeksi muokattu:

oml

Luutnantti
#5
Oikeita väestönsuojia löytyy moneltakin firmalta.
pelastustoimi kirjoitti:
Väestönsuojan rakentamiskustannukset
Väestönsuojan rakentamiskustannukset ovat keskimäärin 2000 euroa/m2 vuoden 2013/3 hintatasossa, josta puolet on väestönsuojavaatimusten tuomia lisäkustannuksia. Väestönsuojalla on aina normaaliolojen käyttötarkoitus.
http://www.pelastustoimi.fi/ajankoh...tonsuojien_rakentaminen_-_missa_mennaan_48713

2009 vuoden laskelmia:
Rakennustieto kirjoitti:
Rakentamiskustannukset hyötyjä suuremmat

Väestönsuojien rakentamisvelvoite aiheuttaa vuosittain mittavat kustannukset rakennuttajille. Kustannukset muodostuvat suojaluokasta riippuen kalliista 20–40 cm betoniseinistä, paksuista ylä- ja alapohjarakenteista sekä teknisistä laitekustannuksista. Lisäkustannuksia tulee myös suojien erikoissuunnittelusta ja suuremmista perustamiskuluista. Suojasta poistuminen vaatii lisäksi sortumasuojatun kulkutien, joko ulkopuolisen tunnelin tai vahvistetun betonilaatan käytävään. Tilaa vievien liikerakennusten suojat ammottavat yleensä tyhjyyttään, koska rauhanajan käyttöä niille on vaikea järjestää. Suojakustannukset on uudisrakennuksissa yleensä pakko jyvittää asuntojen hintoihin, olkoonpa vss-tilojen käyttötarkoitus mikä tahansa.

Esimerkiksi 1 500 neliömetrin kokoisessa kerrostalossa, jossa on 25–30 asuntoa ja johon rakennetaan 40 neliömetrin väestönsuoja, ovat sen rakennuskustannukset reilut kaksi prosenttia rakennuksen kokonaiskustannuksista, mikäli väestönsuojaa voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuten säilytystilana. Mikäli väestönsuojalle ei ole muuta käyttöä, nousee kustannusosuus prosentilla. Kerrostalon väestönsuojan rakentaminen maksaa Helsingissä arvonlisävero mukaan lukien noin 2 400 euroa neliömetriltä, jos kyse on enintään 90 neliömetrin kokoisesta väestönsuojasta. Käytännössä väestönsuoja voi siis maksaa saman verran kuin asunto. Rakentaminen on suhteessa sitä kalliimpaa, mitä pienemmästä suojasta on kysymys. (7)
Väestönsuojien rakentaminen tulee kalliiksi etenkin monissa teollisuushalleissa, joihin ei muuten olisi tarvetta rakentaa kellaritiloja. Näissä väestönsuojan osuus rakennuskustannuksista voi nousta yli viiden prosentin. (5) Onneksi teollisuushankkeiden osalta suojien rakentamisesta on mahdollisuus saada lääninhallituksen päätöksellä vapautus, helpotusta tai lykkäystä. Kriteerinä yleensä ovat liian suuret kustannukset suhteessa kokonaiskustannuksiin. Vaikeissa saneerauskohteissa voidaan määräystenmukainen suoja korvata teräksisellä suojahuoneella suojatarpeen ollessa enintään 20 m², jos katsotaan, että suojan rakentaminen muutoin olisi mahdotonta.
http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/P_356.html


http://www.rttuotetieto.fi/rakennus...it/erityistilaelementit/vaestonsuojaelementit
http://www.karanttia.com/index.php/tuotteet/elementtisuoja
http://www.suutarinen.fi/index.php?id=123&sivu=V%E4est%F6nsuojat
http://aperustus.fi/vaestonsuojat/
Käytettyjä varavoimakoneita näyttää löytyvän aika edullisesti, esim nettikoneesta 3000€ 30Kw aggregaatti jolla lämpiää jo isompikin bunkkerisaunan sähkökiuas.
https://m.nettikone.com/stromberg/valmet-411/1595934?vifAdCount=639&vifNav=Y
 
Viimeksi muokattu:
#6
Viimeinen, mutta tärkein, älä ota liian suurta palaa haukattavaksi.
Mun mielestä se tärkein olisi kuitenkin: Miten varmistat että suojainvestointi tulee varmasti ainoastaan sun ja perheesi käyttöön. Rakennusluvan sekin tarvitsee ja jos teet oikein hyvän saattaa suojasi päätyä kunnan tai paikallisjoukkojen käyttöön. Tosin
laitteet ovat kalliita kun ainoastaan yksi firma niitä tekee. Realistisen budjetin kuultuasi luultavasti hanke unohtuu. Minibudjetillakin tietysti saisi bunkkerisaunan ilman vss -hilppeitä ja kuopan peittoon vaikka ylijäämämailla, jos paikkakunnalla rakennetaan
muutakin. Ilmanvaihto ja vedenpoisto tulee kuitenkin muistaa, kuten edellä jo todettiin.

Suomessa en ole kenenkään edes kuullut hommailevan tälläistä.
Kylmän sodan käydessä kuumana 80 -luvulla rakennusliike Virroilta markkinoi näitä yleisölle. Firman omistaja rakensi ensin itselleen yhden omalle tontilleen ja sai lehdistössä runsaasti ilmaista julkisuutta. Yhtään suojaa ei tainnut kuitenkaan mennä kaupak-
si pääasiallisena perusteena se, että kaikki tällaiset tilat ovat kriisiaikana yhteistä omaisuutta. Asia jäi mieleen, koska yrittäjän poika oli inttikaverini.
 
#7
Noniin.
1. Hiekkaharju hyvä pohja rakentaa, tee kuitenkin "iskunvaimentajakerros" rakenteen ympärille.
2. Ilmankierto, painovoimainen mieluusti, mutta jos joskus olet "rahoissa" niin hanki TEMET Oy.stä suodattimet ja käsin veivattava vaihtoehto jolla voi ottaa pois myrkyllisyyksiä ja poistoilmakanava niin, ettei siitä pysty sisälle mitään puskemaan.
3. Tee porakaivo siten, että poraat kaivon tulevan suojan "tekniikkahuoneesta" jolloin veden saantia mahdollista hallita.
4. Muista, että betoni itsessään ei kestä, vaan homma perustuu raudoitukseen
5. Pidä mielessä, että montako ihmistä ajattelit suojata, jätevesi sen mukaan ja yksityisyyttä vessassakäyntiin.
6. Kokonaan maan alle. Kaksi uloskäyntiä, tuplaovilla ja 90 asteen mutkakäytävä ovelta maanpinnalle.
Viimeinen, mutta tärkein, älä ota liian suurta palaa haukattavaksi.
1. Kyllä. Tälläinen on käynyt mielessä. Soraa ja humusta niskaan. Harkoista rakennetun ja raudoitetulla betonilla vahvistetulla rakennuksella. Viinikellari nimikkeellä tietenkin ja tuo vielä raittiille miehelle... Heh... Tosipaikan tullen kaiketi sitä oppii juomaankin.
2. Kyllä. Tämä on käynyt myös mielessä. Pitää tehdä kaikki niin, että se onnistuu jälkiasennuksena kun pääsee lompakko joskus lihomaan.
3. Tuo on hyvä huomio. Sitä ei saa unohtaa. Vesi on mahdollista saada helposti, koska pohjavesialuetta. Tietenkin oinas pumpulla saisi veden tuotua lähteestäkin.
4. Tämän tiedän. Tuossa lähellä taas rakennetaan siltaa ja sitä urakkaa on päässyt seuraamaan vähän liiankin usein. Hyvä huomio, jos tästä aiheesta saa joku muukin innoituksen.
5. Pitäisikö tuo tila liittää viemäriin? Vai olisiko viisainta käyttää huussia? Kenties jätökset polttava laitos. Tuhkaahan siitä tulee. Toisaalta 3kpl 200 litran tynnyreitä ja kuoriketta niskaan riittää pitkälle. Ulkohuussia näin maalaisena tuli käytettyä vielä 2000-luvun alussa kun vessa ei ollut vielä valmis.
6. Kyllä. tuo mutka on tärkeä paineaaltoa ajatellenkin. Myytinmurtajat testasivat Saksalaisten juoksuhauta idean ja paineaaltotestin. Kyllä. Ei liian isoa palaa haukattavaksi. Aloittaa sillä viinikellarilla jonka sitten päivittää askel kerrallaan tähän suuntaan.

Mietin asiaa näin, että miten tuollainen tila pysyisi lämpöisenä, jos ulkona olisi -40°C pakkasta ja tila 20m maanpinnan alla? Siis, jos nuo entisajan talvet tekisivät paluun ja tuollaista kestäis 6kk putkeen (kaiketi mahdollista) Ihminen itsessään tuottaa lämpöä ja tila lämpenee. Takkaa ei varmaan ole järkevää asentaa, koska se tarvitsee happea ja häkä on vaarana. Sähköverkkoon liittäminen on varmaa vain, jos ei tule katkoksia. Traktoriin liitettävä aggregaatti löytyy jo kemppi laulaa iloisesti. On testattu. Eli sähköä riittää niin kauan kun on polttoainetta. Valaistus kannattaa tehdä näillä dynamolampuilla. Ellei käyttäisi kuitua joka käyttää hyväkseen päivänvaloa. Filippiineillähän ne käyttää sitä pulloon laitettavaa "huuhteluainetta" valaisimena.

Mietin kuitenkin kaikkea viinikellarina. Harrastemielessä näitä asioita on hyvä käsitellä. Koskaan ei voi tietää vaikka taitoja tarvitaan. Tätä voisi verrata EA taitoihin. Niitä on hyvä osata, mutta toivottavasti niitä ei koskaan tarvitse käyttää.

Yhtään suojaa ei tainnut kuitenkaan mennä kaupaksi pääasiallisena perusteena se, että kaikki tällaiset tilat ovat kriisiaikana yhteistä omaisuutta. Asia jäi mieleen, koska yrittäjän poika oli inttikaverini.
Jos tälle on rakennuslupa saatu viinikellari / perunakellari nimikkeellä niin ei sitä kukaan tiedä. Veikkaan, että kriisin tullessa jokainen perunakellari yms otetaan käyttöön. Itse ajattelin niin, että tilaan mahtuu tämän talon ja naapurin asukkaat. Eli kaikki 20 hehtaarin pläntiltä. Tiedän, että 10m2 laitetaan 10 ihmiselle kriisiaikana. Happi vaan saattaa tuolla määrällä loppua kesken. Ellei se ilmanvaihto ole kunnollinen.
 
Viimeksi muokattu:
#9
Yläpohjalaatan pitää olla aika järeä, jos suoja on tosiaan tarkoitus rakennetaa 20 metrin syvyyteen. Päälle tulee 500 tonnia maata (2 tonnia kuutio). Samoin maanpaine pitkillä harkkoseinillä aiheuttaa pullahtamisvaaran. Kestävyyden kannalta pallomainen muoto olisi kaikkein paras, tilan käytön ja rakentamisen kannalta tietysti ei.

Merikontteja näyttävät käyttävän suojien aihioina.
 
Viimeksi muokattu:

oml

Luutnantti
#10
Eikös ns oikeissa sodanaikaisissa väestönsuojissa ollut käsin veivattavat ilmanvaihtolaitteet?
Ja sähkön katkettua myös nykyaikainenkin toimii lihasvoimalla.
Vanhempi malli:
http://2.bp.blogspot.com/-3nHk-5kDDl8/Uh9QtpsadNI/AAAAAAAAAC4/hc9OT52ogYA/s1600/bunkkeri4o+ilm.jpg
http://mamars8.blogspot.fi/2013/08/salpalinja-museo.html
KS:
Kivikukon ilmanvaihto maan alla toimii joko sähkömoottorilla tai lihasvoimalla, josta Paavo Aho antaa tyylinäytteen.
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2015/12/25/Vuoden jutut: Sota-aika kätki vaiettuja rakenteita/2015220051650/4

Uudempi malli:

http://www.temet.com/finland/tuotte...s1/lopputoimitus/ilmanvaihtolaitteisto-ivl-1/
http://www.temet.com/uploads/pdf/Esitteet_kotimaa/IVL-1_M00121-A.pdf
 
Viimeksi muokattu:
#11
Merikontti ei paljoa sivultapäin kestä painetta, näin muistelen lukeneeni. Kosteuden hallintaan varmaan joutuu panostamaan, intissä rannikkotykistön kantalinnotteissa oli kylmän kalseaa aina ja Muntersin kuivaimia näkyi myös.
 
#13
Merikontti ei paljoa sivultapäin kestä painetta, näin muistelen lukeneeni. Kosteuden hallintaan varmaan joutuu panostamaan, intissä rannikkotykistön kantalinnotteissa oli kylmän kalseaa aina ja Muntersin kuivaimia näkyi myös.
Noissa merikonttiviritelmissä on sisäpuolella järeitä palkkeja lisäjäykisteinä ja päällä teräsbetonilaatta sekä täyttömaata metri-kaksi. 20 metrin syvyydestä maan pinnalle kulku on jo oma ongelmansa. Esim. metrotunneleissa on tuon korkuisia hätäpoistumisteitä teräskierreportaineen. Eivät kyllä mahdu diy budjettiin.

Lisäys:
Ilmeisesti tuota monttua ei ole tarkoitus täyttää kokonaisuudessaan? 80 m * 80 m * 20 m = 128 000 m3
 
Viimeksi muokattu:
#14
Valittavia polkuja on yksinkertaistaen kaksi:
1. Man cave, nimellisesti vaikkapa "kellari" on lähtökohtaisesti halpa, teet niin kuin osaat / pystyt, oppia voi hakea vaikkapa Pv:ien linnoittamisoppaista, voit rakentaa vaikkapa maan pinnalle.
2. Oikea pommisuoja on lähtökohtaisesti törkeän kallis, upotetaan lähes Kiinaan saakka, rakennuvalvonta istuu selässä jne.; entinen omaperäinen ja varakas työkaveri teki maalaistalonsa kylkeen noin kymmenen vuotta sitten virallisten määräysten mukaisen pommisuojan ja se maksoi enemmän kuin itse talon arvo olio_O:eek:.

Ilman pakottavaa tarvetta en keksi, miksi kukaan täysjärkinen siviili lähtisi polulle 1.
 

TBman

Ylipäällikkö
#15
Yläpohjalaatan pitää olla aika järeä, jos suoja on tosiaan tarkoitus rakennetaa 20 metrin syvyyteen. Päälle tulee 500 tonnia maata (2 tonnia kuutio). Samoin maanpaine pitkillä harkkoseinillä aiheuttaa pullahtamisvaaran. Kestävyyden kannalta pallomainen muoto olisi kaikkein paras, tilan käytön ja rakentamisen kannalta tietysti ei.

Merikontteja näyttävät käyttävän suojien aihioina.
Joo, maanpaine on muistettava. Nyrkkisääntönä, ettei mitään harkkoja, vaan valuseinät ja raudoitukset tällaiseen käyttötarkoitukseen aina hitsattuna. Muista sitten, että alle 10 mm.n "harjateräs" on oikeasti sidelankaa.
Verkota sisäpuoleinen pystyraudoitus 10 mm.n verkolla, hitsaamalla siihen 12 mm.n raudasta "välikkeet" seinän sisäänpäin ja hitsaat sitten toisen verkkokerroksen sinne.
Pystydiagonaalirauta 20 mm.n minimissään ja jako 300 mm.ä vaakaraudoitus lattiassa verkkoa 2 kerrosta ja ympärysraudat seinänviereen 12 mm.ä, 4 kpl 50 mm.n jaolla päällekkäin.
Katon raudottamisessa samanmoista menoa, sisäverkko, välikkeet, väliverkko limiasennuksella, vahvaa rautaa välikkeiden kanssa ristiin, sitten rakenteen ulkomaiset verkot siten, että kerros kerrokselta arkit limittyvät ja 50 mm.ä väliä. Koko nippu hitsaamalla kokoon.
Lattia valetaan ensin, siten, että lattia jää seinien osalta "alemmas" ja Kehä raudat ovat niissä "kynnyksissä", hyvät tartunnan eli seinien pystydiagonaalirauta jäävät lattian alle ja nousevat oletetun seinän sisään sieltä vähintään 1,5 m.n korkeudelle (limityshitsausta varten) ja seinien pystydiagonaaliraudat kääntyvät sitten myös katon raudoitukseen vastaavasti...
Kun lattia on sitten valettu, niin seinien paikoille valuu upotetut piirut, josta pystydiagonaaliraudat menevät läpi, kaivetaan ylös betonista (käytä piiruissa muottiöljyä hieman pinnassa, muuten ovat todella lujassa) näin valmiiseen lattiaan tulee 6x6" urat reunoille ja väliseinien paikalle ja siitä tartunnan tököttävät taivaalle. Tästä lähdet raudoittamaan seiniä ylöspäin ja kun raudoitus on valmis sisäosan puolelta, laita muottipalat sisälle ja kiinnitä surraamalla muotteihin sisäpuoleinen raudoitus. Sitten ulkoapäin lisää ja lisää rautaa hitsaten kiinni.. Sitten tuplataan muotti kiinni ja raudoitustarkastukset.
Lopuksi katto samoin, poikkeaa vain niin, että laitat ensin muotin pystyyn välikkeillä ja tukijaloilla huolellisesti sisälle ja sen päälle sitten raudoitat vaan reilusti.
Katto ja lattia menee jalan verran seinien ulkopuolelle, ikäänkuin lipalle. Kun olet valanut suojan valmiiksi, niin ulkopuoli pietään. Piki sulatetaan ja telataan huolella ulkopuolelle joka paikkaan, vaikka katolle jopa kaatamalla reilusti sulaa pikeä...

Ennen valuhommia muistat tehdä viemärit ja tuuletusta kanavat, salaojat yms kapseet hyvin.

Jos noin rakennat, niin kaikki pikkupommit on kuin ilotulitusta vaan... ei huolta toimivuudesta.
Voin tosin arvata miltä kunnan rakennusmestarin naama näyttää, kun pyydät häneltä raudoitustarkastuksen ennen valua... ;)

Betonit alkaa sitten K45 ja lujempaan päin. Eli jotkut betoniasemathan myy pientorppamiehille K20 kuraa, mutta se ei ole betonia, tai siis Onhan se tietysti betonia, mutta siitä voi tehdä kukkaruukkuja yms. Naisten juttuja... ;)
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#19
Joo, maanpaine on muistettava. Nyrkkisääntönä, ettei mitään harkkoja, vaan valuseinät ja raudoitukset tällaiseen käyttötarkoitukseen aina hitsattuna. Muista sitten, että alle 10 mm.n "harjateräs" on oikeasti sidelankaa.
Verkota sisäpuoleinen pystyraudoitus 10 mm.n verkolla, hitsaamalla siihen 12 mm.n raudasta "välikkeet" seinän sisäänpäin ja hitsaat sitten toisen verkkokerroksen sinne.
Pystydiagonaalirauta 20 mm.n minimissään ja jako 300 mm.ä vaakaraudoitus lattiassa verkkoa 2 kerrosta ja ympärysraudat seinänviereen 12 mm.ä, 4 kpl 50 mm.n jaolla päällekkäin.
Katon raudottamisessa samanmoista menoa, sisäverkko, välikkeet, väliverkko limiasennuksella, vahvaa rautaa välikkeiden kanssa ristiin, sitten rakenteen ulkomaiset verkot siten, että kerros kerrokselta arkit limittyvät ja 50 mm.ä väliä. Koko nippu hitsaamalla kokoon.
Lattia valetaan ensin, siten, että lattia jää seinien osalta "alemmas" ja Kehä raudat ovat niissä "kynnyksissä", hyvät tartunnan eli seinien pystydiagonaalirauta jäävät lattian alle ja nousevat oletetun seinän sisään sieltä vähintään 1,5 m.n korkeudelle (limityshitsausta varten) ja seinien pystydiagonaaliraudat kääntyvät sitten myös katon raudoitukseen vastaavasti...
Kun lattia on sitten valettu, niin seinien paikoille valuu upotetut piirut, josta pystydiagonaaliraudat menevät läpi, kaivetaan ylös betonista (käytä piiruissa muottiöljyä hieman pinnassa, muuten ovat todella lujassa) näin valmiiseen lattiaan tulee 6x6" urat reunoille ja väliseinien paikalle ja siitä tartunnan tököttävät taivaalle. Tästä lähdet raudoittamaan seiniä ylöspäin ja kun raudoitus on valmis sisäosan puolelta, laita muottipalat sisälle ja kiinnitä surraamalla muotteihin sisäpuoleinen raudoitus. Sitten ulkoapäin lisää ja lisää rautaa hitsaten kiinni.. Sitten tuplataan muotti kiinni ja raudoitustarkastukset.
Lopuksi katto samoin, poikkeaa vain niin, että laitat ensin muotin pystyyn välikkeillä ja tukijaloilla huolellisesti sisälle ja sen päälle sitten raudoitat vaan reilusti.
Katto ja lattia menee jalan verran seinien ulkopuolelle, ikäänkuin lipalle. Kun olet valanut suojan valmiiksi, niin ulkopuoli pietään. Piki sulatetaan ja telataan huolella ulkopuolelle joka paikkaan, vaikka katolle jopa kaatamalla reilusti sulaa pikeä...

Ennen valuhommia muistat tehdä viemärit ja tuuletusta kanavat, salaojat yms kapseet hyvin.

Jos noin rakennat, niin kaikki pikkupommit on kuin ilotulitusta vaan... ei huolta toimivuudesta.
Voin tosin arvata miltä kunnan rakennusmestarin naama näyttää, kun pyydät häneltä raudoitustarkastuksen ennen valua... ;)

Betonit alkaa sitten K45 ja lujempaan päin. Eli jotkut betoniasemathan myy pientorppamiehille K20 kuraa, mutta se ei ole betonia, tai siis Onhan se tietysti betonia, mutta siitä voi tehdä kukkaruukkuja yms. Naisten juttuja... ;)
Kyllä ammattimies on aina ammattimies.
Bunkkerin rakennusohjeet tosta noin vain:salut:
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#20
Miksi helvetissä minun sisävesijäänmurtajaraketinheitintroolari-hälyttimeni pärisee kuin viimeistä päivää?:cool:

Soiko hälytin turhaan ja olenko loman tarpeessa?:rolleyes: