Operatiiviset ennusteet historiassa

[Vonka]

Sään voi ennustaa kohtalaisesti viikoksi, mutta sotatoimissa tämä on vaikeata. Saksalaiset odottivat hyökkäystä Pas de Calais´hin mutta se tuli Normandiaan. Kotimainen ikuisuusaihe on tietysti kesä 1944, jolloin Laatokan pohjoispuolella makasi hyvin rakennetuissa asemissa suuri Karjalan Armeija, mutta sitten Kannaksella jyrähti.

Tuossa on kirjoitus, jossa esitetään kaksi toisistaan poikkeavaa tilannekatsausta helmikuulta 1944, vajaat neljä kuukautta ennen kuin Kannaksella pölähti:

http://historianhavinaa.blogspot.fi/2014/02/mannerheim-tiesi-suurhyokkayksesta.html

 

[fulcrum]

Hassua että Kuussaaren kirjoituksesta on 'ryssä' ja 'bolshevikki' sensuroitu. Poliittinen korrektius?
Nuo raportithan käsittelivät lähinnä välitöntä uhkaa, jota pidettiin pian saapuvan kelirikon vuoksi (aivan oikein) vähäisenä. Myöhemmistä raporteista käy ilmi ettei Päämaja ollut niin ignorantti Kannaksen puolustuksen suhteen kuin joskus väitetään, reserviä lisättiin ja esitettiin huolestuneisuus asemien huonosta kunnosta, mikä olikin ihan aiheesta.

Kuussaaren raportti on hyvin perusteltu, mutta hän aliarvioi sen miten nopeasti NL pystyi muuttamaan rintaman painopistettä, millä osoittautui olevan ratkaiseva merkitys koko analyysin kannalta.

 

[Vonka]

Hassua että Kuussaaren kirjoituksesta on 'ryssä' ja 'bolshevikki' sensuroitu. Poliittinen korrektius?
Nuo raportithan käsittelivät lähinnä välitöntä uhkaa, jota pidettiin pian saapuvan kelirikon vuoksi (aivan oikein) vähäisenä. Myöhemmistä raporteista käy ilmi ettei Päämaja ollut niin ignorantti Kannaksen puolustuksen suhteen kuin joskus väitetään, reserviä lisättiin ja esitettiin huolestuneisuus asemien huonosta kunnosta, mikä olikin ihan aiheesta.

Kuussaaren raportti on hyvin perusteltu, mutta hän aliarvioi sen miten nopeasti NL pystyi muuttamaan rintaman painopistettä, millä osoittautui olevan ratkaiseva merkitys koko analyysin kannalta.

Totta turiset. Ei Kannasta laiminlyöty, mutta ei siitä ennen suurhyökkäystä puolustuksen painopistettäkään tehty. Ei puna-armeija sormia napsauttamalla rintamaa vaihda, kun on keskittänyt koko läpimurtoarmeijansa Kannaksen taakse.

Oletan, että kun erilaisia uhkakuvia tulee ja avustaat haluavat päteä, tulee paljon pursketta... sitä joutuu empimään ja haluaa jakaa munia useampaan koriin. Nihtilä oli kyllä operatiivinen nero läpi sotavuosien kaikissa toimissaan. Hänkin varmasti ajatteli Atlantin vallin murtamista, mutta Nihtilän armoton logiikka näki myös, etteivät liittoutuneet hajota voimavarojaan Norjan kaltaiseen sivusuuntaan. Sehän putoaa puusta tönäisemättäkin, kun päämaaliin on päästy.

Kuussaaren on perusteltu mutta perusteltu hiukan hatarasti.