Orpon hallituksen politiikka ja siitä keskustelu

[Raveni]

Laitaoikeistolainen talouspoliittinen nerous piilee siinä, että kun vain saksii ja saksii, tulee joku deus ex machina, joka nostaa sitten talouden.

Mutta kun se menee vähän toisin. Sopeuttamisia tarvitaan ja tarve on 9-10 miljardia, mutta tarvitaan myös investointeja ja kohdennettuja, harkittuja buustauksia. Tämä pitää nähdä hyvin pitkällä aikavälillä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Yritykset investoivat kun olosuhteet investoinnille ovat hyvät ja koetaan tarpeelliseksi. Valtio voi tukea tutkimusta ja muuta TKI toimintoja mutta sillä on rajansa ja rahansa. Nämä ovat myös niitä parjattuja yritystukia. Investoinnit myös kotouttavat pääomia hitaasti. Valtion talouden tila on akuutti. Jos tiedettäisiin, että kun laitetaan näihin juttuihin 10 miljardia ja se 10 vuoden päästä tulouttaisi työnä ja veroina 10 - 20 miljardia niin hommahan oli ok. Mutta kun ei tiedetä ja ei voida jatkaa 10 miljardin vuosittaista alijäämää 10:tä vuotta kun se tekee 100 miljardia uutta velkaa.

Sanotaan, että jälkiviisaus on sitä parasta mutta tässä on nyt 20 vuotta hukattu ja ikävä kyllä se alkaa nyt näkymään aika ikävästä meillä kaikilla. Kun tuon 20 vuoden aikana olisikin tehty asioita joilla parannettu suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta mutta kun ei tehty. Keskityttiin aivan muihin asioihin kun rahaa oli. No ei ole enää.

 

[Raveni]

Julkinen sektori pitää mitoittaa kansantalouden kantokyvyn mukaan. Joka tapauksessa nyt mennään aivan liian lujaa firman piikkiin. Pahinta on se, että jos suomen talous olisi kasvanut tasaista 3 prosentin luokkaa viimeiset 20 vuotta, niin on mahdollista, että olisimme saman ongelman äärellä.

Nythän ei edes iso talouskasvu pelastaisi. Ei siitä toki haittaa olisi mutta kasvun pitäisi olla luokkaa kiina ja joka ainut vuosi. Ei ole ollut. Suomen SOTE menot ovat käymässä kestämättömäksi ja niiden kasvu on luokkaa 5 - 8% vuosi. SOTE menot vievät leijonan osan valtion menoista joka tarkoittaa, että tuollaista kasvua ei yksin kertaisesti rahoiteta yhtään mistään. Joka tarkoittaa, että SOTE menojen kasvulle on saatava stoppi. On aivan sama mikä poliittinen pohja ja missä portaassa ruorissa on niin tuo tosiasia ei vain muutu mihinkään. Vaikka tänne rahdattaisiin koko filippiinit tekemään hoivatyötä niin tuo ei muutu miksikää. Voisin kertoa SOTEN ihan yksittäisistä hyvinkin mielenkiintoisista paikoista johon rahaa valuu mutta ei se mitään auttaisi. Suomessa ihmisillä on aivan liikaa oikeuksia ja palveluita käytetään aivan liian paljon ja niitä käytetään (harmittaa sanoa tämä) aivan liian paljon +70 vuotiaiden joukossa. Tuo ongelma jos sitä siksi halutaan sanoa, hoitaa ajan myötä itsensä mutta jälki tulee olemaan karua ja laskua maksetaan tavalla tai toisella vielä pitkään.

 

[Vonka]

Valtio voi tukea tutkimusta ja muuta TKI toimintoja mutta sillä on rajansa ja rahansa. Nämä ovat myös niitä parjattuja yritystukia.

Kun yritystukia annetaan, ne kannattaa suunnata joka tapauksessa etupeltoon eli tulevan maailman teknologiaan. Toisaalta nousu alkaa usein pohjalta, kun pieni- ja keskituloiset alkavat taas käyttää pennosiaan. Siksi nämä kaksi ovat keskeisiä.

Tämä maa vain hoippuu Venezuelan ja kleptokratian väliä. Yhtäältä sosialismi ja toisaalta monikansallisten lobbarit, neljän vuoden välein.

Mitä säästöihin tulee, esim. jättisäästöjen kanssa kamppailevat hyvinvointialueet palkitsevat tälläkin hetkellä johtoaan todella avokätisesti. Hyvinvointialuejohtajien jo valmiiksi kaistapäiset palkat ovat nousseet viime vuoteen verrattuna. Palkankorotukset ovat olleet varsin tuntuvia.

 

[TähtiporttiAtlantis]

Laitaoikeistolainen talouspoliittinen nerous piilee siinä, että kun vain saksii ja saksii, tulee joku deus ex machina, joka nostaa sitten talouden.

Mutta kun se menee vähän toisin. Sopeuttamisia tarvitaan ja tarve on 9-10 miljardia, mutta tarvitaan myös investointeja ja kohdennettuja, harkittuja buustauksia. Tämä pitää nähdä hyvin pitkällä aikavälillä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Oliko Paasikivi "laitaoikeistolainen"? Ryti? Veikko Vennamo? Kaikki kolme pitivät valtion sekaantumista talouteen erittäin huonona asiana, koska valtio on tehoton toimija taloudessa.

 

[TähtiporttiAtlantis]

Mitä säästöihin tulee, esim. jättisäästöjen kanssa kamppailevat hyvinvointialueet palkitsevat tälläkin hetkellä johtoaan todella avokätisesti. Hyvinvointialuejohtajien jo valmiiksi kaistapäiset palkat ovat nousseet viime vuoteen verrattuna. Palkankorotukset ovat olleet varsin tuntuvia.

Tuo on aitoa reaalisosialismia; kaikissa sosialistisissa yhteiskunnissa se pieni hallintoeliitti elää täysin omassa maailmassaan, koska sosialismissa johtajat eivät ole koskaan väärässä.

 

[Nargö]

Jos hetken luettelet tietämiäsi julkispuolen ammattaja ja sitten selvität paljonko niitä on. Niitä on n. 200 000. Julkispuolen koko on luokkaa 900 000. Mistään ei voi leikata.

Valtion virastoissa työntekijöiden määrää on jo kymmeniä vuosia leikattu voimakkaasti siten, että toimintoja on siirretty ostopalveluiksi ja omaa toimintaa on yhtiöitetty. Rahaa ei välttämättä kulu sen vähempää kuin ennenkään, mutta luvut näyttävät hyvältä, kun virastojen työntekijöiden määrä on huomattavasti pienempi kuin ennen.

Pyrkimys vähentää valtion omien työntekijöiden määrää on niin voimakas, että usein voi olla helpompi saada miljoona euroa lisää rahaa budjettiin kuin mitä yksi uusi vakanssi. Iso ongelma tämä on varsinkin puolustusvoimissa, poliisissa, rajavartiolaitoksessa, tullissa yms. missä rivityöntekijöidenkin on pääosin oltava valtion palkkalistoilla.

 

[rähinäremmi]

Jos hetken luettelet tietämiäsi julkispuolen ammattaja ja sitten selvität paljonko niitä on. Niitä on n. 200 000. Julkispuolen koko on luokkaa 900 000. Mistään ei voi leikata.

Noiden lukujen perusteella homma ei ole kunnossa. Kuten sanoin en tunne tuota kampaviineriporukkaa, vaan enemmän julkisen duunariukkoja ja -akkoja jotka kyllä painavat asiallista duunia. Sen verran on toki pahat kielet lirkutelleet, että esim HUSilla olisi yhtä sairaanhoitajaa kohtaan kuta kuinkin kymmenen eri tason päällikköä ja parikymmentä työryhmää joiden suurin anti alaspäin haalariportaaseen olisi ollut kopiokoneella tehty kiitoskortti ja sen perään potkut.

 

[YliKoo]

Nyt mennään tunteella eikä tiedolla, joten vastuu on lukijalla. Lisäksi aika kaukana orvon hallituksesta.

Björn Wahlroos oli laman jälkilöylyissä SYPissä melko korkealla, ja jotenkin investointipankki lohkaistiin hänelle. Se oli kai SYPin selviytymisen kannalta hyvä juttu, ja siitä syntyi Mandatum joka sitten alkoikin pärjäämään. Olisiko pärjännyt osana syppiä, ei sitä kai selville saa.

Vaikuttiko Buntta tuohon sypin lohkomiseen ja luovutukseen pojalleen kulisseissa, ja jos vaikutti niin myönteisesti vai kielteisesti. Ainakin häntä pelättiin.

Hyötyikö teollisuus sitten enemmän Mandatumin avulla, se on varsin mahdollista. Laman jälkeen tarvittiin rahoitusta jossa Mandatumilla oli osuutensa, ja tietenkin Wahlroosilla. Sitten Sampo-Leonia kynti syvällä ja Postipankin perintö ei meinannut ottaa tuulta alleen. Toki on selvää, että valtiojohtoisella rahoitus-vakuutuslaitoksella ei ole ketteryyttä eikä uskallusta. Sopivasti vaan Wahlroos sai Mandatumin kaupaksi muhkeaan ylihintaan johtajuutensa ehtona.

Edelleen, oliko tuo "ylihinta" loppujen lopuksi hyvä juttu, koska Mandatum saattoi täydentää Sampo-Leonian tarjontaa ja siten osaltaan edistää taloutta.

Yhteenvetona Björn Wahlroos toimi kuten oligarkki ikään poikkeuksellisessa tilanteessa. Pankkikriisi oli hajottanut vanhat rakenteet, ja pankkien oli pakko luopua ylimääräisistä osistaan, jotka olivat riskipitoisia mutta lamasta toipuvan talouden aikaan erittäin tuottoisia. Samoin seuraava kauppa, valtio-omistajalla ei ollut ymmärrystä hinnottelusta ja vähän niinkuin paskat housuissa, kun ei homma Leskiseltä luonnistunut.

Mitä haen näillä ajatuksillani? Kyvykkäät johtajat osaavat käyttää tilaisuuksia hyväkseen, omaksi hyväkseen tietysti, mutta parhaassa tapauksessa myös kohteiden hyväksi. Sen lisäksi että Wahlroos kahmi itselleen rahaa ihan jumalattomasti, pääsääntöisesti valtiolta, hän myös loi tuottavaa liiketoimintaa, sekä tuki sekä Mandatumin että Sampo-Leonian kautta muuta liiketoimintaa.