Oy Töpinä Ab

[Umkhonto]

" Puolustusvoimat yhtiöittää ruokahuoltonsa

28.6.2010 14:59
Jarmo Huhtanen
Kirjoittaja on uutistoimituksen toimittaja.

Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) on päättänyt yhtiöittää armeijan ruokahuollon. Ruoan valmistus siirtyy yhtiöittämisen jälkeen valtion täysin omistamaksi osakeyhtiöksi.

Armeijan ruokahuollon kehittämistä on suunniteltu vuodesta 2008 lähtien. Yhtiöittämistä perustellaan muun muassa sillä, että toiminnan joustavammalla organisoinnilla ja tukitoimintojen kilpailuttamisella odotetaan saatavan säästöjä.

Armeijan ruokahuollon henkilöstö siirtyy perustettavan uuden yhtiön palvelukseen. Henkilöstöön sovelletaan neljän vuoden suoja-aikaa.

Ruokahuolto siirtyy perustettavalle yhtiölle aikaisintaan ensi vuoden heinäkuussa.

Nykyinen Puolustusvoimain palvelukeskus Puru on pääesikunnan alainen yksikkö. Sillä on 25 muonituskeskusta eri varuskunnissa. Puru työllistää lähes 600 ihmistä."

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Puolustusvoimat+yhti%C3%B6itt%C3%A4%C3%A4+ruokahuoltonsa/1135258192883

 

[skärdis]

Jotenkin hämmästytti tuo työntekijöiden määrä tai oikeastaan vähyys. Jos koko valtakunnan varusmiehelle ja satunnaisille ressuille on taiottu ruokahuolto alle 600 työntekijän voimin, niin kuulostaa tehokkaalta toiminnalta.

 

[baikal]

Jotenkin hämmästytti tuo työntekijöiden määrä tai oikeastaan vähyys. Jos koko valtakunnan varusmiehelle ja satunnaisille ressuille on taiottu ruokahuolto alle 600 työntekijän voimin, niin kuulostaa tehokkaalta toiminnalta.

Eiköhän se sitä olekin. Materiaalin käyttäminen lienee varsin haasteellinen hallittava, on aika hankala osua oikeisiin määriin, mutta niin se on ruokapuolella joka paikassa.

 

[Second]

Jotenkin hämmästytti tuo työntekijöiden määrä tai oikeastaan vähyys. Jos koko valtakunnan varusmiehelle ja satunnaisille ressuille on taiottu ruokahuolto alle 600 työntekijän voimin, niin kuulostaa tehokkaalta toiminnalta.

Mikähän oli entisaikojen työntekjä määrät? Jotenkin minusta tuntui että pari kokkia ja runsaasti spadeja (ei lasketa työntekijöiksi luonnollisesti, kuten ei nykyäänkään) pyöritti koko prikaatin ruokahuoltoa.

EDIT: No toki homman on täytynyt tehostua, ja työtekijämäärien laskea. Eihän siinä ulkoistamisessa muuten mitään järkeä olisi... Toki tuo ulkoistamisen tehokkuuden todellinen tehokkuus on kokoajan tulilinjalla ja kyseenalaistettuna, mutta ruokahuolto on käsittääkseni yksi helpoten järjestettävistä ulkoistamisprojekteista ja käsittääkseni se on tähän mennessä toteutunut ihan hyvin.

 

[he-man]

Spadet tekevät normaalia työpäivää kassulla ollessaan. Eli onhan siinä paljon työvoimaa avuksi, jos lasketaan kompaniasta 4+1 miestä.

Ja on sekin tullut nähtyä, että pelkät spadet ovat pyörittäneet koko rykmentin ruokahuollon, kun henkilökunnalla on ollut tyky-päivät tai hiihtokisat.

Harvoissa paikoissa edes leivotaan enää suurempia määriä, joka sitoo työaikaa kosolti.

 

[baikal]

Mitens tuohon yhtiöittämiseen sopii enää sitten jatkossa spade-jengin pyörittäminen duunissa palkatta jne. ?

 

[skärdis]

Mitens tuohon yhtiöittämiseen sopii enää sitten jatkossa spade-jengin pyörittäminen duunissa palkatta jne. ?

Hyvä kysymys!

Sama se on tietysti esim. autojen huoltamisen kanssa. Vieläköhän varuskuntien huoltoloissa ja korjaamoissa on varusmiehiä? Palvelusasuna Millogin haalarit?

Vai olisiko saunamajureista jo luovuttu ja kaikki saisivat asiallista sotilaskoulutusta?

 

[jmtapio]

Meillä oli 2003 kuljetuspuolella pientä huoltonakkia varusmiehillä, lähinnä A-huoltoja ja maalaamista ynnä muuta pientä. Juuri sen verran että autot tulevat teknisesti tutuksi ja se tuntui ihan järkevältä koulutuksellisesti. Varsinaisesti korjaamopuolella käytettiin vähemmän varusmiehiä, mutta sielläkin se tuntui olevan koulutuksen kannalta mielekästä. Asioiden siirtyminen yksityiselle puolelle varmasti vähentää jonkin verran varusmiesten käytännön harjoittelumahdollisuuksia. Kai niitä spadejakin siellä muonituskeskuksissa samalla opetetaan ja jos homma siirtyy yksityisen firman vastuulle niin on varmaa että sen jälkeen vähenevillä keittäjillä ei ole mitään intressiä käyttää vähenevää aikaa varusmiesten neuvomiseen.

 

[skärdis]

Kai niitä spadejakin siellä muonituskeskuksissa samalla opetetaan ja jos homma siirtyy yksityisen firman vastuulle niin on varmaa että sen jälkeen vähenevillä keittäjillä ei ole mitään intressiä käyttää vähenevää aikaa varusmiesten neuvomiseen.

Yksittäisten työntekijöiden intresseillä tuskin on merkitystä, mutta pointti onkin siinä, ettei Oy Töpinä Ab:lla ole intressissään muuta kuin tuottaa vain ja ainoastaan tilattu palvelu. Jos tilaus ei sisällä spadejen kanssa puuhastelua, niin eipä voittoa tavoitteleva firma sellaista tule harjoittamaan.

Tuossa on varmastikin yksi syy, miksi valtion ja kuntien laitosten toimintojen kilpailuttamisessa on monesti ongelmia. Kilpailutuksessa ei ole osattu ottaa huomioon kaikkia tehtäviä, jotka on ennemmin hoituneet siinä sivussa vähän niinkuin huomaamatta ja samaa tarkoitusta palvelevina.

Tokihan Pv ottanee tällaiset kysymykset huomioon.

 

[baikal]

Kai niitä spadejakin siellä muonituskeskuksissa samalla opetetaan ja jos homma siirtyy yksityisen firman vastuulle niin on varmaa että sen jälkeen vähenevillä keittäjillä ei ole mitään intressiä käyttää vähenevää aikaa varusmiesten neuvomiseen.

Yksittäisten työntekijöiden intresseillä tuskin on merkitystä, mutta pointti onkin siinä, ettei Oy Töpinä Ab:lla ole intressissään muuta kuin tuottaa vain ja ainoastaan tilattu palvelu. Jos tilaus ei sisällä spadejen kanssa puuhastelua, niin eipä voittoa tavoitteleva firma sellaista tule harjoittamaan.

Tuossa on varmastikin yksi syy, miksi valtion ja kuntien laitosten toimintojen kilpailuttamisessa on monesti ongelmia. Kilpailutuksessa ei ole osattu ottaa huomioon kaikkia tehtäviä, jotka on ennemmin hoituneet siinä sivussa vähän niinkuin huomaamatta ja samaa tarkoitusta palvelevina.

Tokihan Pv ottanee tällaiset kysymykset huomioon.

Jos oletetaan, että spade-iskurit ovat toimittaneet jotain rahanarvoista duunia näissä ruokaloissa, niin entäs kilpailutustilanteessa? Periaatteessa jokaiselle tarjouksen tehneelle yhtiölle pitää luvata spetz-spade-plutoona hommiin aivan kuin Töpinällekin. Tai sitten spades eivät saa duunata Töpinällekään.

Tarviiko Valtion yhtiöiden siis vieläkään ottaa näitä huomioon?

Jos taas tilanne on se, että spade-joukot ovat vain kirottua painolastia toiminnalle, niin eipä tätä kannata jatkaa tämän pidemmälle, muutenkaan.

 

[skärdis]

Jos oletetaan, että spade-iskurit ovat toimittaneet jotain rahanarvoista duunia näissä ruokaloissa, niin entäs kilpailutustilanteessa? Periaatteessa jokaiselle tarjouksen tehneelle yhtiölle pitää luvata spetz-spade-plutoona hommiin aivan kuin Töpinällekin. Tai sitten spades eivät saa duunata Töpinällekään.

Noin se menee.

Spade-spetsnatsit ovat kaikkien palveluntuottajien käytössä.

Eikä Oy Töpinä Ab:n voitto mahdollisessa kilpailutustilanteessa ole mikään selviä. Yhtä hyvin sinne voi tulla vaikka Amica.

 

[Second]

Saksassa näitä ulkoistamiskuuhasteluita on vissiin harrastettu armeijassa jo suhteellisen pitkään ja monipuolisesti. Taloudellinen hyöty on ilmeisesti aika mitätön, valmius on sitten ropissut oikein kerralla alas päin. Yksi (lisä) ongelma suomen kohdalla on ilmeisesti se että kilpailuttamisen hoittaa huonosti talousbusinessia ymmärtävät sotilaat.

Näin mikäli luotamme Suomen Sotilaaseen. Minä en tästäkään puolesta ymmärrä yhtään mitään. En, vaikka olen Suomen sotilaan artikkelit tavannut monta kertaa ihan tupakin kanssa ja ilman.

 

[Museo]

Yksittäisten työntekijöiden intresseillä tuskin on merkitystä, mutta pointti onkin siinä, ettei Oy Töpinä Ab:lla ole intressissään muuta kuin tuottaa vain ja ainoastaan tilattu palvelu. Jos tilaus ei sisällä spadejen kanssa puuhastelua, niin eipä voittoa tavoitteleva firma sellaista tule harjoittamaan.

Tuossa on varmastikin yksi syy, miksi valtion ja kuntien laitosten toimintojen kilpailuttamisessa on monesti ongelmia. Kilpailutuksessa ei ole osattu ottaa huomioon kaikkia tehtäviä, jotka on ennemmin hoituneet siinä sivussa vähän niinkuin huomaamatta ja samaa tarkoitusta palvelevina.

Tokihan Pv ottanee tällaiset kysymykset huomioon.

Meinaat että Puolustusvoimissa oltaisiin niin totaalisen pihalla etteivät olisi ennen ulkoistusta skriptanneet ja selvittäneet ulkoistettavia ruokahuollon prosesseja?

Sitten kun on tarpeet jotenkin selvillä noissa ulkoistuksissa kai myyjä yrittää aika usein selittää että on mukamas niin hemmetin vaikeaa räätälöidä mitään palveluita ilman tuntuvaa korvausta.

Se on sitten kokonaan toinen juttu onko Asiakkaalla selkeää käsitystä siitä miten sen KUMPPANIN ansaintalogiikka lopulta muodostuu. Eli mistä ne katteet noissa lopulta revitään?

 

[skärdis]

Meinaat että Puolustusvoimissa oltaisiin niin totaalisen pihalla etteivät olisi ennen ulkoistusta skriptanneet ja selvittäneet ulkoistettavia ruokahuollon prosesseja?

En väitä mitään, mutta olen joskus työkseni selvitellyt kuntien ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen liittyneitä ongelmia. Ja niitä todellakin riitti, eikä mikään ongelma hämmästyttäisi.

Ongelma on pitkälti siinä, että virkamiehillä voi olla vaikka kuinka hieno ura viranomaisissa, mutta se liiketaloudellinen osaaminen puuttuu kenties kokonaan.

Osaamista voidaan toki ostaa, mutta kun sekin maksaa.. Sitten tehtävään nakitetaan joku ikänsä pelkkää hallintokoneistoa pyörittänyt lakimies, niin lopputulos on sattumankauppaa.

Toivottavasti pv:llä on älyä palkata oikeasti osaamista riveihinsä. Ongelmaksi voi nousta palkkaus, kun asioista oikeasti perillä olevat ekonomit ja lakimiehet vaativat kenraaliluokan palkkaa.. Taipuuko sotilasorganisaatio sellaiseen?

 

[koponen]

Meinaat että Puolustusvoimissa oltaisiin niin totaalisen pihalla etteivät olisi ennen ulkoistusta skriptanneet ja selvittäneet ulkoistettavia ruokahuollon prosesseja?

RA-taloushuollon prosessit ovat varmasti hyvin hallinnassa. Siirtymä- ja SA-huollon sekä koulutus- ja muiden PV prosessien rajapintojen osalta en olisi ihan niin varma.

Auftragstaktik on ottanut aika hilpeitä muotoja RA-armeijamme arkitodellisuudessa. Siinä ei paljon kokonaisetu pääse tehtävä kirkkaana mielessä -slogania sumentamaan.

Onhan se sinällään helpompi sopeuttaa kokonaisuutta tulevaan tarpeeseen, kun supistuksia voi hajauttaa viestintäteknisesti helpommin laajalle organisaatiokirjolle.