Pääsy Schengen -alueelle ilman passia tai turvapaikkahakemusta?

#1
Viime päivinä on keskusteltu paljon siitä, kuinka tarkasti Suomen pitäisi noudattaa turvapaikanhakijoita koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Tätä ajatellessani mietin, kuinka tarkasti Schengen -alueen ulkorajoilla olevat valtiot niitä noudattavat. Kirjoitan alle muutamia olettamuksia, olisi hauska kuulla jos olen käsittänyt joitain niistä väärin. Voin sitten jatkaa pohdiskelua oikeiden faktojen pohjalta :) Lähteet vastauksissa ovat suotavia, mutta eivät pakollisia.

- Esim. Lähi-idän maiden ja Schengen -alueen välillä ei ole passivapautta?
- Ilman passiakin Schengen -alueelle pääsee, jos jättää turvapaikkahakemuksen?
- Hakemus pitää kuitenkin käsitellä siinä maassa mihin se jätetään ensimmäisenä, ennen sitä ei voi säädösten mukaan jatkaa matkaansa esim. Etelä-Euroopasta Pohjois-Eurooppaan?
 
Viimeksi muokattu:

PSS

Kenraali
#2
1) Juu, ei ole.
2) Juu, niin pääsee.
3) Hakemus tulomaahan, joskin heti saa jatkaa. Tällä lienee tarkoitus keventää rajamaiden käsittelykuormaa.
 
#3
3) Hakemus tulomaahan, joskin heti saa jatkaa. Tällä lienee tarkoitus keventää rajamaiden käsittelykuormaa.
Kiitos tiedosta! Jos otetaan esimerkkinä henkilö, joka saapuu esim. Ruotsin kautta Suomeen samalla kun hänen turvapaikkahakemuksensa on vireillä Italiassa: Mitkä ovat hänen oikeutensa / vaihtoehtonsa Suomessa ollessaan a) Hakemuksen käsittelyaikana b) Sen jälkeen kun hakemus on hyväksytty Italiassa c) Sen jälkeen kun hakemus on hylätty Italiassa?
 

PSS

Kenraali
#4
Kiitos tiedosta! Jos otetaan esimerkkinä henkilö, joka saapuu esim. Ruotsin kautta Suomeen samalla kun hänen turvapaikkahakemuksensa on vireillä Italiassa: Mitkä ovat hänen oikeutensa / vaihtoehtonsa Suomessa ollessaan a) Hakemuksen käsittelyaikana b) Sen jälkeen kun hakemus on hyväksytty Italiassa c) Sen jälkeen kun hakemus on hylätty Italiassa?
A) Normaalit pakolaisen käsittelyvaiheen oikeudet jne. (Eli?)
B) Hyväksinnän jälkeen normaali pakolaisasema. Ei kansalainen, mutta oleskeluoikeus Schengen-alueella jne.
C) Palautus lähtömaahan (valitusoikeus jne?)
 
#5
Kiitos tiedosta! Jos otetaan esimerkkinä henkilö, joka saapuu esim. Ruotsin kautta Suomeen samalla kun hänen turvapaikkahakemuksensa on vireillä Italiassa: Mitkä ovat hänen oikeutensa / vaihtoehtonsa Suomessa ollessaan a) Hakemuksen käsittelyaikana b) Sen jälkeen kun hakemus on hyväksytty Italiassa c) Sen jälkeen kun hakemus on hylätty Italiassa?
Jos turvapaikkahakemus on jätetty italiaan, niin se tarkoittaa samaan aikaan sitä, ettei ko henkilöllä ole vielä oleskelupaa, jolla oleskella vapaasti EU sisällä, eli näin ollen ko henkilö on Suomessa laittomasti. Laittomasti maassa oleskelevat kaiketi lennätetään Italiaan, jossa turvapaikkaa pohditaan.

Jos Italiaan hakemuksensa alunperin jättänyt, jättää uuden hakemuksen Suomeen, niin silloin siihen sovelletaan ulkomaalaislain pykälää 103. Laki sanoo suoraan, että Suomeen jätetty hakemus jätetään tutkimatta, ja henkilö kaiketi lennätetään takaisin Italiaan (jos kaikki istuvat lentokoneessa).

Tuolta ulkomaalaislaista kannattaa selata turvapaikkaa ym koskeva kohta (87) ja erilaiset oleskeluluvat.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301
 
Tykkäykset: PSS
#6
A) Normaalit pakolaisen käsittelyvaiheen oikeudet jne. (Eli?)
B) Hyväksinnän jälkeen normaali pakolaisasema. Ei kansalainen, mutta oleskeluoikeus Schengen-alueella jne.
Ei kritiikkinä nimimerkille, vaan syytän mediaa kaikista epäselvyyksistä.

Turvapaikanhakija ei ole yhtäkuin pakolainen. Turvapaikanhakija on turvapaikanhakija. Jos turvapaikka myönnetään, niin silloin henkilö saa pakolaisstatuksen.

Edit: löytyikin nopeasti:

106 § (8.5.2009/323)
Pakolaisasema ja toissijainen suojeluasema


Pakolaisaseman saa:


1) turvapaikan Suomessa saanut ulkomaalainen
 
Viimeksi muokattu:
Tykkäykset: PSS

krd

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#7
Huonomuistiset unohtivat nimensä matkalla muutamaan otteeseen. Muuttaa tilannetta.
 
#9
Käsittääkseni vuonna 2015 ihmiset tulivat EU-alueelle ensimmäiseksi esim. Kreikkaan tai Italiaan, mutta eivät jättäneet turvapaikkahakemusta ja sen sijaan lähtivät siirtymään muihin EU-maihin. Tämä ei olisi ollut sallittua, mutta Kreikka ja Italia eivät halunneet niin suurta väkimäärää riesakseen, joten ilomielin päästivät heidät eteenpäin. Myöskään Suomen ei olisi pitänyt käsitellä Ruotsin kautta tulleita tutvapaikkapyyntöjä, vaan ihmiset olisi pitänyt palauttaa ensimmäiseen EU-maahan Dublinin sopimuksen nojalla. Pidän itse pääasiallisesti Petteri Orpoa (sisäministeri) ja Juha Sipilää (pääministeri) syyllisinä siihen, että Suomi päätti jättää noudattamatta Dublinin sopimusta 2015. Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut esim. poikkeustilalainsäädännön aktivoiminen ja rajan sulkeminen Ruotsiin.
 
#11
J
Jos Italiaan hakemuksensa alunperin jättänyt, jättää uuden hakemuksen Suomeen, niin silloin siihen sovelletaan ulkomaalaislain pykälää 103. Laki sanoo suoraan, että Suomeen jätetty hakemus jätetään tutkimatta, ja henkilö kaiketi lennätetään takaisin Italiaan (jos kaikki istuvat lentokoneessa).
Eikös tuossa ole se "puolen vuoden pykälä?" Eli jos jättää hakemuksen Italiaan, jatkaa matkaa ja on teillä tietymättömillä puoli vuotta, niin voi tehdä uuden hakemuksen Suomessa. Jotain tällaista tuli joskus RHC:n sivuilta luettua joskus. En ole 100-varma.
 
#12
Eikös tuossa ole se "puolen vuoden pykälä?" Eli jos jättää hakemuksen Italiaan, jatkaa matkaa ja on teillä tietymättömillä puoli vuotta, niin voi tehdä uuden hakemuksen Suomessa. Jotain tällaista tuli joskus RHC:n sivuilta luettua joskus. En ole 100-varma.

Tuolla Finlexin ulkomaalaislaissa se lukee, eli on oikeus tehdä uusintahakemus.

Kuitenkin RHC juttujen suhteen kannattaa olla tarkkana. Ne tättähäärät neuvovat _omien_ aatteiden ja niiden mielikuvien pohjalta, joiden he haluavat olla totta.
 
#13
Tuolla Finlexin ulkomaalaislaissa se lukee, eli on oikeus tehdä uusintahakemus.

Kuitenkin RHC juttujen suhteen kannattaa olla tarkkana. Ne tättähäärät neuvovat _omien_ aatteiden ja niiden mielikuvien pohjalta, joiden he haluavat olla totta.
Yleensäkkään ei kannata ottaa maallikkojen tulkintoja lakipykälistä kovin vakavasti. Yleensä ihmiset vain lukevat sen pykälän, ymmärtämättä sen tarkoitusta, joka selviäisi sitten ko. lain valmistelun perusteista, mutta eihän niitä kukaan maallikko viitsi lukea...
 
#14
Käsittääkseni vuonna 2015 ihmiset tulivat EU-alueelle ensimmäiseksi esim. Kreikkaan tai Italiaan, mutta eivät jättäneet turvapaikkahakemusta ja sen sijaan lähtivät siirtymään muihin EU-maihin. Tämä ei olisi ollut sallittua, mutta Kreikka ja Italia eivät halunneet niin suurta väkimäärää riesakseen, joten ilomielin päästivät heidät eteenpäin. Myöskään Suomen ei olisi pitänyt käsitellä Ruotsin kautta tulleita tutvapaikkapyyntöjä, vaan ihmiset olisi pitänyt palauttaa ensimmäiseen EU-maahan Dublinin sopimuksen nojalla. Pidän itse pääasiallisesti Petteri Orpoa (sisäministeri) ja Juha Sipilää (pääministeri) syyllisinä siihen, että Suomi päätti jättää noudattamatta Dublinin sopimusta 2015. Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut esim. poikkeustilalainsäädännön aktivoiminen ja rajan sulkeminen Ruotsiin.
Tästä on juridista keskustelua käyty paljonkin. Tilanne on seuraava:

Ihminen tulee kreikkaan (esimerkiksi)
Hän ei jätä hakemusta vaan jatkaa matkaa paikallisten viranomaisten luvalla / välipitämättömyydellä.
Vaeltaja tulee Ruotsiin.
Ruotsi lähettää vaeltajat Suomeen.
Suomi ottaa vaeltajat jotka jättävät tänne asyl-hakemuksen.


Dublin-sopimuksen mukaan ensimmäinen EU maa vastaa asylien rekisteröinnistä ja hoitaa jatkokäsittelyn. MUTTA. Mikään sääntö ei kiellä toista EU-maata ottamasta asyl-hakemusta vastaan ja käsittelemästä sitä riippumatta sisääntulomaasta. Pykälissä on todettu että tämä on VASTAANOTTAVAN MAAN HARKINNASSA.

Eli. Suomi olisi voinut lähettää kaikki 2015 hakijat takaisin tulomaahan (1. tulomaa) halutessaan. Mutta Suomi käytti Dublin-sääntöjen mukaista harkintaoikeutta ja otti itse vastaan asyl-hakemukset.

Joten. Dublin-säännöstön mukaan joka ikinen tulija olisi voitu palauttaa (tästä on oikeuskäytäntö olemassa EU-tasolla) mutta Suomen hallitus käytti oikeuttaan olla välittämättä tästä pykälästä ja otti asyl-hakemukset täällä vastaan. Suomi on toiminut täysin Dublin-pykälien mukaan. Me vain päätimme ottaa asylit vastaan, mikä oli oikeutemme.
 
#15
Jos maata kohtaa akuutti hätätila, todellinen johtaja ei luiki piiloon ”kansainvälisten sopimusten” taakse, vaan rohkeasti ottaa aloitteen ja toimii oman maansa parhaaksi. Vuonna 2015 päällä oli akuutti kriisi ja se olisi pitänyt pysäyttää käskyttämällä tulijat heti rajalta takaisin Ruotsin puolelle ja käskeä jättämään turvapaikkahakemus sinne. Todellinen Sisäministeri olisi tehneet näin. Asian juridisesta puolesta ja kansainvälisten sopimusten tulkinnasta olisi voitu vääntää sitten EU-tuomioistuimessa tms. kymmenen vuotta myöhemmin, kun tilanne on jo rauhoittunut. Tällainen päätös olisi ollut todellista vastuunottoa. Nyt Petteri Orpon tekemät päätökset olivat tämän vastakohta eli suoraansanottuna vastuunpakoilua.
 
Top