Päivän adonis

[tulikomento]

Tässäpä teille kuva... adonis, luutnantti/ kapteeni, Mannerheim ristin ritari ja väkivaltainen sosiopaatti. Sankarini.

Voiko / saako supersotilas Törnistä puhua mainitsematta tämän aisaparia luutnantti Holger Pitkästä ?

Kuvassa oikealla rööki suussa.




”Kalevi Rantanen, joka oli ollut Törnin mukana Saksan-retkellä vuonna 1945, kuvasi tapaamista yleisessä saunassa Helsingissä: ”Oltiin Yrjönkadun uimahallissa,Törni, Hoge (luutnantti Holger Pitkänen, Törnin lähin alainen ja ryyppykaveri) ja minä sekä veljeni Olavi. Alasti riekuttiin, niin kuin siinä paikassa on tapana ja totta kai viinaa piti olla mukana. Käveltiin siinä eteenpäin kun Hoge, joka kulki edellä huomasi jonkun äijän nojaavan kaiteeseen selkä meihin päin. Hoge säpsäytti sitä piloillaan sormilla aika napakasti pakaroille. Kaveri tietysti pelästyi ja rupesi tivaamaan selitystä. Törni ei jaksanut sitä kuunnella, vaan nappasi äijää käsivarresta ja heitti sen komeassa kaaressa sieltä toisesta kerroksesta altaaseen ja jatkoi matkaansa.”

 

[Honcho]

Voiko / saako supersotilas Törnistä puhua mainitsematta tämän aisaparia luutnantti Holger Pitkästä ?

Kuvassa oikealla rööki suussa.

Katso liite: 18149


”Kalevi Rantanen, joka oli ollut Törnin mukana Saksan-retkellä vuonna 1945, kuvasi tapaamista yleisessä saunassa Helsingissä: ”Oltiin Yrjönkadun uimahallissa,Törni, Hoge (luutnantti Holger Pitkänen, Törnin lähin alainen ja ryyppykaveri) ja minä sekä veljeni Olavi. Alasti riekuttiin, niin kuin siinä paikassa on tapana ja totta kai viinaa piti olla mukana. Käveltiin siinä eteenpäin kun Hoge, joka kulki edellä huomasi jonkun äijän nojaavan kaiteeseen selkä meihin päin. Hoge säpsäytti sitä piloillaan sormilla aika napakasti pakaroille. Kaveri tietysti pelästyi ja rupesi tivaamaan selitystä. Törni ei jaksanut sitä kuunnella, vaan nappasi äijää käsivarresta ja heitti sen komeassa kaaressa sieltä toisesta kerroksesta altaaseen ja jatkoi matkaansa.”

Törni on niitä tyyppejä joille sattui tuo ammatti kohilleen...luulen että olisi tullut oikeasti isoja ongelmia, jos jannu ei olisi löytänyt sotia käytäväksi vaan olisi joutunut hankkimaan elantoa vaikka nyt jonain kirjanpitäjänä Ja koittamaan tulla Suomessa humalaan pilsnerillä.

 

[tulikomento]

Törni on niitä tyyppejä joille sattui tuo ammatti kohilleen...luulen että olisi tullut oikeasti isoja ongelmia, jos jannu ei olisi löytänyt sotia käytäväksi vaan olisi joutunut hankkimaan elantoa vaikka nyt jonain kirjanpitäjänä Ja koittamaan tulla Suomessa humalaan pilsnerillä.

Katso liite: 18197

Lukaisin viime vuonna tämän kirjan. Aika suoraanhan tässä sanottiin, että sodat tulivat Törnin kannalta hyvään aikaan. Mies pääsi ns. toteuttamaan itseään. Muussa tapauksessa todennäköinen ammattivaihto olisi ollut esim. linnakundi.

 

[lottako]

mä olen menettänyt sydämeni SAS:n ex-sotilaalle Jason Foxylle. Märkien päiväunieni kohde. Pahus etten osaa laittaa kuvaa tänne.

 

[Herman30]

Pahus etten osaa laittaa kuvaa tänne.

 

[lottako]

voi herman... vihjailetko että olisisamaanäköä törnin kanssa? Jasonista laittamasi kuva ei ole kaikkein paras. Mutta mitä väliä, kuuma pakkaus kaikin puolin.

 

[Herman30]

Nyt en ymmärtänyt vertausta Törniin.

 

[lottako]

kappas! ensin ton Jasonin kuvan alla oli kuva törnistä ja nyt siinä killuu pinkit pikkarit? Taikuuttako?

 

[lottako]

Ja kyllä; allekirjoitan tuon pinkkipöksyn tekstin tämän Jasonin kohdalla.

 

[Nikhris]

Suuri elävä legenda on saapunut Suomeen.

"Näyttelijälegenda Chuck Norris, 77, on parhaillaan Suomessa parin päivän vierailulla. Norris saapui Suomeen kuvaamaan Hesburgerin mainosta ja mainokset tullaan näkemään tv:ssä ja elokuvateattereissa tänä kevään."

Hesburger on julkaissut jo ensimmäisen klipin Twitterissä Norrisin tulevista mainoksista:

Mainostoimisto Satumaa Family Businessin Matias Merokertoo Ilta-Sanomille Hollywood-tähden saamisen Suomeen sujuneen yllättävän nopeasti.

Mero kertoo idean Chuck Norrisin tähdittämästä mainoksesta syntyneen jouluna, kun SFB:ssä pohdittiin millainen mainos Hesburgerin applikaatiolle haluttiin luoda.

– Idea lähti vahingossa liikenteeseen. Mietimme, että jos meillä on Hesen sovelluksen kaltainen kova applikaatio ja palvelu, niin siihen on saatava kaikista kovin mainoskasvo, eli Chuck Norris. Ensiksi oltiin tietysti, että ei me Norrisia kuitenkaan saada, mutta rohkeasti kun uskoo asiaan, niin kyllä Hollywood-tähden saaminen suomalaiseen mainokseen onnistuu, Mero kertoo.

Neuvottelut Norrisin managereiden kanssa aloitettiin joulukuussa. Terveellisistä elämäntavoista tunnettu tähti on tunnetusti tarkka, millaisiin projekteihin hän lähtee mukaan, joten Mero ja kumppanit hioivat yksityiskohtia Norrisin managereiden kanssa.

– Ensin oltiin yhteydessä managereihin Hollywoodissa. Käytiin läpi, että mitä fitnesshenkinen toimintatähti suostuu promoamaan. Rahasta käytiin tietysti myös neuvotteluja. Loppupeleissä ei siinä kauaa mennyt kun päästiin ideatasolta toteutusvaiheeseen, hän kertoo.

Norris nähdään mainoksissa Walker, Texasista -sarjasta tutussa lookissa. (KUVA: Janne Mikkila)

Legendaarinen toimintatähti haluttiin mainokseen nimenomaan hänen tunnistettavuutensa takia.

– Yli 40-vuotiaat tuntevat Chuckin hänen toimintaelokuvistaan ja taistelulajielokuvistaan. Nuoriso tuntee hänet lukuisien Chuck Norris -meemien kautta. Hän on ikoninen tyyppi ja sopii mainokseen aivan spot on.

Norris ei ole ensimmäinen ulkomaalainen tähti, joka on nähty suomalaisissa mainoksissa. Veikkaus kertoi Helsingin Sanomille maksaneensa Kauniit ja rohkeat -saippuasarjasta tutulle Ronn Mossille mainoskampanjasta ”muutamia kymmeniä tuhansia”.

Mero ei halua paljastaa tarkemmin millä summalla Norrisin kaltainen Hollywood-legenda saatiin Suomeen mainoskuvauksiin.

– Sehän on selvää, ettei hän ilmaiseksi lähde. Tähti tuntee arvonsa ja managerit ottavat oman osansa, Mero naurahtaa.

Mero kertoo Norrisin saapuneen Suomeen jo sunnuntaina. Maanantain vaimonsa Genankanssa Helsinkiin matkustanut Norris lepäili, tiistaina mainos kuvattiin Munkkiniemen Hesburgerissa.

– Hän saapui Helsinki-Vantaalle bisnesluokassa ja sen jälkeen hänet kuljetettiin taksilla matalalla profiililla, SFB:n Marko Edfeltkertoi tiistaina Ilta-Sanomille.

Norris kuvattuna vaimonsa Genan ja lastensa Dakotan ja Danileen kanssa. (KUVA: Russ Einhorn / Splash News)


Mero vietti tiistain Norrisin kanssa kuvauksissa ja sanoo tähden olevan erittäin ystävällinen ja rento tyyppi.

– Hän on loistava, rento ja todella jalat maassa oleva tyyppi. Hoiti hommat todella ammattitaitoisesti, ei ollenkaan diivaillut. Hänellä oli mukana kaksi henkivartijaa, jotka halusivat tietää tarkan aikataulun ja kaikkien nimet, Mero paljastaa.

– Meistä suomalaisista tällainen henkivartijoiden kanssa liikkuminen saattaa tuntua vähän hassulta, mutta näin asiat hoidettiin ja kaikki sujui hyvin.

Norris ja hänen vaimonsa lentävät tänään keskiviikkona takaisin kotiinsa Yhdysvaltoihin, joten Norrisin Suomen-vierailu oli varsin pikainen.

– Hän palaa tänään kotiinsa. On pakko nostaa hattua tähdelle, joka matkustaa Yhdysvalloista asti Suomeen kuvaamaan mainosta, Mero sanoo.

IS:lle kerrotaan, että Norrisin tehneen pitkät kuvaukset mainoksen parissa. Vapaa-ajallaan Norrisin kerrotaan nauttineen suuresti Suomen lumisesta talvisäästä."

https://www.is.fi/viihde/art-2000005556315.html

 

[Eelis Jussila]

Alex o loughlin ja LL cool J
Alempi on alex

 

[Maidan]

Arnie Hammer

 

[Nikhris]

Stephen Hawkingin muistolle.

 

[Herman30]

Hawkings adonis.....?
Tärkeä tiedemies kyllä, sitä en kiellä.

Adonis
Erittäin hyvän ja lihaksikkaan ulkomuodon omaava mies, vastakkaisen sukupuolen suosiossa

 

[Nikhris]

Adonis voi olla henkisesti.

 

[Maidan]

Adonis voi olla henkisesti.

Voi.
Mutta ajatelkaa, joskus Jeltsinkin oli adonis tai, no, melkein..

 

[Römppäinen]

Bletchley Park-velho.
Tuskin esittelyjä kaipaa.

 

[Loyd]

Bletchley Park-velho.
Tuskin esittelyjä kaipaa.

Toisen maailmansodan paras taistelija.

Oli joku aika sitten radiossa ohjelma jossa pohdittiin kuka on viime vuosisadan merkittävin tiedemies. Prof. Enqvistin mielestä on kaksi nimeä ylitse muiden: Einstein ja Turing.
Näistä tavallisen kansalaisen kannalta Turingin saavutukset ovat tietysti merkittävämpiä.

 

[Nikhris]

Tässä on kyllä kova herrasmies.

72-vuotias japanilainen matkusti 8300 kilometriä tarkka-ampuja Simo Häyhän vuoksi: "Haluan nähdä hänen kiväärinsä"
72-vuotias Masatoshi Sasayama taittaa 300 kilometrin matkan jalkaisin. Suomen-reissu on hänen pitkäaikainen haaveensa.
Vaellustarinat
15.8.2019 klo 13.54päivitetty 15.8.2019 klo 16.01

Masatoshi Sasayaman pisin kävelymatka oli 1 550 kilometriä pitkä. Puinen kävelysauva on kulkenut mukana hänen reissuillaan jo useita vuosia.Marika Anttonen/Yle


Puisen vaellussauvan päähän kiinnitetty kulkunen kilahtelee rytmikkäästi sauvan osuessa asvalttiin.
Valtatie 26:n varrella Kouvolassa astelee määrätietoisesti leveälieriseen hattuun ja vaaleisiin vaatteisiin sonnustautunut pieni hahmo.
Japanilainen Masatoshi Sasayama lensi Helsinki–Vantaan lentokentälle reilu viikko sitten. Sieltä 72-vuotias Sasayama aloitti 300 kilometrin pituisen kävelyurakkansa.
Miehen tavoitteena on kävellä Helsingistä Etelä-Karjalaan Rautjärvelle, jossa hänen pitkäaikainen toiveensa toteutuu.
– Olen varannut matkaan yhteensä 18 päivää, Sasayama kertoo.

Masatoshi Sasayama aikoo kävellä Helsingistä Rautjärvelle 18 päivässä.Kare Lehtonen/Yle
Sasayamalla on mukanaan vain yksi rinkka, jossa on kaikki tarpeellinen. Rinkka painaa noin kuusi kiloa eli kymmenen prosenttia miehen painosta.
– Raskaammalla repulla olisi hankalampi kävellä.
Häyhä-innostus syttyi jo nuorena
Eläkkeellä oleva entinen lihafirman työntekijä Masatoshi Sasayama alkoi valmistella Suomen-reissuaan noin vuosi sitten.
– Luin nuorena japanilaista Golgo 13 -mangasarjakuvaa. Siinä seikkailee tarkka-ampuja, jonka esikuvana sanotaan olleen suomalainen tarkka-ampuja Simo Häyhä. Päätin, että haluan joku päivä kävellä hänen asuinseudulleen.
Siksi Masatoshi Sasayama kävelee Rautjärvelle, jossa sijaitsee Kollaa ja Simo Häyhä -museo.
Rautjärvellä syntynyt Simo Häyhä (1905–2002 ) on yksi maailman tunnetuimmista tarkka-ampujista. Häyhä puolusti Suomea talvisodassa ja ampui lyhyessä ajassa yli 500 vihollista.
Vähän ennen talvisodan loppumista Häyhä haavoittui kasvoihin, eikä siksi enää voinut osallistua jatkosotaan, vaikka olisi itse halunnut.
"Kunnoitan Simo Häyhää"
Masatoshi Sasayama kertoo pitävänsä Häyhästä, koska Häyhä oli isänmaallinen ja luonteeltaan vaatimaton.
– Häyhä ja Suomen pieni kansa taistelivat suurta Venäjää vastaan.
Kollaa ja Simo Häyhä -museolla Rautjärvellä Masatoshi Sasayama toivoo olevansa ylihuomenna lauantaina.
– Ensinnäkin pidän kävelemisestä. Toiseksi haluan kävelemällä kunnioittaa Simo Häyhää.

Muun muassa Simo Häyhän asu on esillä Rautjärvellä sijaitsevassa Kollaa ja Simo Häyhä -museossa.Petri Kivimäki /Yle
Sasayama on tehnyt erilaisia pyhiinvaellusmatkoja lähes joka vuosi.
– Olen kävellyt muun muassa Saksassa, Australiassa sekä Ranskasta Espanjaan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin.
1 550 kilometriä pitkä Santiago de Compostelan retki oli hänen pisin vaelluksensa.
– Siihen aikaan olin 62-vuotias, nuori ja hyväkuntoinen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämä 300 kilometrin matkan on minulle aivan sopiva.
Miehen mukaan Suomen-reissu saattaa jäädä hänen viimeiseksi ulkomaan vaelluksekseen.
Masatoshi Sasayama ei suinkaan ole ensimmäinen ulkomaalainen Kollaa ja Simo Häyhä -museossa. Museon toiminnanjohtaja Kari Partasen mukaan museolla on tänä vuonna ollut vieraita muassa Englannista, Espanjasta ja Australiasta.
"Haluan nähdä Häyhän kiväärin!"
Matkallaan Sasayaman yöpyy majataloissa ja hotelleissa. Hän kävelee päivässä keskimäärin 20 kilometriä. Edes suuren valtatien reunassa käveleminen ei pelota miestä.
– Nähdessään minut autoilijat väistävät keskiviivan toiselle puolelle. Tunnen oloni turvalliseksi.
Muutenkin suomalaiset ovat Sasayaman mukaan kilttejä ja ystävällisiä.
– Kysyn usein tietä ja olen aina saanut apua. Koko reissu on sujunut tähän mennessä hienosti, ei ole ollut mitään ongelmia.
Sasayamanilla on mielessään yksi tietty asia, jonka näkemistä hän erityisesti odottaa.
– Haluan nähdä Häyhän kiväärin, koska Häyhä ei käyttänyt kiikaritähtäintä. Silti hän ampui useita ihmisiä.

Pystykorva eli jalkaväenkivääri M28–30 on saanut lempinimensä tähtäimen korvakkeistaTommi Parkkinen / Yle
Juuri Simo Häyhän käyttämää alkuperäistä kivääriä Sasayama ei kuitenkaan pääse näkemään, sillä Häyhän kivääri jäi todennäköisesti talvisodan taistelupaikoille Kollaalle. Kuitenkin vastaava jalkaväenkivääri M28–30 eli pystykorva on museossa näytillä.
Museossa käymisen jälkeen Masatoshi Sasayama viettää muutaman päivän Rautjärven ja Imatran seudulla. Takaisin Helsinkiin hän matkustaa linja-autolla ja suuntaa sitten kohti kotimaataan Japania.
Suomi kiehtoo japanilaisia
Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokko kertoo, että japanilaiset ovat yleisesti ottaen Suomesta todella kiinnostuneita.
– Melkein aihepiiri kuin aihepiiri niin joku on siitä kiinnostunut. Japanilaisia kiinnostavat muun muassa Kalevala, suomalaiset design-yritykset ja tietysti muumit.
Kiinnostus Simo Häyhään on siis vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Kokon mukaan etenkin keski-ikäiset, sotahistoriasta kiinnostuneet miehet ovat kiinnostuneita Häyhästä.
– Talvisota on ollut jo pitkään pinnalla Japanissa. Jo 1990-luvulla on julkaistu paljon japaninkielisiä kirjoja talvisodasta.

Simo Häyhä vieraili jatkosodan aikana kesällä 1942 ampumapaikoillaan Kollaanjoella SA-kuva
Japanissa on myös Kokon mukaan kaksi anime- eli animaatiosarjaa, joissa on viittauksia toiseen maailmansotaan ja talvisotaan.
Niistä Strike witches on ottanut vaikutteita oikeista lentäjistä. Girls und Panzer taas kertoo tytöistä, jotka ajavat toisen maailmansodan aikaisia panssarivaunuja. Vaunut edustavat sodassa mukana olleita maita.
– Kyseiset animet ovat lisänneet myös nuorempien kiinnostusta talvisotaa kohtaan, kertoo Kokko.
Mailla paljon yhteistä
Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokon mukaan japanilainen fanikulttuuri on todella intohimoista ja omistautunutta.
– Yleensä fanituksen kohteesta hankitaan mahdollisimman paljon tietoa.
Kokon mukaan japanilaisten kiinnostus Suomea kohtaan johtuu muun muassa siitä, että suomalaisten ja japanilaisten luonteet ovat hyvin samanlaisia.
– Molempien maiden kansalaisille suhde luontoon on tärkeä. Olemme myös tiettyyn rajaan asti varautuneita ja ujoja ja siedämme hiljaisuutta. Varmasti tämä sielujen sympatia kiinnostaa ja yhdistää meitä, sanoo Kokko.
Yksi syy kiinnostukselle on se, että Suomen ja Japanin väliset suhteet ovat olleet olemassa jo pitkään. Tänä vuonna vietetään maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuotta.

https://yle.fi/uutiset/3-10920509

 

[tulikomento]

Tässä on kyllä kova herrasmies.

72-vuotias japanilainen matkusti 8300 kilometriä tarkka-ampuja Simo Häyhän vuoksi: "Haluan nähdä hänen kiväärinsä"
72-vuotias Masatoshi Sasayama taittaa 300 kilometrin matkan jalkaisin. Suomen-reissu on hänen pitkäaikainen haaveensa.
Vaellustarinat
15.8.2019 klo 13.54päivitetty 15.8.2019 klo 16.01

Masatoshi Sasayaman pisin kävelymatka oli 1 550 kilometriä pitkä. Puinen kävelysauva on kulkenut mukana hänen reissuillaan jo useita vuosia.Marika Anttonen/Yle


Puisen vaellussauvan päähän kiinnitetty kulkunen kilahtelee rytmikkäästi sauvan osuessa asvalttiin.
Valtatie 26:n varrella Kouvolassa astelee määrätietoisesti leveälieriseen hattuun ja vaaleisiin vaatteisiin sonnustautunut pieni hahmo.
Japanilainen Masatoshi Sasayama lensi Helsinki–Vantaan lentokentälle reilu viikko sitten. Sieltä 72-vuotias Sasayama aloitti 300 kilometrin pituisen kävelyurakkansa.
Miehen tavoitteena on kävellä Helsingistä Etelä-Karjalaan Rautjärvelle, jossa hänen pitkäaikainen toiveensa toteutuu.
– Olen varannut matkaan yhteensä 18 päivää, Sasayama kertoo.

Masatoshi Sasayama aikoo kävellä Helsingistä Rautjärvelle 18 päivässä.Kare Lehtonen/Yle
Sasayamalla on mukanaan vain yksi rinkka, jossa on kaikki tarpeellinen. Rinkka painaa noin kuusi kiloa eli kymmenen prosenttia miehen painosta.
– Raskaammalla repulla olisi hankalampi kävellä.
Häyhä-innostus syttyi jo nuorena
Eläkkeellä oleva entinen lihafirman työntekijä Masatoshi Sasayama alkoi valmistella Suomen-reissuaan noin vuosi sitten.
– Luin nuorena japanilaista Golgo 13 -mangasarjakuvaa. Siinä seikkailee tarkka-ampuja, jonka esikuvana sanotaan olleen suomalainen tarkka-ampuja Simo Häyhä. Päätin, että haluan joku päivä kävellä hänen asuinseudulleen.
Siksi Masatoshi Sasayama kävelee Rautjärvelle, jossa sijaitsee Kollaa ja Simo Häyhä -museo.
Rautjärvellä syntynyt Simo Häyhä (1905–2002 ) on yksi maailman tunnetuimmista tarkka-ampujista. Häyhä puolusti Suomea talvisodassa ja ampui lyhyessä ajassa yli 500 vihollista.
Vähän ennen talvisodan loppumista Häyhä haavoittui kasvoihin, eikä siksi enää voinut osallistua jatkosotaan, vaikka olisi itse halunnut.
"Kunnoitan Simo Häyhää"
Masatoshi Sasayama kertoo pitävänsä Häyhästä, koska Häyhä oli isänmaallinen ja luonteeltaan vaatimaton.
– Häyhä ja Suomen pieni kansa taistelivat suurta Venäjää vastaan.
Kollaa ja Simo Häyhä -museolla Rautjärvellä Masatoshi Sasayama toivoo olevansa ylihuomenna lauantaina.
– Ensinnäkin pidän kävelemisestä. Toiseksi haluan kävelemällä kunnioittaa Simo Häyhää.

Muun muassa Simo Häyhän asu on esillä Rautjärvellä sijaitsevassa Kollaa ja Simo Häyhä -museossa.Petri Kivimäki /Yle
Sasayama on tehnyt erilaisia pyhiinvaellusmatkoja lähes joka vuosi.
– Olen kävellyt muun muassa Saksassa, Australiassa sekä Ranskasta Espanjaan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin.
1 550 kilometriä pitkä Santiago de Compostelan retki oli hänen pisin vaelluksensa.
– Siihen aikaan olin 62-vuotias, nuori ja hyväkuntoinen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämä 300 kilometrin matkan on minulle aivan sopiva.
Miehen mukaan Suomen-reissu saattaa jäädä hänen viimeiseksi ulkomaan vaelluksekseen.
Masatoshi Sasayama ei suinkaan ole ensimmäinen ulkomaalainen Kollaa ja Simo Häyhä -museossa. Museon toiminnanjohtaja Kari Partasen mukaan museolla on tänä vuonna ollut vieraita muassa Englannista, Espanjasta ja Australiasta.
"Haluan nähdä Häyhän kiväärin!"
Matkallaan Sasayaman yöpyy majataloissa ja hotelleissa. Hän kävelee päivässä keskimäärin 20 kilometriä. Edes suuren valtatien reunassa käveleminen ei pelota miestä.
– Nähdessään minut autoilijat väistävät keskiviivan toiselle puolelle. Tunnen oloni turvalliseksi.
Muutenkin suomalaiset ovat Sasayaman mukaan kilttejä ja ystävällisiä.
– Kysyn usein tietä ja olen aina saanut apua. Koko reissu on sujunut tähän mennessä hienosti, ei ole ollut mitään ongelmia.
Sasayamanilla on mielessään yksi tietty asia, jonka näkemistä hän erityisesti odottaa.
– Haluan nähdä Häyhän kiväärin, koska Häyhä ei käyttänyt kiikaritähtäintä. Silti hän ampui useita ihmisiä.

Pystykorva eli jalkaväenkivääri M28–30 on saanut lempinimensä tähtäimen korvakkeistaTommi Parkkinen / Yle
Juuri Simo Häyhän käyttämää alkuperäistä kivääriä Sasayama ei kuitenkaan pääse näkemään, sillä Häyhän kivääri jäi todennäköisesti talvisodan taistelupaikoille Kollaalle. Kuitenkin vastaava jalkaväenkivääri M28–30 eli pystykorva on museossa näytillä.
Museossa käymisen jälkeen Masatoshi Sasayama viettää muutaman päivän Rautjärven ja Imatran seudulla. Takaisin Helsinkiin hän matkustaa linja-autolla ja suuntaa sitten kohti kotimaataan Japania.
Suomi kiehtoo japanilaisia
Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokko kertoo, että japanilaiset ovat yleisesti ottaen Suomesta todella kiinnostuneita.
– Melkein aihepiiri kuin aihepiiri niin joku on siitä kiinnostunut. Japanilaisia kiinnostavat muun muassa Kalevala, suomalaiset design-yritykset ja tietysti muumit.
Kiinnostus Simo Häyhään on siis vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Kokon mukaan etenkin keski-ikäiset, sotahistoriasta kiinnostuneet miehet ovat kiinnostuneita Häyhästä.
– Talvisota on ollut jo pitkään pinnalla Japanissa. Jo 1990-luvulla on julkaistu paljon japaninkielisiä kirjoja talvisodasta.

Simo Häyhä vieraili jatkosodan aikana kesällä 1942 ampumapaikoillaan Kollaanjoella SA-kuva
Japanissa on myös Kokon mukaan kaksi anime- eli animaatiosarjaa, joissa on viittauksia toiseen maailmansotaan ja talvisotaan.
Niistä Strike witches on ottanut vaikutteita oikeista lentäjistä. Girls und Panzer taas kertoo tytöistä, jotka ajavat toisen maailmansodan aikaisia panssarivaunuja. Vaunut edustavat sodassa mukana olleita maita.
– Kyseiset animet ovat lisänneet myös nuorempien kiinnostusta talvisotaa kohtaan, kertoo Kokko.
Mailla paljon yhteistä
Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokon mukaan japanilainen fanikulttuuri on todella intohimoista ja omistautunutta.
– Yleensä fanituksen kohteesta hankitaan mahdollisimman paljon tietoa.
Kokon mukaan japanilaisten kiinnostus Suomea kohtaan johtuu muun muassa siitä, että suomalaisten ja japanilaisten luonteet ovat hyvin samanlaisia.
– Molempien maiden kansalaisille suhde luontoon on tärkeä. Olemme myös tiettyyn rajaan asti varautuneita ja ujoja ja siedämme hiljaisuutta. Varmasti tämä sielujen sympatia kiinnostaa ja yhdistää meitä, sanoo Kokko.
Yksi syy kiinnostukselle on se, että Suomen ja Japanin väliset suhteet ovat olleet olemassa jo pitkään. Tänä vuonna vietetään maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuotta.

https://yle.fi/uutiset/3-10920509

Tapasin tänään iltapäivästä kyseisen herran ihan sattumalta. Tämä poikkesi reitillään Immolan varuskunnassa jossa oli tänään RVL:n erikoisrajajääkärikomppanian valapäivä. Sode ja Rajamuseo olivat auki ja tämä tutustui molempiin. Pari sanaa tuli vaihdettua. On kyllä tosiaan omistautunut Häyhä-fani.