arix
Respected Leader
Taiteilijan vaatimuksiin ei taida kuulua älykkyys tai logiikka, saattavat olla jopa esteitä tuolle...
Pahkasikaan verrattavat uutiset
- Viestiketjun aloittaja Merten sheriffi
- Aloitus PVM
Solidsnake
Respected Leader
Mallia on ilmeisesti otettu venäläiseltä sotavankileiriltä
Nykyaikaista suojelurahan keruuta
www.verkkouutiset.fi
Yrityksiä kehotetaan maksamaan "Elon Musk-veroa" | Verkkouutiset
Yrityksiä kehotetaan maksamaan "Elon Musk-veroa" | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
rty19
Greatest Leader
4 olympiakultaa ei vielä riitä valtion täyteen urheilijaeläkkeeseen joka on 1617,67 euroa.
www.iltalehti.fi
Juha Mieto jyrähti eläkkeistä
Juha Miedon mielestä urheilulegendoja pitäisi kohdella tasavertaisesti taiteilijoiden kanssa.
www.iltalehti.fi
Juha ei ymmärrä, että eläköityvät taiteilijat ovat stalinisteja, maolaisia, taistolaisia tms ja heidän yhteiskunnalliset etunsa ovat etusijalla.4 olympiakultaa ei vielä riitä valtion täyteen urheilijaeläkkeeseen joka on 1617,67 euroa.
Juha Mieto jyrähti eläkkeistä
Juha Miedon mielestä urheilulegendoja pitäisi kohdella tasavertaisesti taiteilijoiden kanssa.
Urheilijat taas tuottavat kansakunnalle pääasiassa pettymyksiä, muutamien valonpilkahdusten välissä.
Lajivalinta, Juha hyvä.
Sama juttuhan se on taiteilijoiden kanssa. Suurin ero että taiteilijan anti voi olla kirjaimellisesti paskaa.
Ilmastokokousta varten tarvitaan moottoritie. Mihin laitetaan? No Pena siinä sitten viime hetkillä hokasi, että Amazonin läpi. Otetaan itelle ne puut ja myydään sertifioituna vaikka UPM:lle hyvään hintaa. Siitä jää penalle ja mulle hyvä eläkerahasto:
www.bbc.com
Amazon rainforest cut down to build highway for COP climate summit
The infrastructure required to host COP30 in Belém is undermining the cause, campaigners say.
www.bbc.com
kimmo.j
Respected Leader
Ilmastoveuhkaaminen on monelle tapa tehdä elantonsa.Ilmastokokousta varten tarvitaan moottoritie. Mihin laitetaan? No Pena siinä sitten viime hetkillä hokasi, että Amazonin läpi. Otetaan itelle ne puut ja myydään sertifioituna vaikka UPM:lle hyvään hintaa. Siitä jää penalle ja mulle hyvä eläkerahasto:
Amazon rainforest cut down to build highway for COP climate summit
The infrastructure required to host COP30 in Belém is undermining the cause, campaigners say.
Pauli Vahteran päivitys, FB:
Sotarikollisen ja kansanmurhaajan elämä on Suomen oikeuslaitoksen mielestä kuusi kertaa arvokkaampaa kuin työllä itsensä elättävän rehellisen suomalaisen.
Pirkanmaan käräjäoikeus korotti 17.3.2025 sotarikollisen saamia rahoja 141.460 euroa aiemmin päätetystä jättikorvauksesta. Mitään velvollisuutta tällaiseen ei ollut. Ilmeisesti päätöksen on tehnyt suvakkilauma juristeja, koska yksikään järkisuomalainen ei olisi moista korotusta tehnyt – päinvastoin alentanut alkuperäisen edes jollain tavalla säädylliseksi.
Mistä nämä järjettömät korvaukset on keksitty? Mieshän ei ollut pidätettynä ollessaan millään vedellä ja leivällä, mutta eli tunnetusti viiden tähden hotellioloissa Suomen pidätysjärjestelmässä.
Mies sai korvauksia myös työtulojen menetyksistä. Oikea vitsi. Afrikkalaisille maksetaan korvauksia työtulon menettämisestä.
Eli jokaisen kannattaa alkaa sotarikolliseksi ja kansanmurhaajaksi ja sen jälkeen tulla Suomeen. Suomi ei mitenkään pysty todistamaan syyllisyyttä Afrikassa tehdyistä kansanmurhista, jonka jälkeen valtio maksaa korvauksia puhtaana käteen enemmän kuin suomalaiset saavat elinaikanaan työstä palkkaa.
Sanon miestä sotarikolliseksi, koska hän on saanut raakuuksista tuomion, mutta Tarja Halonen (joka ei ollut minun presidenttini) halusi hänet Suomeen elätettäväksi ja mies sai syytesuojan kavaltaessaan toverinsa. Siis oikea kunnon mies.
Wikipedia: ”Oikeus käytti oikeudenkäyntiin kymmeniä istuntopäiviä, suurimman osan Länsi-Afrikassa, jossa kuultiin suurinta osaa noin sadasta todistajasta.
Gibril Massaquoi (s. 1969 on sierraleonelainen mies, joka osallistui 2000-luvun vaihteessa kapinallisarmeija RUF:n joukoissa sekä Sierra Leonen että Liberian sisällissotaan. Hän oli johtavassa asemassa RUF:ssa, joka syyllistyi sodissa raakuuksiin. Massaquoi todisti tovereitaan vastaan Sierra Leonen erikoistuomioistuimessa ja sai syytesuojan Sierra Leonessa tapahtuneisiin sotarikoksiin. Hänet sijoitettiin vuonna 2008 Suomeen osana todistajansuojeluohjelmaa ja hän asui Tampereella.”
Jos jotain järkeä saisi toivoa Suomen oikeuslaitokselle, toivoisi että tämä oli viimeinen useita miljoonia euroja maksanut oikeudenkäynti ulkomailla tehdyistä rikoksista.
Sotarikollisen ja kansanmurhaajan elämä on Suomen oikeuslaitoksen mielestä kuusi kertaa arvokkaampaa kuin työllä itsensä elättävän rehellisen suomalaisen.
Pirkanmaan käräjäoikeus korotti 17.3.2025 sotarikollisen saamia rahoja 141.460 euroa aiemmin päätetystä jättikorvauksesta. Mitään velvollisuutta tällaiseen ei ollut. Ilmeisesti päätöksen on tehnyt suvakkilauma juristeja, koska yksikään järkisuomalainen ei olisi moista korotusta tehnyt – päinvastoin alentanut alkuperäisen edes jollain tavalla säädylliseksi.
Mistä nämä järjettömät korvaukset on keksitty? Mieshän ei ollut pidätettynä ollessaan millään vedellä ja leivällä, mutta eli tunnetusti viiden tähden hotellioloissa Suomen pidätysjärjestelmässä.
Mies sai korvauksia myös työtulojen menetyksistä. Oikea vitsi. Afrikkalaisille maksetaan korvauksia työtulon menettämisestä.
Eli jokaisen kannattaa alkaa sotarikolliseksi ja kansanmurhaajaksi ja sen jälkeen tulla Suomeen. Suomi ei mitenkään pysty todistamaan syyllisyyttä Afrikassa tehdyistä kansanmurhista, jonka jälkeen valtio maksaa korvauksia puhtaana käteen enemmän kuin suomalaiset saavat elinaikanaan työstä palkkaa.
Sanon miestä sotarikolliseksi, koska hän on saanut raakuuksista tuomion, mutta Tarja Halonen (joka ei ollut minun presidenttini) halusi hänet Suomeen elätettäväksi ja mies sai syytesuojan kavaltaessaan toverinsa. Siis oikea kunnon mies.
Wikipedia: ”Oikeus käytti oikeudenkäyntiin kymmeniä istuntopäiviä, suurimman osan Länsi-Afrikassa, jossa kuultiin suurinta osaa noin sadasta todistajasta.
Gibril Massaquoi (s. 1969 on sierraleonelainen mies, joka osallistui 2000-luvun vaihteessa kapinallisarmeija RUF:n joukoissa sekä Sierra Leonen että Liberian sisällissotaan. Hän oli johtavassa asemassa RUF:ssa, joka syyllistyi sodissa raakuuksiin. Massaquoi todisti tovereitaan vastaan Sierra Leonen erikoistuomioistuimessa ja sai syytesuojan Sierra Leonessa tapahtuneisiin sotarikoksiin. Hänet sijoitettiin vuonna 2008 Suomeen osana todistajansuojeluohjelmaa ja hän asui Tampereella.”
Jos jotain järkeä saisi toivoa Suomen oikeuslaitokselle, toivoisi että tämä oli viimeinen useita miljoonia euroja maksanut oikeudenkäynti ulkomailla tehdyistä rikoksista.
Kyrätulli
Eversti
Ehdotonta pahkasikaa: Aamulehti kilauttaa Elisabeth Rehnille notta onko F-35:ssa killswitch:iä. Itseäni ei ko. asia enää huoleta kun Ellun mielestä sitä ei ole. Lisäksi aikanaan ihmettelin miten YYA- jäänne Suomella riitti munaa ostaa ihan oikeita amerikkalaisia monitoimihävittäjiä, onneksi tuo sama Aamulehden julkaisema uutinen tuo selvästi esiin kuinka HN oli Elisabethin "valitsema".
www.iltalehti.fi
AL: Elisabeth Rehn avaa suunsa hävittäjäkohusta
Elisabeth Rehn kertoo Aamulehdelle, mitä mieltä hän on F-35-hävittäjistä.
www.iltalehti.fi
rukkaskikka
Majuri
Tämä on ehkä enemmän Fingerporia kuin Pahkasikaa, mutta ensinmainitulle ei taida olla omaa ketjua.
www.iltalehti.fi
Loppuuko kohta paneminen? Lakko uhkaa
SEL hylkäsi valtakunnansovittelijan toisen sovintoehdotuksen.
www.iltalehti.fi
Tämä on ehkä enemmän Fingerporia kuin Pahkasikaa, mutta ensinmainitulle ei taida olla omaa ketjua.
Loppuuko kohta paneminen? Lakko uhkaa
SEL hylkäsi valtakunnansovittelijan toisen sovintoehdotuksen.
Tuo on jo jonkinlaista parodiaa median normaaleista trollausotsikoista.
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Hesarin juttu, jossa ainakin itselleni vähemmän yllättäen. Kerrotaan (maahanmuuton tulomaita erittelemättä) kuinka Suomessa syntyneiden ja täällä peruskoulun käyneiden oppilaiden kanssa. On tarpeen käyttää kuva- ja videomateriaalia tai muuta erityistä hahmottavaa, niinkin haastavien käsitteiden, kuten työpöytä käsitteen ymmärtämiseen.
Tämä on mielestäni yksi laajimpia maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Vaikeus puhua asioista, niiden oikeilla nimillä. Niputtaen esim. maahanmuutto, yhteisen kattonimityksen alle. Riippumatta laajojen ja pitkäkestoisten tutkimusten saannista OECD-maista.
Haastavammin, sekä tutkimus- että poliittisen ilmapiirin suhteen, olisi kattava tutkimus siihen. Kuinka laajasti per luokka-aste, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden läsnäolo, vaikutusta tuo keskimääräiseen oppilasainekseen. Ja kuinka tässä, vaikutusta olisi ko. oppilaiden lähtömailla ensimmäisen sukupolven jälkeen.
Tilaajille
Liisan oppilaissa on maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka ovat syntyneet Suomessa mutta eivät vieläkään osaa suomea. Kuva: Mika Ranta / HS
Kuuntele juttu
Noona Bäckgren HS
17.3. 2:00
Lue tiivistelmä
Stadin AO:n opettaja Liisa kertoo maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikosta suomen kielen taidosta.
Jopa Suomessa syntyneet ja kasvaneet oppilaat tarvitsevat apua perussanaston ymmärtämisessä.
Näytä lisää
Millaista on opettaa ammattikoulussa toisen ja jopa kolmannen polven maahanmuuttajia, jotka eivät osaa tarpeeksi hyvin suomea ymmärtääkseen opetusta?
Sen tietää Helsingissä Stadin AO:ssa opettajana työskentelevä Liisa.
Kun Liisa ohjeistaa oppilaita esimerkiksi lataamaan jotain työpöydälle, nousee käsiä.
Mikä on työpöytä? Oppilaat kysyvät.
”Sitten kerron oppilaille, että työpöytä on sama kuin englannin kielen desktop, ja se löytyy tietokoneelta. Seuraavaksi opetan, mitä tarkoittaa lataaminen”, Liisa kertoo.
”Kun kuljen luokan läpi oppilaiden tehdessä tehtäviä, näen tietokoneilla auki olevia käännösohjelmia. Ja nämä ovat oppilaita, jotka ovat syntyneet Suomessa ja olleet 7-vuotiaasta asti meidän koulujärjestelmässämme.”
HS ei julkaise Liisan oikeaa nimeä, sillä se voisi vaarantaa hänen työpaikkansa. HS haastatteli Liisaa, sillä maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaito, sen vaikutus oppilaitosten arkeen ja näiden lasten pärjääminen yhteiskunnassa on kuntavaalien tärkeimpiä kysymyksiä.
Viime vuonna Helsingin perusopetuksen oppilaista jo neljännes oli vieraskielisiä. Vantaalla sama lukema oli yli kolmannes. Varhaiskasvatuksessa luvut näyttävät hyvin samanlaisilta.
Ja määrät kasvavat.
Samaan aikaan Suomessa ero kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaidossa on viimeisimmän Pisa-tutkimuksen osanottajamaiden ehdottomasti suurimpia.
Tampereen yliopiston kasvatustieteen professori Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan kaikissa oppimistulosten arvioinneissa näkyy, että Suomessa ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat taidollisesti lähellä toisiaan.
”Ensimmäisen polven tulijoiden kohdalla huonon kielitaidon ymmärtää, mutta on todella suuri yhteiskunnallinen ongelma, että heikko kielitaito näkyy vielä toisessa polvessakin”, hän sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Timo Kauppinen katsoo asiaa segregaation eli alueellisen ja etnisen eriytymisen kontekstissa.
”Pääkaupunkiseudun etninen segregaatio on voimistunut hiljalleen. Ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut nopeasti, ja he keskittyvät tietyille alueille”, Kauppinen sanoo.
”Kun tiettyjen alueiden kouluissa melkein kaikki oppilaat ovat maahanmuuttajataustaisia, se näkyy luku- ja kielitaidossa.”
Stadin AO:ssa opettava Liisa tietää, millaisilla taidoilla maahanmuuttajataustaisia nuoria tulee peruskoulusta. He eivät osaa kieltä kunnolla, ja nyt Liisan pitäisi opettaa heille ammatti.
Useat oppilaat eivät Liisan mukaan ymmärrä aivan tavallisia asiatekstejä.
”Kun annan oppilaille tehtäviä, aloitan ne aina selkeällä käskysanalla ja laitan ohjeistukseen mukaan videon. Jos ei osaa lukea ohjeita, voi ainakin katsoa sen.”
Liisa huomauttaa, että jos oppilaalla on esimerkiksi lukihäiriö, sitä varten on hyvät tukitoimet. Mutta jos ei osaa kieltä, on tukeminen paljon vaikeampaa.
”On tilanteita, joissa vietän tunnin jonkin oppilaan kanssa, koska hän ei ymmärrä tehtäviä. Moni yrittää kysyä, mitä asiat ovat englanniksi.”
Huonoin kielitaito on Liisan mukaan niillä, jotka tulevat hyvin perhekeskeisestä kulttuurista.
”Meillä on thai-taustaisia oppilaita, jotka aloittavat meillä ja häviävät sitten. He menevät töihin vanhempiensa ravintolaan, ja vanhemmat toivovat sitä.”
Ammattikoulussa oppilaat eivät enää saa samanlaisia tukitoimia kuin peruskoulussa, Liisa kertoo. Heidän pitäisi kyetä opiskelemaan omatoimisesti, mutta monelle se on vaikeaa. Kuva: Mika Ranta / HS
”Meidän opettajien pitää jatkuvasti laskea rimaa ja yksinkertaistaa opetusta, sitä pyydetään ihan johdon taholta. Mutta nyt on tullut lakipiste vastaan, tästä ei enää voida mennä alaspäin.”
”Muuten meillä on tilanne, että nuoret saavat käteensä tutkinnon, jolla he eivät tee mitään. Minä en halua antaa ääniä öyhöttäjille ja persuille, mutta haluan säilyttää suomalaisen koulutuksen tason.”
Liisan kokemuksen mukaan erityisen huono tilanne on tyypillisesti maahanmuuttajataustaisilla pojilla.
Heillä yhdistyvät huono kielitaito ja -käytös tavalla, joka muuttaa koulun arjen ”sirkukseksi”. Monia vetää puoleensa niin sanottu roadman-kulttuuri, johon liittyy tietty pukeutumistyyli ja osalla myös rikollisen elämäntavan ihailu.
”Moni maahanmuuttajapoika tuntuu sisäistäneen, ettei heidän etu- ja sukunimensä yhdistelmällä eletä normaalia elämää. Luokassa huomaan, että heillä kaikilla on joku helposti lausuttava lempinimi, jolla he yrittävät päästä käsiksi hyväksyttävään identiteettiin.”
HS haastatteli tätä juttua varten useita pääkaupunkiseudulla työskenteleviä peruskoulun opettajia, jotka näkevät omassa arjessaan samoja ongelmia kuin Liisa.
Opettajien mielestä monen maahanmuuttajataustaisen oppilaan heikko kielitaito uhkaa heidän jatko-opintojaan ja asemaansa yhteiskunnassa. He kertovat, että nuorten kielitaidottomuuden taustalla on lukuisia syitä.
Pieniä lapsia laitetaan täysin kielitaidottomina yleisopetuksen luokille, sillä valmistava opetus alkaa vasta 4. luokalla.
Monella on äiti, joka ei osaa lukea tai kirjoittaa. Isät puolestaan tekevät valtavan pitkää työpäivää, eivätkä pysty tukemaan lastensa koulunkäyntiä. Koulut epäonnistuvat yhteydenpidossa perheiden suuntaan.
Joillain oppilailla kieliongelmien syy on, etteivät he ole koskaan oppineet kunnolla edes omaa äidinkieltään. Nuoret eivät siis kykene ilmaisemaan itseään hyvin millään kielellä.
Moni oppilas tukeutuu opettajien mukaan englantiin, ja englannin taito voikin olla oikein hyvä. Kun englannista tulee nuorten yhteinen kieli, eivät suomen kielen taidot kartu.
Kielitaidossa näkyy myös eriytymistä. Jotkut ovat oikein hyviä, toiset todella huonoja.
Taustalla voi vaikuttaa perheen tulotaso. Varakkaammat perheet pystyvät esimerkiksi maksamaan lapsilleen harrastuksia, joissa he tapaavat myös kantasuomalaisia lapsia ja pääsevät juttelemaan suomeksi.
THL:n Timo Kauppinen muistuttaa, että sosioekonominen huono-osaisuus on tärkeä segregaation ja sitä kautta vajavaisen kielitaidon selittäjä.
”Monesti maahanmuuttajille on tarjolla vain kehnosti palkattua työtä. Huonoin tilanne on nuorilla, joiden kumpikaan vanhempi ei ole työelämässä”, hän sanoo.
Professori Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan varhaiskasvatuksen ja koulujen merkitys kielitaidon edistämisessä korostuu tilanteissa, joissa lasten muussa arkiympäristössä ei juurikaan puhuta suomea.
”Maahanmuuttajataustaiset lapset pitäisi saada hyvissä ajoissa ennen koulun alkua varhaiskasvatukseen ja kaikki koulujen toiminta pitäisi organisoida niin, että se tukee kielen oppimista.”
Tämä on mielestäni yksi laajimpia maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Vaikeus puhua asioista, niiden oikeilla nimillä. Niputtaen esim. maahanmuutto, yhteisen kattonimityksen alle. Riippumatta laajojen ja pitkäkestoisten tutkimusten saannista OECD-maista.
Haastavammin, sekä tutkimus- että poliittisen ilmapiirin suhteen, olisi kattava tutkimus siihen. Kuinka laajasti per luokka-aste, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden läsnäolo, vaikutusta tuo keskimääräiseen oppilasainekseen. Ja kuinka tässä, vaikutusta olisi ko. oppilaiden lähtömailla ensimmäisen sukupolven jälkeen.
Opettaja kertoo Suomessa syntyneistä oppilaistaan, jotka eivät osaa suomea
Kielitaito|Stadin Ammattiopistoon tulee nuoria heikolla kielitaidolla. Liisalla on Suomessa syntyneitä oppilaita, jotka eivät tiedä, mikä on ”työpöytä”.Tilaajille
Liisan oppilaissa on maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka ovat syntyneet Suomessa mutta eivät vieläkään osaa suomea. Kuva: Mika Ranta / HS
Kuuntele juttu
Noona Bäckgren HS
17.3. 2:00
Lue tiivistelmä
Stadin AO:n opettaja Liisa kertoo maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikosta suomen kielen taidosta.
Jopa Suomessa syntyneet ja kasvaneet oppilaat tarvitsevat apua perussanaston ymmärtämisessä.
Näytä lisää
Millaista on opettaa ammattikoulussa toisen ja jopa kolmannen polven maahanmuuttajia, jotka eivät osaa tarpeeksi hyvin suomea ymmärtääkseen opetusta?
Sen tietää Helsingissä Stadin AO:ssa opettajana työskentelevä Liisa.
Kun Liisa ohjeistaa oppilaita esimerkiksi lataamaan jotain työpöydälle, nousee käsiä.
Mikä on työpöytä? Oppilaat kysyvät.
”Sitten kerron oppilaille, että työpöytä on sama kuin englannin kielen desktop, ja se löytyy tietokoneelta. Seuraavaksi opetan, mitä tarkoittaa lataaminen”, Liisa kertoo.
”Kun kuljen luokan läpi oppilaiden tehdessä tehtäviä, näen tietokoneilla auki olevia käännösohjelmia. Ja nämä ovat oppilaita, jotka ovat syntyneet Suomessa ja olleet 7-vuotiaasta asti meidän koulujärjestelmässämme.”
HS ei julkaise Liisan oikeaa nimeä, sillä se voisi vaarantaa hänen työpaikkansa. HS haastatteli Liisaa, sillä maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaito, sen vaikutus oppilaitosten arkeen ja näiden lasten pärjääminen yhteiskunnassa on kuntavaalien tärkeimpiä kysymyksiä.
Viime vuonna Helsingin perusopetuksen oppilaista jo neljännes oli vieraskielisiä. Vantaalla sama lukema oli yli kolmannes. Varhaiskasvatuksessa luvut näyttävät hyvin samanlaisilta.
Ja määrät kasvavat.
Samaan aikaan Suomessa ero kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaidossa on viimeisimmän Pisa-tutkimuksen osanottajamaiden ehdottomasti suurimpia.
Tampereen yliopiston kasvatustieteen professori Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan kaikissa oppimistulosten arvioinneissa näkyy, että Suomessa ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat taidollisesti lähellä toisiaan.
”Ensimmäisen polven tulijoiden kohdalla huonon kielitaidon ymmärtää, mutta on todella suuri yhteiskunnallinen ongelma, että heikko kielitaito näkyy vielä toisessa polvessakin”, hän sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Timo Kauppinen katsoo asiaa segregaation eli alueellisen ja etnisen eriytymisen kontekstissa.
”Pääkaupunkiseudun etninen segregaatio on voimistunut hiljalleen. Ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut nopeasti, ja he keskittyvät tietyille alueille”, Kauppinen sanoo.
”Kun tiettyjen alueiden kouluissa melkein kaikki oppilaat ovat maahanmuuttajataustaisia, se näkyy luku- ja kielitaidossa.”
Stadin AO:ssa opettava Liisa tietää, millaisilla taidoilla maahanmuuttajataustaisia nuoria tulee peruskoulusta. He eivät osaa kieltä kunnolla, ja nyt Liisan pitäisi opettaa heille ammatti.
Useat oppilaat eivät Liisan mukaan ymmärrä aivan tavallisia asiatekstejä.
”Kun annan oppilaille tehtäviä, aloitan ne aina selkeällä käskysanalla ja laitan ohjeistukseen mukaan videon. Jos ei osaa lukea ohjeita, voi ainakin katsoa sen.”
Liisa huomauttaa, että jos oppilaalla on esimerkiksi lukihäiriö, sitä varten on hyvät tukitoimet. Mutta jos ei osaa kieltä, on tukeminen paljon vaikeampaa.
”On tilanteita, joissa vietän tunnin jonkin oppilaan kanssa, koska hän ei ymmärrä tehtäviä. Moni yrittää kysyä, mitä asiat ovat englanniksi.”
Huonoin kielitaito on Liisan mukaan niillä, jotka tulevat hyvin perhekeskeisestä kulttuurista.
”Meillä on thai-taustaisia oppilaita, jotka aloittavat meillä ja häviävät sitten. He menevät töihin vanhempiensa ravintolaan, ja vanhemmat toivovat sitä.”
Ammattikoulussa oppilaat eivät enää saa samanlaisia tukitoimia kuin peruskoulussa, Liisa kertoo. Heidän pitäisi kyetä opiskelemaan omatoimisesti, mutta monelle se on vaikeaa. Kuva: Mika Ranta / HS
”Meidän opettajien pitää jatkuvasti laskea rimaa ja yksinkertaistaa opetusta, sitä pyydetään ihan johdon taholta. Mutta nyt on tullut lakipiste vastaan, tästä ei enää voida mennä alaspäin.”
”Muuten meillä on tilanne, että nuoret saavat käteensä tutkinnon, jolla he eivät tee mitään. Minä en halua antaa ääniä öyhöttäjille ja persuille, mutta haluan säilyttää suomalaisen koulutuksen tason.”
Liisan kokemuksen mukaan erityisen huono tilanne on tyypillisesti maahanmuuttajataustaisilla pojilla.
Heillä yhdistyvät huono kielitaito ja -käytös tavalla, joka muuttaa koulun arjen ”sirkukseksi”. Monia vetää puoleensa niin sanottu roadman-kulttuuri, johon liittyy tietty pukeutumistyyli ja osalla myös rikollisen elämäntavan ihailu.
”Moni maahanmuuttajapoika tuntuu sisäistäneen, ettei heidän etu- ja sukunimensä yhdistelmällä eletä normaalia elämää. Luokassa huomaan, että heillä kaikilla on joku helposti lausuttava lempinimi, jolla he yrittävät päästä käsiksi hyväksyttävään identiteettiin.”
HS haastatteli tätä juttua varten useita pääkaupunkiseudulla työskenteleviä peruskoulun opettajia, jotka näkevät omassa arjessaan samoja ongelmia kuin Liisa.
Opettajien mielestä monen maahanmuuttajataustaisen oppilaan heikko kielitaito uhkaa heidän jatko-opintojaan ja asemaansa yhteiskunnassa. He kertovat, että nuorten kielitaidottomuuden taustalla on lukuisia syitä.
Pieniä lapsia laitetaan täysin kielitaidottomina yleisopetuksen luokille, sillä valmistava opetus alkaa vasta 4. luokalla.
Monella on äiti, joka ei osaa lukea tai kirjoittaa. Isät puolestaan tekevät valtavan pitkää työpäivää, eivätkä pysty tukemaan lastensa koulunkäyntiä. Koulut epäonnistuvat yhteydenpidossa perheiden suuntaan.
Joillain oppilailla kieliongelmien syy on, etteivät he ole koskaan oppineet kunnolla edes omaa äidinkieltään. Nuoret eivät siis kykene ilmaisemaan itseään hyvin millään kielellä.
Moni oppilas tukeutuu opettajien mukaan englantiin, ja englannin taito voikin olla oikein hyvä. Kun englannista tulee nuorten yhteinen kieli, eivät suomen kielen taidot kartu.
Kielitaidossa näkyy myös eriytymistä. Jotkut ovat oikein hyviä, toiset todella huonoja.
Taustalla voi vaikuttaa perheen tulotaso. Varakkaammat perheet pystyvät esimerkiksi maksamaan lapsilleen harrastuksia, joissa he tapaavat myös kantasuomalaisia lapsia ja pääsevät juttelemaan suomeksi.
THL:n Timo Kauppinen muistuttaa, että sosioekonominen huono-osaisuus on tärkeä segregaation ja sitä kautta vajavaisen kielitaidon selittäjä.
”Monesti maahanmuuttajille on tarjolla vain kehnosti palkattua työtä. Huonoin tilanne on nuorilla, joiden kumpikaan vanhempi ei ole työelämässä”, hän sanoo.
Professori Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan varhaiskasvatuksen ja koulujen merkitys kielitaidon edistämisessä korostuu tilanteissa, joissa lasten muussa arkiympäristössä ei juurikaan puhuta suomea.
”Maahanmuuttajataustaiset lapset pitäisi saada hyvissä ajoissa ennen koulun alkua varhaiskasvatukseen ja kaikki koulujen toiminta pitäisi organisoida niin, että se tukee kielen oppimista.”
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Itselläni on se käsitys, että harvalla suomalaisella. On joitakin yksittäisiä lehtiotsikoita lukuunottamatta, juurikaan käsitystä siihen. Kuinka vahvasti tämä maahanmuuttopolitiikkamme, on vaikutusta negatiivisessa mielessä etenkin pääkaupunkiseudun oppimisympäristöön tuonut.
Omaan mieleeni, olemme kasaamassa tänne tyypillisesti Länsimaiseen normiympäristöön sopeutumattomia henkilöitä. Lähtömaista, jotka tiedetysti maahanmuuttokontekstissa Eurooppaan. Ovat hyvin vaikeasti tänne sopeutuvia.
Ehkä hyvänä huonona verrokkina on, n. 10 000-12 000 välillä vaihteleva Romanipolulaatio, jonka yhteyteen valtakulttuurin kanssa saattamiseen. On tupakkaa ja kääretorttua kulunut. Ilman merkittäviä muutoksia siihen, kuinka laajasti ko. ryhmä elämäänsä elää. Tulosiirtojen varassa. Kehdosta hautaan elinkaari-haaste. Ja paljolti siinä harhassa, että juurikin tätä kulttuuria joka on johtanut ei mistään ei mihinkään, pitäisi käytännössä kaikkien yhteisistä verojen maksuista tukea.
Omaan mieleeni, olemme kasaamassa tänne tyypillisesti Länsimaiseen normiympäristöön sopeutumattomia henkilöitä. Lähtömaista, jotka tiedetysti maahanmuuttokontekstissa Eurooppaan. Ovat hyvin vaikeasti tänne sopeutuvia.
Ehkä hyvänä huonona verrokkina on, n. 10 000-12 000 välillä vaihteleva Romanipolulaatio, jonka yhteyteen valtakulttuurin kanssa saattamiseen. On tupakkaa ja kääretorttua kulunut. Ilman merkittäviä muutoksia siihen, kuinka laajasti ko. ryhmä elämäänsä elää. Tulosiirtojen varassa. Kehdosta hautaan elinkaari-haaste. Ja paljolti siinä harhassa, että juurikin tätä kulttuuria joka on johtanut ei mistään ei mihinkään, pitäisi käytännössä kaikkien yhteisistä verojen maksuista tukea.
Kun väestöpohja muuttuu niin koko yhteiskunta muuttuu. Mitä enemmän tulijoita tulee niin sitä enemmän Suomen yhteiskunta alkaa muistuttaa tulijoiden lähtömaiden yhteiskuntia. Sosiaalisesti, taloudellisesti, sivistyksellisesti jne.
YK tuomioistuimen mustaihoinen naistuomari sai tuomion nuoren naisen orjuuttamisesta Briteissä.
www.bbc.com
UN judge convicted of slavery offences at Oxford Crown Court
Jury finds Ugandan high court judge Lydia Mugambe guilty and she will be sentenced in May.
www.bbc.com
Bwana
Kenraali
Oh Uganda, the land of freedom, we lay our future in thy hands... Nii-i. Se oli 'bout 2011-12 tms kun Britanniassa hoksattiin rapia kuusisataa Ugandassa kadonneiksi ilmoitettua lasta/nuorta, niin, käytännössä orjina. Maasta katoaa heidän oman hallintonsa mukaan noin 3000 lasta/vuosi mutta tätä lukuahan nyt voidaan vääntää mihin suuntaan vain. Kaikkia mukuloita kun ei näes kirjoihin ja kansiin viedä ja tottahan noitamenot myös osansa vaativat. Varmaa on että hiekkamaihin menee kanssa "työvoimaa"... Vaikka ei siinä mitään, kyllä entisen sotilassairaalankin lähellä olevasta peruskoulusta jo 00-luvun alussa hävisi somalipoika kuin pieru Saharaan kun alkoi paljastumaan että heppu oli tuotu Suomeen omana lapsena pelkästään kotiorjaksi (tämä on tosi juttu kanssa mutta lisätietoja siitä ette saa).YK tuomioistuimen mustaihoinen naistuomari sai tuomion nuoren naisen orjuuttamisesta Briteissä.
UN judge convicted of slavery offences at Oxford Crown Court
Jury finds Ugandan high court judge Lydia Mugambe guilty and she will be sentenced in May.
viimeinen mohikaani
Majuri
Hyysärin juttu, missä asioita vaan tapahtuu:
www.hs.fi
Jutusta: Pakettiautomaatin luukku oli ollut auki ja lapsi oli mennyt sen sisälle. ”Sen jälkeen luukku oli mennyt kiinni”.
Eiköhän se ollut kuitenkin toinen kullannuppu, joka telkesi kaverinsa automaattiin? Onneksi lapsia pyydystävää pakettiautomaattia ei voi tuomita vapaudenriistosta...
Helsinki | Lapsi kömpi pakettiautomaattiin: jäi jumiin, kun luukku napsahti kiinni
Lapsi oli pakettiautomaatin sisällä jumissa muutamia minuutteja.
www.hs.fi
Jutusta: Pakettiautomaatin luukku oli ollut auki ja lapsi oli mennyt sen sisälle. ”Sen jälkeen luukku oli mennyt kiinni”.
Eiköhän se ollut kuitenkin toinen kullannuppu, joka telkesi kaverinsa automaattiin? Onneksi lapsia pyydystävää pakettiautomaattia ei voi tuomita vapaudenriistosta...
En oikein sopivaa lirpaketta löytänyt tälle, joten olkoon täällä:
www.iltalehti.fi
Venäläiset haksahtivat brittien jekkuun
Brittisivun selvääkin selvempi aprillipila uutisoitiin totena Venäjän valtionmediassa.
www.iltalehti.fi