Pahkasikaan verrattavat uutiset

Nastarenkaat ja max 2 talvea per sarja. On ollut kitkojakin ja mielestäni painavan auton alla toimii. Kumpi parempi, ainakin tuore rengas on se juttu.

Nyt ajoin nastoilla viime talven ja tilasin uuden sarjan alle, ensi pe alle, jos säätiedotus antaa aiheen.
Tuossa se viisaus onkin, on kallista säästää renkaissa.
 
Vaikka itsekin olen ollut mukana rakentamassa infraa katualueille, en lakkaa ihmettelemästä näitä vuosikausien aikatauluja.

Kotkanpesä kokonaisuudessaan, teineen päivineen, rakennettiin 13 kuukaudessa, eikä silloin ollut käytössä poravaunuja, rammereita ja muita kotkotuksia. Olisi mielenkiintoista kilpailuttaa vastaava homma nykyaikana, ja antaa urakka-ajaksi yksi vuosi. Ei taitaisi tulla tarjouksia.

Työmatkan varrella olen joutunut seuraamaan erästä risteystä. Vuoteen ei tapahtunut mitään. Vuoteen. Ei mitään. No, puomeja vähän siirreltiin, kun joku oli saattanut niitä vähän tölviä.

 
Tekevät hitaasti mutta varmasti. Tulee 100% varmuudella kerralla hyvä eikä tarvii heti ens sit seuraavanä kesänä olla korjailemassa jotain virhettä mikä tuli ekalla kertaa. Minusta tuntuu et tääl Kuopiossa esimerkiksi ni tietyissa kohdissa kaivellaan joka vuosi ja korjaillaan jotain. Ja aina ne yleensä on juuri jossain paikassa mikä varmasti aiheuttaa liikenteelle ongelmia.
 

Turku on käyttänyt jo 17 M€ ratikan suunnitteluun, eikä metriäkään ole rakennettu – Näin kaupunki perustelee tilannetta​


Paljon onneea vaan Turku...
 

Turku on käyttänyt jo 17 M€ ratikan suunnitteluun, eikä metriäkään ole rakennettu – Näin kaupunki perustelee tilannetta​


Paljon onneea vaan Turku...

Mikä on se näiden ratikoiden etu, verrattuna vaikka nivelelliseen sähköbussiin, joka oikeuttaa nämä korkeat kulut? Vaikka busseille tehtäisiin oma kaista ja vastaavanlaiset pysäkit kuin ratikoilöe, olisi silti helpompi toteuttaa ja muokata reittejä. Eikä tarvitsisi kuunnella sitä kirskuntaa.
 
Mikä on se näiden ratikoiden etu, verrattuna vaikka nivelelliseen sähköbussiin, joka oikeuttaa nämä korkeat kulut? Vaikka busseille tehtäisiin oma kaista ja vastaavanlaiset pysäkit kuin ratikoilöe, olisi silti helpompi toteuttaa ja muokata reittejä. Eikä tarvitsisi kuunnella sitä kirskuntaa.
Matkustajalle ainakin paljon mukavampi ja nopeampi kyyti ruuhka-alueella. Varsinkin seisomapaikoilla > 40 km/h vauhdissa on melkoista rimpuilua matkustaa bussilla. Raitsikkaan nouseminen ja sieltä poistuminen on myös nopeampaa ja helpompaa. En enää asu Helsingissä, mutta bussilla en matkustanut käytännössä koskaan. Raideliikenne tai taksi oli valintani keskusta-alueella.
 
Tekevät hitaasti mutta varmasti. Tulee 100% varmuudella kerralla hyvä eikä tarvii heti ens sit seuraavanä kesänä olla korjailemassa jotain virhettä mikä tuli ekalla kertaa. Minusta tuntuu et tääl Kuopiossa esimerkiksi ni tietyissa kohdissa kaivellaan joka vuosi ja korjaillaan jotain. Ja aina ne yleensä on juuri jossain paikassa mikä varmasti aiheuttaa liikenteelle ongelmia.
Yksi nerouden huipentuma Kuopiossa oli se Leväsen Shellin risteyksen remppa. Piti saada hieno valo-ohjaus, mutta rempan ajan ollut liikenneympyrä toimi paljon paremmin.
 
Matkustajalle ainakin paljon mukavampi ja nopeampi kyyti ruuhka-alueella. Varsinkin seisomapaikoilla > 40 km/h vauhdissa on melkoista rimpuilua matkustaa bussilla.

Onhan se. Johtuu tietenkin siitä, että ratikalle on tehtävä tasainen alusta, kun bussi voi ajaa mukulakivillä. Mutta kyllä bussillekin voisi tehdä oman tasaisen asfalttitien, jolloin ei ole samanlaista pomppimista.
 
Mikä on se näiden ratikoiden etu, verrattuna vaikka nivelelliseen sähköbussiin, joka oikeuttaa nämä korkeat kulut? Vaikka busseille tehtäisiin oma kaista ja vastaavanlaiset pysäkit kuin ratikoilöe, olisi silti helpompi toteuttaa ja muokata reittejä. Eikä tarvitsisi kuunnella sitä kirskuntaa.

Ensinnäkin etuna paljon suurempi matkustajakapasiteetti jolla estetään se, ettei runkolinjan vuorovälin tarvitse olla ylitiheä. Tällä säästetään liikennöintikuluja, parannetaan aikataulussa pysymistä ja mahdollistetaan sujuva liikennevaloristeysten läpäisy, kun joukkoliikenteelle voidaan antaa liikennevaloetuudet ilman kohtuutonta haittaa muulle liikenteelle. Toisekseen raitiovaunuliikenteen mukavuus, selkeys ja muutenkin korkeampi profiili tekevät sen, että raitiovaunuliikenne houkuttelee huomattavasti enemmän matkustajia kuin bussiliikenne. Tämä huomattiin Turussakin, kun vanhan raitiotien lakkauttamisen myötä matkustajamäärät laskivat.

Jos busseille tehdään omat kaistat ja vastaavanlaiset pysäkit kuin raitiotielle, niin myös rakentamisen kulut ovat lähes yhtä suuret. Niitä omia kaistoja ei voi tehdä vain maalaamalla sellaiset katuun, vaan katu pitää kaivaa auki ja perustaa uudelleen jotta kadun pinta ei raskaan ja tiheän bussiliikenteen seurauksena painu liikaa.

Reittien helppo muokkaaminen ei joukkoliikenteen runkolinjoilla ole niinkään etu vaan lähinnä haitta. Jos reittiä voidaan helposti muuttaa niin kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät eivät voi luottaa siihen, että hyvälaatuinen joukkoliikennepalvelu säilyy kiinteistön läheisyydessä. Tämä taas tekee sen, ettei rakennusmaan arvonnousua juuri saada. Raitioteiden rakentaminen usein rahoitetaan suurelta osin sillä, että maan arvo reitin varrella nousee, jolloin kaupunki saa myytyä tai vuokrattua tontit paremmalla hinnalla.
 
Onhan se. Johtuu tietenkin siitä, että ratikalle on tehtävä tasainen alusta, kun bussi voi ajaa mukulakivillä. Mutta kyllä bussillekin voisi tehdä oman tasaisen asfalttitien, jolloin ei ole samanlaista pomppimista.

Vaikka bussin reitti olisi täysin tasainen (mitä on hyvin vaikea saada aikaan varsinkin pidemmällä tähtäimellä) niin ei se silti kulje yhtä tasaisesti kuin mitä raitiovaunu tai juna. Kiskokulkuvälineen reitti on sidottu sentintarkasti raiteeseen ja niiden pyörät tasapainottuvat itsestään raiteelle. Raide myös jakaa raitiovaunun tai junan painon hyvin suurelle alalle minkä vuoksi raide ei ole läheskään niin herkkä painumaan kuin mitä asfalttipinta on.
 
... Raitioteiden rakentaminen usein rahoitetaan suurelta osin sillä, että maan arvo reitin varrella nousee, jolloin kaupunki saa myytyä tai vuokrattua tontit paremmalla hinnalla.

Tämä pätee vain, kun tonttien rakennusala on tornitalo-luokkaa. Mikä johtaa suureen määrään asuntoja, joihin asukkaiksi tulevat mamut/sosiaalitapaukset. Näiden aiheuttamat kustannukset (sekä rahalliset, että sosiaaliset) ovat sitten netto-veronmaksajien ilona seuraavat 100 vuotta.

Jotenkin näiden grynderi-slummien kustannukset aina sopivasti unohdetaan keskustelussa...
 
Tämä pätee vain, kun tonttien rakennusala on tornitalo-luokkaa. Mikä johtaa suureen määrään asuntoja, joihin asukkaiksi tulevat mamut/sosiaalitapaukset. Näiden aiheuttamat kustannukset (sekä rahalliset, että sosiaaliset) ovat sitten netto-veronmaksajien ilona seuraavat 100 vuotta.

Jotenkin näiden grynderi-slummien kustannukset aina sopivasti unohdetaan keskustelussa...

Tiivistä rakentamista tietysti pyritään saamaan raitiotielinjan varteen, mutta ei se tarkoita, että siitä tulisi slummi. Kehitys riippuu siitä, että mitä rakennetaan, mihin ja millaisella rahoituksella. Isoissa kaupungeissa kuten Turussa ja Tampereella on paljon sellaisia tiiviitä alueita jotka eivät ole slummeja.
 
Yksi nerouden huipentuma Kuopiossa oli se Leväsen Shellin risteyksen remppa. Piti saada hieno valo-ohjaus, mutta rempan ajan ollut liikenneympyrä toimi paljon paremmin.
Myös uuden Haapaniemen Cittarin nurkalla kaiveltiin katuja kuukausikaupalla ja lisätiin yksi kaista lisää, mutta Saaristokaupungista päin tuleville ei vieläkään lisätty nuolivaloa Prisman suuntaan kääntyville. Oli kiva odottaa kolmet vihreät valot kun ajoin kokeeksi risteyksestä viime viikolla.😡

Myös jo varmaan 10 vuotta kestänyt aseman seudun myllääminen jatkuu koska juuri oli uutinen että uusi vuoden vanha rautatiesilta puretaan ja rakennetaan taas uudestaan. :facepalm:
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on se näiden ratikoiden etu, verrattuna vaikka nivelelliseen sähköbussiin, joka oikeuttaa nämä korkeat kulut? Vaikka busseille tehtäisiin oma kaista ja vastaavanlaiset pysäkit kuin ratikoilöe, olisi silti helpompi toteuttaa ja muokata reittejä. Eikä tarvitsisi kuunnella sitä kirskuntaa.

Joskus kauan sitten Hesarin mielipide-palstalla kysyttiin samaa, ja HKL:n johtajan vastauksessa oli yksi kiinnostavasti esitetty pointti:

- Käyttöönoton jälkeen raitiovaunut ovat kustannustehokkaita ja erittäin pitkäikäisiä. 30v kohdalla kun auto tai bussi siirretään museorekisteriin, niin raitiovaunu alkaa olla hyvin sisäänajettu.
 
Terveystalon pitämässä terveyskeskuksessa on liimattu 5-vuotiaan silmät vahingossa kiinni. Yritetty haavaa paikata pikaliimalla. Haava ei mennyt umpeen, mutta silmät kylläkin.

Siinäpä oli ammattitaitoinen hoitsu, palkankorotuksen paikka?
 

Ruotsalaiskaupungissa tajuttiin aivan liian myöhään, mitä lentokentän liepeillä tapahtuu: "Kaikki kytkeytyy Moskovaan"​


Tää uutinen kyllä kuuluu tänne ehdottomasti, vaikka tapahtuu Ruattis...

Hyvää Ruotsalaisuuden päivää!
 
Viimeksi muokattu:
Hyvää Ruotsalaisuuden päivää!

Olisikohan aika muuttaa päivän nimitys kaksikielisyyden tai ruotsin kielen päiväksi? Alkuperäinen tarkoitus ainakin nimen perusteella on korostaa erilaisuutta suomalaisista.

Opetushallituksen mukaan päivä alkuperäinen tarkoitus on ollut lisätä yhteenkuuluvuuden tunneta ruotsinkielisten keskuudessa, mutta sittemmin päivällä on ollut muun muassa tarkoitus kunnioittaa Suomen kaksinkielisyyttä.

Ruotsalaisuuden päivää on vietetty jo vuodesta 1908 lähtien. Perinteen on aloittanut Ruotsalainen kansanpuolue. Päivämäärä valittiin kuningas Kustaa II Adolfin kuolinpäivän mukaan. 37-vuotias kuningas kuoli 6.11.1632 sodassa.

 
Back
Top