Vähän sama kuin joensuukin kun harvakseltaan käy, aina on joku nurkka kuokittu auki ja kiertotie on joko olemassa tai sitten ei.
Pahkasikaan verrattavat uutiset
- Viestiketjun aloittaja Merten sheriffi
- Aloitus PVM
Myös uuden Haapaniemen Cittarin nurkalla kaiveltiin katuja kuukausikaupalla ja lisätiin yksi kaista lisää, mutta Saaristokaupungista päin tuleville ei vieläkään lisätty nuolivaloa Prisman suuntaan kääntyville. Oli kiva odottaa kolmet vihreät valot kun ajoin kokeeksi risteyksestä viime viikolla.
Ai se ei ole vieläkään valmis, vasta 2006 kuitenkin aloitettiin kyseisen kadun rakentaminen. Saman kylän jalkapallostadionista en viitsi edes kysellä, se on vitsin aihe kaikkien vähääkään kotimaista futista seuraavien parissa. Miksi edes aloittaa kun voi vetkutella? Miksi tehdä kerralla kunnollista kun voi tehdä vähän sinne päin?
Viimeksi muokattu:
arix
Respected Leader
Kunnallinen korruptio on Suomessa voimissaan, kalliilla ja hitaasti...
Se keskarin stadion ois ollut jo aikapäiviä sitten rakennettu, jos potkupalloseura ois suostunut maksamaan tiloistaan kustannuksia vastaavan vuokran kuten paikallinen kiekkoseura. Tämä asia on käsitelty paikallislehdessä riittävän useasti ja seuran johtokin sen toimittelijalle myöntää. Että näin.
Pihkakoski
Ylipäällikkö
Käppyrää viime vuoden annista tulosiirtojen jakautumiseen.
"Kelan vieraskielisille maksama toimeentulotuki on kasvanut poikkeuksellisella tavalla vuodesta 2017, jolloin vain hieman yli 19 prosenttia toimeentulotuen saajista oli vieraskielisiä. Vuonna 2024 vastaava luku oli koko maassa 29,4 prosenttia.
Kokonaisuudessaan suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus kaikista perustoimeentulotuen saajista oli 63,7 prosenttia. Arabiankielisten osuus kaikista toimeentulotuen saajista oli 6,4 prosenttia ja somalinkielisten osuus 3,7 prosenttia.
Arabiankielisten suhteellinen osuus Suomen väestöstä on 0,77 prosenttia ja somalinkielisten 0,48 prosenttia, joten nämä väestöryhmät ovat huomattavan yliedustettuina Kelan tilastoissa".
"Kesken tämän artikkelin teon Kelan tilastopäällikkö Vesa Ylönen pyysi, että kieliryhmäkohtaisia tuensaajatilastoja ei kuitenkaan julkaistaisi. Turvallisempaa olisi hänen mukaansa käyttää pelkästään jakoa kotimaiset kielet (suomi, ruotsi, saame) vs. vieraskieliset (kaikki yhteensä)".
Osaa negatiivisista muutoksista selittänee mm. ikärakenteen erot eri kieliryhmillä, perhekoot sekä Ukrainan sota. Vaan osa taitaa jäädä läpinäkymättömän usvan taakse.
www.is.fi
"Kelan vieraskielisille maksama toimeentulotuki on kasvanut poikkeuksellisella tavalla vuodesta 2017, jolloin vain hieman yli 19 prosenttia toimeentulotuen saajista oli vieraskielisiä. Vuonna 2024 vastaava luku oli koko maassa 29,4 prosenttia.
Kokonaisuudessaan suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus kaikista perustoimeentulotuen saajista oli 63,7 prosenttia. Arabiankielisten osuus kaikista toimeentulotuen saajista oli 6,4 prosenttia ja somalinkielisten osuus 3,7 prosenttia.
Arabiankielisten suhteellinen osuus Suomen väestöstä on 0,77 prosenttia ja somalinkielisten 0,48 prosenttia, joten nämä väestöryhmät ovat huomattavan yliedustettuina Kelan tilastoissa".
"Kesken tämän artikkelin teon Kelan tilastopäällikkö Vesa Ylönen pyysi, että kieliryhmäkohtaisia tuensaajatilastoja ei kuitenkaan julkaistaisi. Turvallisempaa olisi hänen mukaansa käyttää pelkästään jakoa kotimaiset kielet (suomi, ruotsi, saame) vs. vieraskieliset (kaikki yhteensä)".
Osaa negatiivisista muutoksista selittänee mm. ikärakenteen erot eri kieliryhmillä, perhekoot sekä Ukrainan sota. Vaan osa taitaa jäädä läpinäkymättömän usvan taakse.
IS selvitti: Nämä kieliryhmät saavat eniten Kelan toimeentulotukea – kolme ryhmää ylikorostuu
Ilta-Sanomat selvitti Kelasta toimeentulotuen saajia äidinkielten perusteella ja vertasi lukuja kieliryhmien kokoon.
www.is.fi