Paikallisjoukkojen kunnian päivät

[Benelli]

En ole vielä tähän mennessä ymmärtänyt tätä valtion aseen haikailua omaan säilytykseen. Aseiden jako ei muodosta minkäänlaista ajallista pullonkaulaa joukkoja perustettaessa. Joka tapauksessa joukkokohtainen varustus ja tömäkämmät a-tarvikkeet pitää säilyttää muualla kuin reserviläisten kellarikomeroissa, jolloin sen aseenkin ehtii jakaa muun materiaalin rinnalla.

Ei niinkään jako vaan kohdistukset ja käyttökuntoon laitto.

Puolustusvoimissa kyllä rehellisesti ottaen varmaan nauretaan dilemalle. Nopean valmiuden reserviläiset. Siis sijoittamattomat.

Kaikille sijoitetuillehan on nopeus määritelty ja koko ajan määritellään. Osa on jo tekstiviestivalmiudessa juuri koulutettuna ja on varmasti nopean valmiuden reserviläinen. Pressan käskyllä kaikki on nopean valmiuden reserviläisiä.

Onneksi kyse ei ole kuin 670 000 miehestä. Piankos noi nyt aseistaa ja järjestää. Ensimmäiset on varmasti valmiudessa ja paikalla jo ennen vihollista. Siinä varttuva ylipäällikkömmekin huomaa kuinka hidas hän lopulta onkaan.

No tuo koskisi vain vapaaehtoisia eli ehkä joku 10000? ukkoa lisää.

 

[Hanski]

Ei niinkään jako vaan kohdistukset ja käyttökuntoon laitto.

No ei sekään ole vielä ihan Amerikan temppu varata tällaiselle valmiusjoukolle vakioaseet. Ne voi kohdistaa sopivassa harjoituksessa, varustaa esim. ihan vanhanaikaisesti nimilapuilla ja säilyttää muun joukkokohtaisen varustuksen kanssa samalla tavalla kuin muitakin pv:n aseita säilytetään. Käyttökuntoon laitto (luin tämän niin, että käyttökuntoon laitossa kiinnitetään tarvittavat optiikat, punapistetähtäimet tms.) riippuu ensimmäisestä tehtävästä ja senkin ehtii tehdä, vaikka aseet olisi pv:n tai muun sopivan tahon varastolla.

Tässä Reserviläisliiton ehdotuksessa eniten minua tökkii sen valmistelemattomuus. Viiden minuutin mietinnällä purkaisin tällaisen valmiusjoukon valmistelun seuraaviin steppeihin:

• mitkä kohteet vaativat valmiutta kohotettaessa välittömästi sotilasjoukon suojauksen? Tämän tietää pv parhaiten ja tarvittaessa he voivat konsultoida muita viranomaisia
• millaiset vaatimukset tällaista kriittistä kohdetta suojaavalla joukolla on ja millaiseen toimintaan tulee varautua? Jälleen pv:llä on paras tieto suoraan.
• vaatimuksien perusteella on aika helppo listata tarvittava varustus ml. joukkokohtainen varustus, tarvittava henkilöstö ja valmiusvaatimukset
• toimivaltuudet, johtovastuut ja komentoketju sekä joukon johtaminen tulee selvittää. Minusta nykyinen malli on varsin toimiva: ensimmäisessä vaiheessa johtovastuu on poliisilla ja jos poliisi ei pysty tilannetta hallitsemaan, virka-apua voi pyytää muilta viranomaisilta. Virka-apupyyntöihin ja niiden käsittelyyn pitää luoda hyvin suoraviivaiset menetelmät. Valmiusjoukkojen toimivaltuusasiat ovat parhaillaan kehityksen alla ja lainsäädännön muutokset ovat valmistelussa.
• Kun tarvittavat joukko ja varustus on mietitty, onkin aika aloittaa tämän joukon harjoittelu. Viimeistään harjoittelussa joukon jäsenille selviää mm. ilmoittautumispaikat, valmiusvaatimukset ja suunniteltu ensimmäinen tehtävä.

Ajatus siitä, että nykyiselle sijoittamattoman reservin osalle annetaan aseet kotisäilytykseen ja sitä kautta valmiusasiat ovat kunnossa, kuulostaa aika lapselliselta....

 

[Quixote]

Innokkaimmat ovat jo ehtineet tappaa toisensa ennenkuin ensimmäistäkään Spetsnatsia on näkynyt.

 

[Hanski]

Innokkaimmat ovat jo ehtineet tappaa toisensa ennenkuin ensimmäistäkään Spetsnatsia on näkynyt.

Taisi mennä lainaus väärin, ei ollut minun kirjoittama teksti yllä...

EDIT: Sorry, nyt editoitkin jo viestiä...

 

[herra47]

Täytyy sen porukan kavereiden taustat melko tarkasti tutkittu ennen kuin aseita kotia antaisin..
Parempi vaihtoehto olisi myös minunki mielestä johonki muualle aseet säilöön kuin kotia, Päivi Räsänen luultavasti kieltäisi rynnäkkökiväärit jos tämä tapahtuisi

Henk.koht varustus kotiin, aseet johonki muualle.

 

[Quixote]

Taisi mennä lainaus väärin, ei ollut minun kirjoittama teksti yllä...

EDIT: Sorry, nyt editoitkin jo viestiä...

Juu, pitänee minunkin ruveta käyttämään esikatselua..

 

[Benelli]

No ei sekään ole vielä ihan Amerikan temppu varata tällaiselle valmiusjoukolle vakioaseet. Ne voi kohdistaa sopivassa harjoituksessa, varustaa esim. ihan vanhanaikaisesti nimilapuilla ja säilyttää muun joukkokohtaisen varustuksen kanssa samalla tavalla kuin muitakin pv:n aseita säilytetään. Käyttökuntoon laitto (luin tämän niin, että käyttökuntoon laitossa kiinnitetään tarvittavat optiikat, punapistetähtäimet tms.) riippuu ensimmäisestä tehtävästä ja senkin ehtii tehdä, vaikka aseet olisi pv:n tai muun sopivan tahon varastolla.

Niinpä, voisi.

Tässä Reserviläisliiton ehdotuksessa eniten minua tökkii sen valmistelemattomuus. Viiden minuutin mietinnällä purkaisin tällaisen valmiusjoukon valmistelun seuraaviin steppeihin:

• mitkä kohteet vaativat valmiutta kohotettaessa välittömästi sotilasjoukon suojauksen? Tämän tietää pv parhaiten ja tarvittaessa he voivat konsultoida muita viranomaisia
• millaiset vaatimukset tällaista kriittistä kohdetta suojaavalla joukolla on ja millaiseen toimintaan tulee varautua? Jälleen pv:llä on paras tieto suoraan.
• vaatimuksien perusteella on aika helppo listata tarvittava varustus ml. joukkokohtainen varustus, tarvittava henkilöstö ja valmiusvaatimukset
• toimivaltuudet, johtovastuut ja komentoketju sekä joukon johtaminen tulee selvittää. Minusta nykyinen malli on varsin toimiva: ensimmäisessä vaiheessa johtovastuu on poliisilla ja jos poliisi ei pysty tilannetta hallitsemaan, virka-apua voi pyytää muilta viranomaisilta. Virka-apupyyntöihin ja niiden käsittelyyn pitää luoda hyvin suoraviivaiset menetelmät. Valmiusjoukkojen toimivaltuusasiat ovat parhaillaan kehityksen alla ja lainsäädännön muutokset ovat valmistelussa.
• Kun tarvittavat joukko ja varustus on mietitty, onkin aika aloittaa tämän joukon harjoittelu. Viimeistään harjoittelussa joukon jäsenille selviää mm. ilmoittautumispaikat, valmiusvaatimukset ja suunniteltu ensimmäinen tehtävä.

• 
  

Tuollaisten pitäisi olla tietysti PV:n komennossa ja ne olisi loogista liittää PP:n rukoon lisukkeena mutta vaatimuksista ja varustetasosta voi tietysti tehdä toivelistaa mutta käytännössä mennään sillä mitä on.
Esimerkiksi Tikeen, linnoittamiseen, huoltoon, portin- / ovenvartijoiksi ja tähylle kelpaa vanhempikin miehistö jolloin saadaan paremmin nyrkki ja partioita.
Sitäpaitsi huonokin puolustus on parempi kuin että joku Viljakainen voi yksin käydä pistämässä jerrykannulla bensaa kohteen tuleen.

Ajatus siitä, että nykyiselle sijoittamattoman reservin osalle annetaan aseet kotisäilytykseen ja sitä kautta valmiusasiat ovat kunnossa, kuulostaa aika lapselliselta....

No ei kunnossa mutta kotisäilytys paratantaisi valmiutta sikäli kuin kontaktia tulisi ennen joukkojen perustamista ilman tarvetta lisärahoitukselle. Kuitenkin joukkojen määrän kasvattaminen taitaa olla tässä se merkittävämpi.
Ei että se itsessään torjuisi venäläisten version operaatio kauppapuutarhasta mutta häiritsisi kylläkin.

 

[Myrskyhiiri]

Puhelimeen paukahtaa aamukolmelta tekstari: yöperhonen on koteloitunut ja hävittömmyys on noussut huipullesa. Koodi tarkoittaa: ripirapi kokoontumispaikalle. Vuorokauden valmius tarkoittaa:

- en piäse nyt, lehmä poikii iltapäivällä, siihen malliin jo p--u punottaa.
- tulen illalla jahka olen hakenut lapset jääkiekosta.
- emännällä on kampaaja klo 15 tulen sittä.
- mulla on hammaslääkäri klo 13 ja auton huolto sen jälkeen, ehken klo 18 suatan ehtiä.
- nou, meillon just megalanitus päällä, menee iltaan.
- töissä kiire, ei pysty.

24H. Mihin tarvitaan? Oikeasti, kun on hätä. Ei ni mihinkään.

Minusta juuri tällaisten ongelmien välttämiseksi nämä äärettömän välittömän valmiuden reserviläisjoukot tulisi koota YLI 60-vuotiaista reserviläisistä, joilla ei enää ole niin paljon sidoksia kuin ruuhkavuosiaan elävillä.

Talviolosuhteissa harmaa partakin on etuna nuorempiin nähden, jotka joutuvat holvaamaan naamaansa kaiken maailman maaleja ollakseen taistelunkestäviä. Joillain luonto on jo osittain valmistanut taistelijan näihin arktisiin olosuhteisiin.

 

[Ingsoc]

Aika hyvä idea nuo vanhukset. Niillähän on aikaa ja kun elämäkin on suurimmaksi osaksi eletty.

Itse ajattelin, että välittömän valmiuden erikoispaikallisjoukot voitaisiin värvätä Nepalista!

Sieltä sitten viiden vuoden sitoumuksella Gurkhia tyhjät korpimotellit ja toimistohotellit täyteen. Kouluttajiksi vaikka eläköityviä oppareita.

Tietysti kun valtionhallinto laitetaan hommiin, niin todennäköisesti "gurkhista" olisi noin 60 % thaimaan labyboyta, intialaisia kerjäläisiä tai vaikka tekstiilityöläisiä bangladeshistä.

Tietysti tiedostavat piirit olisi riemuissaan, kun sotaveteraani Väinö 92 vee selittäisi paikallislehdelle. "Kyllähän se Phungi ol kaanein naenen jot oon ikinää tavannut, vaikka oli aataminomenja. Hyvin se on tyttö tilalla pärjännä vaik saunas ei suostu käymään. Jos jottain huonoo pittää sanoo, niin taimaalaisesta oluesta tullee perse kippeeksi seuraavana aamuna!"

 

[Valmius]

Meinasin antaa tämän foorumin olla, mutta päätinpä kuitenkin kurkata miten tuosta RESL ideasta on innostuttu. Samalla huomasin saaneeni pari "kannustavaa" yksityiviestiä, joten päätin ainakin tämän viestin kirjoittaa.

Paikallisjoukkojen ensimmäisiä tehtäviä suunnitellessa ei kukaan voi tietää sitä, millä toimivaltuuksilla ne pitää suorittaa, jolloin lähtökohtana on eri viranomaisten ra-toimivaltuudet. Sama koskee kaikkia KE1 ja KE2 joukkoja, joita on muitakin kuin paikallisjoukoihin sijoitetut VVJ yksiköt.


Menee ehkä ohi aiheen (paikallisjoukot), ensimmäisen vaiheen suorituskyvystä, joka ei ole pelkästään paikallisjoukkojen suorituskykyä, löytyy tietoa kohtuu hyvin tietoa ihan julkisista lähteistä.



http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002912486.html
HS:n hankkiman Pääesikunnan koulutusosaston suunnitelman mukaan valmiuskoulutusta ja -harjoituksia halutaan lisättäväksi kaikilla joukoilla. Lisäksi valmiusjoukkojen harjoitukset halutaan järjestää niille määritetyllä toiminta-alueella.

Valmiussotilaille aiotaan myös kouluttaa tehtäviin liittyvät voimankäyttöoikeudet erilaisissa valmiustiloissa.
Puolustusvoimat tavoittelee sitä, että kriisin syntyessä kantahenkilökunnan ja erilaisten varusmiesosastojen avulla kyettäisiin kohottamaan sotilaallista valmiutta joustavasti, aloittamaan toimenpiteet tilanteen hallitsemiseksi ja suojaamaan reserviläisistä koostuvien varsinaisten sodan ajan joukkojen perustamista.

http://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valmiusyksikot-osa-maavoimien-valmiuden-kehittamista
Maavoimien palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä muodostetut valmiusyksiköt ovat osa nykyaikaista ja kehittyvää kotimaan maapuolustusta ja Maavoimien joukkokokonaisuutta.

-Valmiusyksiköillä nostetaan Maavoimien suorituskykyä erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä, kenraalimajuri Hulkko toteaa.

Valmiusyksiköitä voidaan käyttää normaalioloissa tapauskohtaisesti myös muiden viranomaisten tukemiseen kotimaan häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tapahtumissa, jotka vaativat laajaa viranomaisyhteistyötä.


http://ruotuvaki.fi/uutinen/-/asset...ittaa-valmiusyksikkokoulutuksen-varusmiehille
Hulkon mukaan valmiusyksikkökoulutus on vain yksi lisäelementti sotilaallisen maanpuolustuksen ketjussa ja valmiuden kehittämisessä.
− Kehitystyö alkoi aiemmin jo välittömän valmiuden joukoista, jotka ovat pääosin reserviläispohjaisia. Varusmiesten valmiusyksiköt ovat varusmiespalveluksessa olevia yksikköjä, mutta kotiuduttua heidät hyödynnetään reserviläisinä välittömän valmiuden joukoissa.
Välittömän valmiuden joukkojen tavoite on reserviläisten nopeampi käyttö.
− Tunnistamme maailman muutoksen ja tarpeen nopeampaan reagointiin. Pyrimme löytämään nykyisen lainsäädännön ja asetusten kentästä ne mahdollisuudet, joissa kaikkia asevelvollisia ja palkattua henkilökuntaa voidaan optimaalisesti hyödyntää, Hulkko toteaa.
− Lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat tukeneet näitä pyrkimyksiä.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005098586.html
”Toimintaympäristö tulee olemaan normaalia omaa aselajijoukkoa mielenkiintoisempaa, koska valmiusyksiköissä yhdistyy pienoiskoossa eri aselajien kyvykkyydet.”
Valmiusyksikkö rakennetaan siten, että siinä on joukko-osaston luonteesta riippuen elementtejä kaikista aselajeista.
”Parhaimmillaan siinä on kyvykkyyttä taistelupanssarivaunuista ilmatorjuntaohjuksiin.”
VALMIUSYKSIKÖT ovat valmiina lähtemään tehtävään jopa muutaman tunnin kuluttua hälytyksestä.
”Puolustusvoimien intressissä ei ole avata tarkkoja määriä ja yksityiskohtaisia valmiusaikoja”, sanoi Toivonen.
Uudet valmiusyksiköt ovat Maavoimien nopean toiminnan terävin kärki yhdessä pelkästään kantahenkilökunnasta muodostettavien valmiusosastojen kanssa.
Niiden lisäksi armeija on perustanut niin sanottuja välittömän valmiuden joukkoja, jotka koostuvat lähinnä reserviläisistä. Näiden valmiusaika lasketaan vuorokausissa.


Mielessä saattaa ehkä kummitella, missä on MAAKK? Ei ainakaan tuolla listalla, koska noissa kaikissa kolmessa tasossa on mukana kantahenkilökuntaa päällikköä alemmissakin tehtävissä.
- eri aselajien valmiusosastot (henkilökuntaa, mahdollisuus aseelliseen virka-apuun ja sotilaalliseen voimankäyttöön rauhan aikana)
- eri aselajien valmiusyksiköt (koulutus alkoi 1/17 saapumiserästä), henkilökuntaa ha varusmiehiä. (suorituskykyä maanpuolustukseen, kyky vaativampiin virka-aputehtäviin)
- eri aselajien välittämän valmiuden yksiköt, henkilökuntaa ja reserviläisiä (ollut valmiudessa jo muutaman vuoden, kertautetaan ahkerasti, suorituskykyä maanpuolustukseen, kyky vaativampiin virka-aputehtäviin)

Koska RESL esitti perustelemattoman ideansa aseistaa sijoittamattomia reserviläisiä, kertaan omaa vain "kesäkessun" tuottamaa ja netistä kopiomaa tekstiäni lainaten:


Julkisista lähteistä on selvitettävissä kolme ensimmäistä Maavoimien "syömähammasta":
- Valmiusosastot (henkilökuntaa eri aselajeista)
- Valmiusyksiköt (7/2017 alkaen henkilökuntaa ja varusmiehiä eri aselajeista)
- Välittömän valmiuden joukot (henkilökuntaa ja reserviläisiä eri aselajeista)

Ennen noiden käyttöä, PV:llä on käytössä 24/7 palkatut sotilaspoliisit ja muut vatikoulutetut ammattisotilaat.

Jos jotkut pitäisi aseistaa vapaa-ajalla, niin varmaan ensin pitäisi lähteä poliiseista, rajavartijoista ja kantahenkilökunnasta, jotka kantavat asetta virkatyössäänkin?
RESL ei ota esityksessään kantaa ainakaan seuraaviin asioihin:
- kuka käskee nämä joukot tehtävälle?
- kuka näitä joukkoja johtaa tehtävällä?
- millä toimivaltuudella nämä joukot toimivat tehtävällä?
- miten koulutetaan taas "pystymetsästä" lisää joukkoja, joilla tulee olla ra-toimivalta-asiat selkärangassa?
- mitä lakeja ja PV:n normeja pitää muuttaa ja miten, jotta tuollainen toiminta täyttäisi ja normit?


Jos luette tuon mitä kokosin eri julkisista lähteistä ja olette sen jälkeen vielä sitä mieltä, että valmiudellisista syistä pitäisi perustaa sijoittamattomasta reservistä joukkoja nopeimpaan valmiuteen, tehtäviin joissa osaaamistaso pitää olla korkeimmillaan, virheisiin ja ylilyönteihin ei ole varaa, niin se kaiketi tarkoittaa että nuo firman omat valmiudessa olevat joukot ovat kykenemättömiä suorittamaan niille annettavat tehtävät, mutta "pystymetsän huru-ukot " kotona säilytettävin rynkkyjen kanssa pelastavat Suomen?

Sijoittamattomasta reservistä voi kriisin pitkittyessä kouluttaa ja muodostaa joukkoja, joilla tehostetaan niiden aluiden valvontaa, joissa on havaittu puutteita.


Valmiuteen liittyvää faktaa ei voi oikeastaan enempää tänne suoltaa, kuin mitä joku on virka-vastuulla suoltanut medialle. Edellä oleva on niistä kokoamallakin selvittetävissä ja naapuri on varmasti tehnyt tarkempaakin analyysiä asiasta.

 

[Valmius]

Ei niinkään jako vaan kohdistukset ja käyttökuntoon laitto.
No tuo koskisi vain vapaaehtoisia eli ehkä joku 10000? ukkoa lisää.

No ei sekään ole vielä ihan Amerikan temppu varata tällaiselle valmiusjoukolle vakioaseet. Ne voi kohdistaa sopivassa harjoituksessa, varustaa esim. ihan vanhanaikaisesti nimilapuilla ja säilyttää muun joukkokohtaisen varustuksen kanssa samalla tavalla kuin muitakin pv:n aseita säilytetään. Käyttökuntoon laitto (luin tämän niin, että käyttökuntoon laitossa kiinnitetään tarvittavat optiikat, punapistetähtäimet tms.) riippuu ensimmäisestä tehtävästä ja senkin ehtii tehdä, vaikka aseet olisi pv:n tai muun sopivan tahon varastolla.

Tässä Reserviläisliiton ehdotuksessa eniten minua tökkii sen valmistelemattomuus. Viiden minuutin mietinnällä purkaisin tällaisen valmiusjoukon valmistelun seuraaviin steppeihin:

• mitkä kohteet vaativat valmiutta kohotettaessa välittömästi sotilasjoukon suojauksen? Tämän tietää pv parhaiten ja tarvittaessa he voivat konsultoida muita viranomaisia
• millaiset vaatimukset tällaista kriittistä kohdetta suojaavalla joukolla on ja millaiseen toimintaan tulee varautua? Jälleen pv:llä on paras tieto suoraan.
• vaatimuksien perusteella on aika helppo listata tarvittava varustus ml. joukkokohtainen varustus, tarvittava henkilöstö ja valmiusvaatimukset
• toimivaltuudet, johtovastuut ja komentoketju sekä joukon johtaminen tulee selvittää. Minusta nykyinen malli on varsin toimiva: ensimmäisessä vaiheessa johtovastuu on poliisilla ja jos poliisi ei pysty tilannetta hallitsemaan, virka-apua voi pyytää muilta viranomaisilta. Virka-apupyyntöihin ja niiden käsittelyyn pitää luoda hyvin suoraviivaiset menetelmät. Valmiusjoukkojen toimivaltuusasiat ovat parhaillaan kehityksen alla ja lainsäädännön muutokset ovat valmistelussa.
• Kun tarvittavat joukko ja varustus on mietitty, onkin aika aloittaa tämän joukon harjoittelu. Viimeistään harjoittelussa joukon jäsenille selviää mm. ilmoittautumispaikat, valmiusvaatimukset ja suunniteltu ensimmäinen tehtävä.

Ajatus siitä, että nykyiselle sijoittamattoman reservin osalle annetaan aseet kotisäilytykseen ja sitä kautta valmiusasiat ovat kunnossa, kuulostaa aika lapselliselta....

Juurikin noin, ongelma on vain niillä joukoilla, joihin sijoitetuilla ei ole kohdistettu henkilökohtainen ase siellä samassa paikassa, jossa on muu henkilökohtainen ja joukkokohtainen materiaali pakattuna valmiiksi.

Ainakin osaan Hanskin esittämiin kysymyksiin löytyy vastaukset PAIKPE:sta, joka pyörii ma-p klo 7-17 välillä rungon virkatyönä.

 

[Rauhantekijä]

... kotona säilytettävin rynkkyjen kanssa pelastavat Suomen...

Luulenpa edelleen, että tuossa on koko jutun juoni.
Yksilön näkökulmasta on varmaan hienoa kun on syy ottaa vastaan armeijan ase kotiin. Yksilön näkökulmasta olo on varmaan voimallinen kun on lisäksi vielä kurkkusalaatit valmiina kassissa, tahto paikallaan ja valmius tunnustettu. Ressuliiton esitys ei vaillinaisena kanna mihinkään kun siinä on vasta edustettu noita voimallistetun yksilön haluja.
Koko asian järjestämiseen tarvitaan se toinenkin näkökulma, eli "firman" tarpeet, jotka pelin lopulta ratkaisevat.

 

[KorpiSISSI]

Meinasin antaa tämän foorumin olla, mutta päätinpä kuitenkin kurkata miten tuosta RESL ideasta on innostuttu. Samalla huomasin saaneeni pari "kannustavaa" viestiä, joten päätin ainakin tämän viestin kirjoittaa.

Koska RESL esitti perustelemattoman ideansa aseistaa sijoittamattomia reserviläisiä, kertaan omaa vain "kesäkessun" tuottamaa ja netistä kopiomaa tekstiäni lainaten:

...

Perusteltua asiaa "kevätvääpeliltä" Kyllä joskus kannattaa itseäänkin lainata, kunhan selkeästi perustelee

 

[Benelli]

Meinasin antaa tämän foorumin olla, mutta päätinpä kuitenkin kurkata miten tuosta RESL ideasta on innostuttu. Samalla huomasin saaneeni pari "kannustavaa" yksityiviestiä, joten päätin ainakin tämän viestin kirjoittaa.

Koska RESL esitti perustelemattoman ideansa aseistaa sijoittamattomia reserviläisiä, kertaan omaa vain "kesäkessun" tuottamaa ja netistä kopiomaa tekstiäni lainaten:


Julkisista lähteistä on selvitettävissä kolme ensimmäistä Maavoimien "syömähammasta":
- Valmiusosastot (henkilökuntaa eri aselajeista)
- Valmiusyksiköt (7/2017 alkaen henkilökuntaa ja varusmiehiä eri aselajeista)
- Välittömän valmiuden joukot (henkilökuntaa ja reserviläisiä eri aselajeista)

Ennen noiden käyttöä, PV:llä on käytössä 24/7 palkatut sotilaspoliisit ja muut vatikoulutetut ammattilaat.

Jos jotkut pitäisi aseistaa vapaa-ajalla, niin varmaan ensin pitäisi lähteä poliiseista, rajavartijoista ja kantahenkilökunnasta, jotka kantavat asetta virkatyössäänkin?
RESL ei ota esityksessään kantaa ainakaan seuraaviin asioihin:
- kuka käskee nämä joukot tehtävälle?
- kuka näitä joukkoja johtaa tehtävällä?
- millä toimivaltuudella nämä joukot toimivat tehtävällä?
- miten koulutetaan taas "pystymetsästä" lisää joukkoja, joilla tulee olla ra-toimivalta-asiat selkärangassa?
- mitä lakeja ja PV:n normeja pitää muuttaa ja miten, jotta tuollainen toiminta täyttäisi ja normit?

Loogista olisi pistää nuo osaksi PP:n organisaatiota saman johdon alle. Koulutus tapahtuu vähitellen sikäli kuin tapahtuu. Kannattaa huomata että ehdotuksessa puhuttiin nimenomaan Krimin valtauksen kaltaiseen operaatioon vastaamisesta. RA-tila loppunee kohtuu nopeasti jos pienet vihreät miehet ryhtyvät väkivalloin ottamaan haltuun lentokenttiä ja siltoja.

Jos luette tuon mitä kokosin eri julkisista lähteistä ja olette sen jälkeen vielä sitä mieltä, että valmiudellisista syistä pitäisi perustaa sijoittamattomasta reservistä joukkoja nopeimpaan valmiuteen, tehtäviin joissa osaaamistaso pitää olla korkeimmillaan, virheisiin ja ylilyönteihin ei ole varaa, niin se kaiketi tarkoittaa että nuo firman omat valmiudessa olevat joukot ovat kykenemättömiä suorittamaan niille annettavat tehtävät, mutta "pystymetsän huru-ukot " kotona säilytettävin rynkkyjen kanssa pelastavat Suomen?

Ongelmana on vahvuus ja laajat alueet. Parhaatkin joukot ovat hyödyttömiä silloin kun ne eivät ole paikalla kuten meillä on noin 6000 kilometriä rautatietä, yli 17000 siltaa, noin 250 vesivoimalaa, jne.
Ja toisaalta vihollisella on kyky laskea maahan noin 20000 ukkoa jos jättävät raskaan kaluston pois, miinus se mitä ehditään ampua alas ennen laskeutumisaluetta.
Ei huru-ukko porukka korjaa tuota tilannetta mutta ehkä vähän helpottaa ilman että tarvitaan kummoista lisärahoitusta.

 

[baikal]

Tässä Reserviläisliiton ehdotuksessa eniten minua tökkii sen valmistelemattomuus. Viiden minuutin mietinnällä purkaisin tällaisen valmiusjoukon valmistelun seuraaviin steppeihin:

Sama juttu tökkäsi minullakin ja heti kättelyssä. Löysä lehmänhenkäystä muistuttava heitto, jonka tarkoitus lienee nostaa profiilia jäsenmaksulaskujen postitusviikoilla......

Ja jottei kukaan vain ota vahingossakaan todesta koko casea nakataan ikuinen "ase ressun kotiin"- teema. Tuo kun ei onnistu niin voidaan kohta unohtaa koko taru ja siirtyä pohtimaan kesätapahtumia. Lippulinnan koostumuksesta tappelu voidaan aloittaa koskien kesäkuun neljättä.

 

[vastarannankiiski]

Jospa tarkoituskin on se, että tämä keskustelunpoikanen jämähtää ikiaikaiseen kiistaan siitä, että missä valtion aseita säilytetään?

Kotisäilytys ei vaan vittu mene läpi....sille on oltava joku muu vaihtoehto. Olipa sitten vaikka pitäjän poliisiaseman kellari, kyllä ne ehtii sieltä jakaa, jos on tarvis. Vuorokausi on höpöhöpöä. Sitoutuneisuus pitää olla sitä tasoa, että 6 tuntia ja ukot ovat ainakin jo lähtökuopissa: johdettuina ja tehtävistään tietoisina jetsulleen.

Minäkin näen tässä vain sellaista, että heitetään seinälle selkeä kuva siitä millainen järjestäytymismalli olisi tarpeellinen.
Matka sen kuvan todellisuuteen on piiiitkä, eikä järjesty lähiviikkoina. Enivei, aina on tarpeen kirkastaa tavoitekuva ja siihen suuntaan sitten kehitetään.

Ymmärrän sen että yksilöressulle asia kulminoituu siheen aseeseen - koska onni on lämmin ase Ase kotona on monelle kova juttu.
Kehitys voi edetä nyt ainoastaan järjestäytymisen suuntaan ja kun ensimmäisen vaiheen järjestäytyminen on valmista, niin tod. näk. rivissä on niitä samoja jamppoja joilla jo tänään on aseita kotona.
Mikään ei siis muutu huomenna.

Jatkon kehittäminen varmaankin on juurikin siihen suuntaan, että ukkoja löytyy, hälyjärjestelmä on valmiina ja tarvittaessa pakettiauto tuo kiväärit sille paikalle mihin äijät on tehtäväänsä kutsuttu.
Mutta eikös tämä ole ihan riittävä näinkin?

Omasta mielestäni realistisia ajatuksia ja viitekehyksiä.

Haluaisin vielä keskustelussa muistuttaa että kotisäilytyksessä on monia, ainakin muutamia eri asteita. Asia ei ole niin mustavalkoinen että "Jatkuvasti ja ikuisesti pyssy kotona" - "ei koskaan pyssy kotona". Asiaahan voisi miettiä samalla tavalla joustavasti kun muutakin joukkojen muodostamista ja kokoamista sekä muita puolustusasioita. Oma ajatukseni on ollut se kuten monet jo tietävät, että aseen voisi jakaa tilanteen kiristyessä väliaikaisesti kotiin, esimerkiksi viikoksi kerrallaan, jos tietyt etukäteen tarkastetut reunaehdot täyttyvät. Ja kun tilanne helpottaa, aseet kerätään jälleen takaisin varastoihin. Pitkäaikaiseen kotisäilytykseen suhtaudun hieman skeptisesti, joskaan en samoista syistä kun hoplofooobikot. Enkä myöskään itse kaipaa enään yhtään uutta ampuma-asetta itselleni kotiin, en ainakaan sellaista jossa painaa valtion materiaalivastuu.

@Rauhantekijä ja @tiedotusosasto esittämissä malleissa on omasta mielestäni paljon hyviä pointteja. Aseet kyllä ehditään jakaa muutenkin suurelle ei se ole ongelma, esimerkiksi tuolla "pakettiautomenetelmällä". Olen myös itse miettinyt sitä, voisiko esimerkiksi poliisi- ja paloasemien, tulli- ja rajavartioston toimipisteiden tilohin perustaa erillisiä sinetöityjä, raskaasti suojattuja ja elektronisesti valvottuja asesäilöjä nopean toiminnan joukkoja varten? En kuitenkaan pidä tätä realistisena. Kaikki tilat em paikoissa ovat jo varmasti muussa käytössä eli tilaa ei ole, uusien rakentaminen maksaisi maltaita vanhojen yhteyteen ja em organisaatiot varmasti vastustaisivat kaikin mahdollisin keinoin asevarastojen saamista enemmän tai vähemmän kontolleen. Eli siinä mielessä tuo "pakettiautometodi" kuullostaisi toimivammalta, tai tuo itseni miettimä väliaikainen asesäilytys kotona reunaehtojen täyttyessä. Molemmat olisivat ainakin edullisia valtiolle, väliaikainen kotisäilytys jopa ilmainen.

En usko että ainakaan väliaikainen kotisäilytys olisi niin järisyttävä asia mihinkään suuntaan. Se ei varmastikkaan merkittävästi varautumisastetta nosta, mutta toisaalta se saattaisi omalta pieneltä osaltaan helpottaa LKP:tä materiaalinjakoa jo valmiiksi porrastamalla ja yhden pienen osan varustamista hoitamalla jo valmiiksi. Se saattaisi myös omalta pieneltä osaltaan vaikuttaa "vihreiden miesten" operaatiosuunnitteluun ja ehkä jopa heidän toimintavapauden kiistämiseen ja rajaamiseen kohdealueella. Hyökkäävän osapuolen täytyisi ottaa tämä huomioon, jos maassa olisi organisoitu, henkilöstöltään valikoitu ja koulutettu järjestelmä nopean valmiuden reserviläisistä joilla olisi maahantunkeuduttaessa jo mahdollisesti sotilasaseita kotonaan. Organisoitu vastarinta ja erikoisjoukkojen vastainen toiminta saatettaisiin saada yllättävän nopeasti käyntiin eikä avainkohteiden valtaaminen ja vastustajan henkisen selkärangan murtaminen välttämättä kävisi yhtä helposti kun ilman tämänkaltaista järjestelmää. Kuten aikaisemmin sanottua, ei Venäjän muilla läntisillä naapureilla ole tämänkaltaisia järjestelmiä syyttä kehitetty eikä esimerkiksi Viron Kaitseliiton Peastaapi halua täysin syyttä sitä, että useampi Kaitseliittolainen ottaisi oman palvelusaseensa kotisäilytykseen.

http://news.postimees.ee/3080109/defence-league-wants-more-guns-in-homes

 

[Rauhantekijä]

"Jatkuvasti ja ikuisesti pyssy kotona" - "ei koskaan pyssy kotona".

Muistetaan, että monilla on ase jo tälläkin hetkellä kotona. Se ei ole PV:n ase, vaan itse hankittu ja kuitenkin sopii treenaamiseen. Painetta helpottaa kun lopettaa PV:n aseiden havittelun ja hankkii oman. No big deal.

Aseet kyllä ehditään jakaa muutenkin suurelle ei se ole ongelma, esimerkiksi tuolla "pakettiautomenetelmällä".

Pitäisikö ressuliiton tehdä valmiusesitys myös pakettiautoporukan varaamisesta valmiuteen? Sen pakettiauton voi saada ajoon helpommin kuin valtion rynnäkkökiväärin. Eli valmiuden kohottaminen ei olisikaan aseen kotonasäilyttäminen vaan merkittävämpi satsaus logistiikan toimintaan ? Olisi mielenkiintoista tietää millaisia ajatuksia ressuliitolla on tähän asiaan.
Ideoita on hyvä heitellä, lopputulos on sitten jonkinlainen kombinaatio kaikesta siitä.


.

 

[vastarannankiiski]

Muistetaan, että monilla on ase jo tälläkin hetkellä kotona. Se ei ole PV:n ase, vaan itse hankittu ja kuitenkin sopii treenaamiseen. Painetta helpottaa kun lopettaa PV:n aseiden havittelun ja hankkii oman. No big deal.


Pitäisikö ressuliiton tehdä valmiusesitys myös pakettiautoporukan varaamisesta valmiuteen? Sen pakettiauton voi saada ajoon helpommin kuin valtion rynnäkkökiväärin. Eli valmiuden kohottaminen ei olisikaan aseen kotonasäilyttäminen vaan merkittävämpi satsaus logistiikan toimintaan ? Olisi mielenkiintoista tietää millaisia ajatuksia ressuliitolla on tähän asiaan.
Ideoita on hyvä heitellä, lopputulos on sitten jonkinlainen kombinaatio kaikesta siitä.


.

Nimenomaan ja erittäin hyvä pointti.

Jos nuhteettomalla miehellä on ollut vuosia tai vuosikymmeniä TT3 ase tai aseita kotonaan, niin jos hän nyt sattuisi saamaan valtion TT4 vehkeen kotiinsa vaikka pariksi viikoksi, niin miten tämä TT4 ase yhtäkkiä hänet lietsoisi mielipuoliseen vimmaan, joka saisi hänet kuola suupielistä valuen tekemään joukoittain raakoja henkirikoksia valtion aseella? Voisiko joku hoplofoobikko perustella minulle tämän asian, vaikka tuskin heitä tältä foorumilta löytyykään?

Logistiikkaketjun parantaminen on erinomainen idea. Lisäksi valmiutta voidaan kohentaa tehokkaasti myös aseettomalla palveluksella tai tehtävillä joissa ampuma-ase on vain pelkästään tiellä. Eli korkean valmiuden joukkoja voidaan perustaa myös aseettomana ja silti saada joukoista merkittävää hyötyä irti.

 

[Ottoville]

En usko että ainakaan väliaikainen kotisäilytys olisi niin järisyttävä asia mihinkään suuntaan.

Onhan se hirveä riski antaa ase kotiin näille kavereille.

(anoa todellinen este on, mahtuuko asekaappiin enää yhtään asetta)
Samalta porukalta löytyy varmasti jotain kättä pidempää ainakin itselle ja mahdollisesti taistelu toverillekin.

Muuten MPK:la on omia aseita ja patruunoita-> joten myös säilytys tiloja on.

 

[Myrskyhiiri]

Ja sitten takaisin threadin otsikon aiheisiin:

http://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maavoimien-paikallispuolustusharjoitukset-alkav-1

Maavoimien paikallispuolustusharjoitukset alkavat
1.3.2017 13.11
Tiedote

Maavoimien paikallispuolustusharjoitukset järjestetään 6.-10. maaliskuuta 2017 pääkaupunki- ja Oulun seuduilla sekä Kaakkois-Suomessa.

Harjoitusten tavoitteena on parantaa paikallisjoukkojen valmiutta ja suorituskykyä sekä kehittää viranomaisten välistä yhteistoimintaa alueilla. Harjoituksiin liittyy vaativia moniviranomaistilanteita, joissa harjoitellaan käytännön johtamistoimintaa sekä yhteistyötä eri viranomaisten kesken siviiliväestön keskuudessa.

Kaartin jääkärirykmentin johtaman KEHÄ17-harjoituksen vahvuus on noin 800 henkilöä. Harjoitusjoukot liikkuvat erityisesti Länsimäellä, Vuosaaressa, Laajasalossa, Herttoniemessä, Viikinmäessä ja Santahaminassa. Kainuun prikaatin johtamassa OULU17-harjoituksessa vahvuus on noin 630 henkilöä. Harjoitus näkyy viikon aikana useissa eri kohteissa Oulun kaupungin alueella ml. keskusta, satama, lentokenttä ja Hiukkavaara. Karjalan prikaatin johtaman KYMI1/17-harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 730 henkilöä. Joukot harjoittelevat Pahkajärvi - Kouvola - Mikkeli - Hamina -alueella.

Lue harjoitustiedotteet:

KEHÄ17: http://bit.ly/keha2017

OULU17: http://bit.ly/oulu2017

KYMI1/17: http://bit.ly/kymi2017

Harjoituksia voi seurata verkossa:

Facebook.com/maavoimat #maavoimat #KEHÄ17 #OULU17 #KYMI117
Twitter.com/maavoimat @maavoimat
Instagram.com/puolustusvoimat.fi