Paljonko sotilaslentäjä tarvitsee lentotunteja ja millä koneella?

[Slammer]

Hawkilla nimenomaan oli tehtävänsä taistelukäytössä sen hankinnan aikaan ja ainakin pitkälle 1990-luvulle asti. Tai en minä tiedä, mutta 50 harjoitushävittäjää on paljon, kun Pariisin rauhansopimus rajoitti koneiden (käytännössä oikeiden hävittäjien) määrän 60 koneeseen. Hawkeilla siis kierrettiin tuota konemäärälle asetettua rajoitusta, josta Neuvostoliittokaan ei viitsinyt niuhottaa. Hawkit eivät suinkaan palvelleet ensisijaisesti koulutustarkoitusta kuin liturgiassa.

Hawkilla on edelleen kyseinen tehtävä, mutta se on täysin toissijainen. Ja miksi ei olisi kun koneita on ja niille lentäjiä. Suomella on ollut harjoituskoneita aina paljon, myös silloin kun varsinaisten taistelukoneiden määrä ei ole ollut lähelläkään maksimia, joten väite Hawkien määrän syystä on silkkaa spekulaatiota.

Tätä teoriaa tukee se seikka, että nykyään Pilatuksia on kuusi. Ennen oli 17 Piperia ja 10 Redigoa. Minkä vuoksi, kysyn vaan.

Piper Arrow'lla lentely tuskin tekee kenestäkään kovin kummoista sotalentäjää. Syy suureen konemäärään on ennen kaikkea Redigo. Redigohan valittiin evaluaatiossa, jossa piti alun perin valita Piper Arrow'n korvaaja. Arrow jäi kuitenkin käyttöön, luultavasti sen takia ettei Redigo ollut sitä mitä ilmavoimat halusi. Konemäärän kasvattamiseen ei ollut tarvetta. Chieftainin ja Redigon korvaajaa (eli Pilatusta) haluttiin alun perin kymmenen kappaletta, mutta kuuteen saatiin tyytyä. Jäänyttä vajetta on paikattu Vinkoilla.

Eikös Tiedustelulaivueella ollut jossain vaiheessa Hawk:t käytössä? Muistelisin ainakin joskus nähneeni aiheesta tarinaa jossain ilmailulehdessä. Ja tätä ennen eikös Tiedustelulaivueella ollut MiG-21 F kalustoa alla?

Oli, sitä ennen MiG-21BIS:n tiedusteluversio ja sitä ennen mainitsemasi MiG-21F-13.

 

[Iso-Mursu]

Oli, sitä ennen MiG-21BIS:n tiedusteluversio ja sitä ennen mainitsemasi MiG-21F-13.

Olenko ymmärtänyt oikein että Hawk:t eivät ole enää Tukilentolaivueen käytössä?

 

[Iso-Mursu]

Eivät vie. Ainakin Yhdysvalloissa selvästi yli 200 tuntia per vuosi per kone oli pitkään peruhöttöä. Suomalainen Hornet-lentäjäksi koulutettava taas lentää Hawkilla runsas 100 tuntia vuoteen kahden vuoden ajan. Koneet eivät suinkaan siis jakaudu yksi per lentäjä -metodilla, vaan puolikas kone yhtä lentäjää kohden on riittävästi.

Jos ajatellaan että esimerkisi joku pimeälentosotaleiri on helpoin järjestää kerralla molemmille vuosikursseille. Silloin kerralla tarvitsee olla kasassa tarpeeksi koneita koulutettaville, kouluttajille ja maaliosastoille. Toki hommat menevät ristiin.

Sitten on erikseen ihan perus viikottainen harjottelu lentely jne.. Siinä varmasti riittää 0,5 konetta per lentäjä.

Mutta juuri isommissa harjoitteluissa tilanne voi olla toinen.

Ajatellaan että meillä on Ilmasotakoulun käytössä vaikka 22 Hawk-konetta. Loput on joko koelentokeskuksella ja PE:n erikoistehtävässä.

Muutama kone vielä jäljelle jäävistä voi olla huollossa jne.

Ajatellaan että lentäjäkurssin koko on se 12 oppilasta jonka heitin.

Jos näillä vahvuuksilla lähdetään lentämään 4 yön ilmasotaleiriä läpitte. Ja vielä silleen että mukana on kaksi vuosikurssia. Osalle kaluststa tulee täyteen tiettyjen huoltojen tunnit jne.

Varataan vaikka 8 kpl. Hawk maaliosastoiksi ja 24 lentäjän lupaukselle sitten se 0,5 konetta. Niin meillä on jo tarve 20 koneelle.

Esim. siis jos aijotaan esim. lentää varsin tiiviisti pimeälentoja. Jolloin jatkuvalla syötöllä maaliosastoa ylös ja harjottelijota,,

 

[Slammer]

Olenko ymmärtänyt oikein että Hawk:t eivät ole enää Tukilentolaivueen käytössä?

Tietääkseni olet.

 

[Iso-Mursu]

Tietääkseni olet.

Kiitos

 

[Ukkonen]

Onko lentotuntimäärämme riittävällä tasolla? Kuinka tärkeää on, että koulutus suoritetaan samalla/samantyyppisellä ilma-aluksella, jolla lennettäisiin myös sodan aikana?
Putoavat lentotunnit eivät ole vain suomalaisten geneettinen erityisongelma. Esimerkiksi Ranskassa on siirrytty järjestelmään, jossa puolet Rafale-lentäjistä lentävät 180 tuntia vuodessa Rafalella. Loput lentävät Rafalella vain 40 tuntia vuodessa ja sen lisäksi 140 tuntia harjoitushävittäjillä. Jos sitten tulisi isompi sota, nämä enimmäkseen harjoitushävittäjillä lentävät saisivat muutamassa kuukaudessa kaksi-kolme kuukautta intensiivistä Rafale-koulutusta, jolloin heidän pitäisi suunnilleen vastata normaalistikin 180 tuntia vuodessa Rafalella lentäviä lentäjiä.

Tietaakseni Ranskalla olisi kutakuinkin 350 Rafale tason lentajaa (en ole varma onko tuossa vain ilmavoimien lentajat vai onko tuohon laskettu myos merivoimien lennoston lentajat mukaan)
Vuonna 2018 koneita tulisi olla nuo 180 ja sitten 2018 - 2025 valisena aikana ilmavoimat ja merivoimien lennosto tulevat saamaan yhteensa 53 konetta lisaa.

Tuon mukaan, 2018 lentajia olisi arviolta kaksi per kone joista toinen lentaisi nuo 180 tuntia ja toinen 40 tuntia Rafalella. Siis artikkelisi mukaan. Tuossa on kyse vahimmaislennoista joilla lentajat pidetaan puikoissa kiinni.
Se keihaankarki joka on tallakin hetkella mailmalla operoimassa ylittaa nuo luvut reilusti.

En tieda kuinka paljon vaikuttaa lentajalle muutama lentotunti enemman tai vahemman vuodessa, tai viimeisen 12 kk aikana suoritettu lentotunti mutta ei siina viela kaikki mikali koneista on saatava paras mahdollinen irti. Paljonhan tuo suorituskyky riippuu myos siita kuinka huolto on organisoitu ja kuinka se toimii.
Mikali Suomi kykenisi yllapitamaan havittajien paivittaisen operaatiokyvyn seuraavien kuukausien aikana 90% tasolla ja vihollinen yltaisi samalle tasalle lento per kaksi paivaa niin matemaattisesti vihollisella tulisi olla kaksi kertaa enemman koneita jotta se saisi pidettya saman verran koneita ilmassa. Toisaalta mikali ilmatorjunta tuhoaa 10 viholliskonetta, tuolloin vihollisella olisi vain 5 konetta/paiva vahemman ilmassa kun Suomella. Ilmaisin tuon aivan periaatteellisesti huollon tarkeydesta.