Palveluksesta vapautettujen uudelleentarkastukset

[Fortis]

PV on jokin aika sitten muuttanut ohjeistusta niin että isompi osa hyväksytään palvelukseen. Kutsuntalääkäreille on koulutus ja he toimivat ohjeiden mukaan.

 

[J0h1F]

Puolustusvoimat haluaa reilusti raakata paljon porukkaa pois.

Ei, tästä olen kuullut PV:n vakilääkäreiltä eriäviä näkemyksiä, mm. johtavalta psykiatrilta, että vapautuksia myönnetään aivan liian helposti hänen mielestään. Tällä hetkellä kuitenkaan ei ole resursseja parempaan, koska PV:n omat lääkäriresurssit eivät riitä (kuten @Old Boy mainitsi), ja siviililääkärit ovat liian hövelisti kirjoittamassa vapautuksia, myös perehdytetyt. Lisäksi PV:n kyky jatkohoitaa minkäänlaisia ongelmatapauksia on heikko Tilkan sulkemisen ja käytännössä sotilaslääketieteen alasajon seurauksena (jos siis verrataan siihen, millaiset resurssit ennen olivat).

Varsin kuvaavaa PV:n lääkäriresurssista on se Kainuun prikaatin viimevuotinen fiasko adenovirusepidemian kanssa. Käytännössä joka varuskunnalla on pulaa omaankin toimintaansa tarvittavista lääkäreistä.

 

[Museo]

Ei, tästä olen kuullut PV:n vakilääkäreiltä eriäviä näkemyksiä, mm. johtavalta psykiatrilta, että vapautuksia myönnetään aivan liian helposti hänen mielestään.

Nyt ollaan viimein asian ytimessä. Yhteiskuntamme tuottaa diagnooseja liian heppoisin perustein koska vain diagnoosit johtavat jonkinlaiseen konkreettiseen toimintaan. Tätä kutsutaan yleensä kirjallisuudessa termillä medikalisaatio. Medikalisaatiota voi torjua ylläpitämällä kriittistä suhtautumista siihen, milloin lääketieteelliset ratkaisut ovat tarpeen, missä laajuudessa ja milloin muut lähestymistavat voivat olla parempia.

Näitä asioita tutkii sosiaalilääketiede. Medikalisaatioon liittyy oleellisesti sosiaalilääketieteessä hallinnollisuuden käsite eli governmentality. Siinä hallinta tapahtuu ensisijaisesti tiedon ja normien kautta instituutioiden, asiantuntijuuden ja yksilöiden itsesäätelyn kautta. Esimerkiksi ajatteluamme ja toimintaamme muokataan asettamalla mitattavia raja-arvoja ja määritelmiä, joita sitten toteutetaan diagnosoimalla ja tekemällä normatiivisia suosituksia siitä mikä on normaalia kussakin tehtävässä ja tilanteessa. Samalla moninaisuus ja näiden asetettujen raja-arvojen tilannesidonnaisuus unohtuu.

Jokainen normaalijärkinen terveydenhuollon ammattilainen nuo kyllä tunnistaa ja samalla tietää että fiksu yksilö tai potilas voi myös käyttää noita hyväkseen jolloin puhutaan ylidiagnoosista, missä normaaliin elämään kuuluvia ilmiöitä tai lieviä poikkeavuuksia tulkitaan sairauksiksi.

Nimimerkki @Old Boy mainitsi naislääkäreiden antavan tilastollisesti enemmän vapautuksia. Sosiaalilääketieteen näkökulmasta tämä johtuu siitä, että heidän kykynsä tulkita asioita tilannesidonnaisesti puuttuu koska omakohtaisia kokemuksia asevelvollisuudesta ei useinkaan ole. Myös nimimerkin @J0h1F mainitsema sotilaslääketieteen resurssipula epäilemättä vaikuttaa, koska PV ei kykene hoitamaan ongelmatapauksia muuten kun sulkemalla heidät jo lähtökohtaisesti ulos palveluksesta.

 

[Pihkakoski]

Asiallista pohdintaa yllä olevissa viesteissä. Geenit, kasvatus, vertais- ja muu ympäristö sekä ajan kulttuuri. Näistä on nuoret ihmisentaimet leivottu. Ainesosissa taitaa nyt jokin valmistevirhe olla, tuloksista päätellen. Geenit (+mutaatiot) edustavat ihmiseläimellä suhteellisen hitaasti muuttuvaa elementtiä, joten tuolta tuskin on hyödyllistä lähteä vastauksia hakemaan.

Nykykulttuurin ja kasvatuksen osuus taas mielestäni mahdollistaa ja jopa kannustaa toimintaan, jossa keskiössä on minä ei me. Vieläpä vääristyneellä tavalla, joka vaikuttaisi epätasapainoa tuottavan aikuisuuteen saakka. Tuloksena aikuislapsia joiden sietokyky ja kärsivällisyys epämukavuuden ja vähäistenkin negaatioiden käsittelyyn on heikko. Keskiössä oman elämys- ja mielihyvätarpeiden tyydyttämisen palo.

Hieman tai ehkä enemmänkin kärjistäen: Ei niin vähäistä mielenpahoittamista tai vastoinkäymistä, etteikö tästä sopivalla ohjatulla (kulttuuri) tarinankerronnalla saataisi luotua tarvetta hoidolle. Koska jos olet hoidon piirissä, sairautesi on totta. Olet vajaakykyinen ja voit alkaa diagnoosin suomilla valtuuksilla, tarkastella ympäristöäsi tuosta kulmasta käsin. Kiinnittäen huomiota rajoitteisiin, mitkä estävät sinua toimimasta muilla kuin sairautesi kuvaan sopivilla tavoilla. Sinulle sopivilla tavoilla. Itseäsi tarkkaillen.

Vanhempien yksi tärkeistä tehtävistä kasvatuksessa, on turvallisessa ympäristössä. Antaa lapsensa kokea negatiivisia tuntemuksia ja oppia näitä hallitsemaan ja käsittelemään. Rajojen asettaminen tuntuisi osalle vanhemmista kovin vaikeaa olevan. Lapsi ei mene rikki jos lapsi itkee.

 

[baikal]

Vanhemmuus muodostaa osan tekijöistä. En osaa sanoa %. Ympäröivä yhteiskunta kouluineen, asenteineen, ilmapiiriltään, arvoiltaan, lakeineen ym. Osan. Metiat ja viihde osan. Trendit, uskonnot, pakonnot jne. Osan. Uskomukset, informaatiosodankäynti ja propaganda osan. Jatkuva uhkasuitsuttaminen ja suoranainen pelottelu. Milloin korona, milloin sota ja milloin ilmakehä tappaa taloissa ja puutarhoissa.

Voi nuoria ja voi meitä vanhempia.

 

[hyvis]

Vanhemmuus muodostaa osan tekijöistä. En osaa sanoa %. Ympäröivä yhteiskunta kouluineen, asenteineen, ilmapiiriltään, arvoiltaan, lakeineen ym. Osan. Metiat ja viihde osan. Trendit, uskonnot, pakonnot jne. Osan. Uskomukset, informaatiosodankäynti ja propaganda osan. Jatkuva uhkasuitsuttaminen ja suoranainen pelottelu. Milloin korona, milloin sota ja milloin ilmakehä tappaa taloissa ja puutarhoissa.

Voi nuoria ja voi meitä vanhempia.

Itse 70-luvun alussa syntyneenä muistan liiankin hyvin ajan, kun saimme noin joka tuutista kuulla, että suurvaltojen välinen ydinsota alkaa just ja kohta, tai ainakin AIDS tulee ja sitten me kaikki kuollaan. Maan sisäinen poliittinen hajaannus ja vasureiden harmillisen vahva asema ahdistivat myös yllättävän paljon pikkupoikaa. Silti sieltä on ponnistettu koulut läpi, varusmiespalvelus suht menestyksellä, perustettu perheet ja luotu uraa. Jotain ne meidän vanhemmat teki oikein, vaikka fyysinen kurittaminen kiellettiinkin 80-luvulla. Vaikka ovatkin todennäköisesti valveutuneimpia ikinä, näyttäisi isolta osalta z-sukupolvea (valitettavasti oma jälkikasvu mukaanlukien) puuttuvan resilienssi kokonaan ja hajotaan vanhempien näkökulmasta ihan mitättömistäkin jutuista.