Panssariseminaari 2013

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#1
Akaan reserviläiset ovat ystävällisesti laittaneet taas nettisivuilleen tarjolle muistion eilisestä panssariseminaarista:

http://yhdistykset-akaa.fi/reservilaiset/panssariseminaari2013.pdf
 

setämies

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#2
Viimeinen aihe: Panssarivaunu- ja panssarijääkärikomppanioiden organisaatioiden kehittäminen -
katsaus organisaatioiden kehittymisestä 1980-luvulta nykypäivään ja kehitysajatuksia
(ev Pekka Toveri, PSPR)

Ihan vaan mainitakseni...
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#3
Mekanisoitujen taisteluosastojen tehtävät liittyvät taistelukentän kuvan muutoksen, jossa korostuivat mm. taistelukentän sirpaloituminen, asutuskeskustaistelu, omien ja vihollisjoukkojen määrän pieneneminen.

Mekanisoitu taisteluosasto taistelee osana valmiusprikaatia tai armeijakunnan johdossa. Keskeinen tehtävä on luoda edellytykset valmiusprikaatin hyökkäykselle rikkomalla vihollisen taistelujärjestys, lyödä sen etujoukon kärkiosa ja etujoukkopataljoona sekä sitoa vihollisen pääosat taisteluun.

Mekanisoidulla taisteluosastolla on vanhaa panssaripataljoonaa parempi kyky itsenäisiin operaatioihin epäsuoran tulen, ilmatorjunnan, pioneeritoiminnan ja huollon puolesta.
Siinä on kaikessa lyhyydessään kerrottu kyseisten pumppujen käyttöperiaate. Tuon takiahan valmiusprikaateilla on kyky ottaa joukkoyksiköitä omien siipiensä suojaan. Mekanisoitua taisteluosastoa voisi varsin perustellusti kutsua Erilliseksi Panssaripataljoonaksi (+).

Tuo ”panssarikomppania” ajatus on täälläkin tullut esiin ja sitä on käsitelty. Saa nähdä mitä tapahtuu muutaman vuoden päästä, kun moottoroidut taisteluosastot on viimein saatu koulutettua eivätkä ne ole olemassa pelkästään paperilla.
 

Samses

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#4
Kiinnostava oli myös se juttu telatykkikalustosta.

Siellä mm. kerrottiin viimein syy siihen täälläkin aiemmin ihmetyttäneeseen mysteeriin, miksi telahaupitsit ostettiin 122-millisenä vaikka 152 mm kalusto olisi sopinut tehtävään paremmin. Syy oli ainakin tämän materiaalin mukaan niinkin yksinkertainen, kuin että DDR:n 152 mm kalusto oli sen verran käytettyä ettei sieltä löytynyt tarvittavaa määrää riittävän hyviä 152:ia.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#5
pstsika kirjoitti:
Mekanisoitujen taisteluosastojen tehtävät liittyvät taistelukentän kuvan muutoksen, jossa korostuivat mm. taistelukentän sirpaloituminen, asutuskeskustaistelu, omien ja vihollisjoukkojen määrän pieneneminen.

Mekanisoitu taisteluosasto taistelee osana valmiusprikaatia tai armeijakunnan johdossa. Keskeinen tehtävä on luoda edellytykset valmiusprikaatin hyökkäykselle rikkomalla vihollisen taistelujärjestys, lyödä sen etujoukon kärkiosa ja etujoukkopataljoona sekä sitoa vihollisen pääosat taisteluun.

Mekanisoidulla taisteluosastolla on vanhaa panssaripataljoonaa parempi kyky itsenäisiin operaatioihin epäsuoran tulen, ilmatorjunnan, pioneeritoiminnan ja huollon puolesta.
Siinä on kaikessa lyhyydessään kerrottu kyseisten pumppujen käyttöperiaate. Tuon takiahan valmiusprikaateilla on kyky ottaa joukkoyksiköitä omien siipiensä suojaan. Mekanisoitua taisteluosastoa voisi varsin perustellusti kutsua Erilliseksi Panssaripataljoonaksi (+).

Tuo ”panssarikomppania” ajatus on täälläkin tullut esiin ja sitä on käsitelty. Saa nähdä mitä tapahtuu muutaman vuoden päästä, kun moottoroidut taisteluosastot on viimein saatu koulutettua eivätkä ne ole olemassa pelkästään paperilla.
Saadaankohan valmareiden ja tst-osastojen yhteistoiminta tarpeeksi joustavaksi? Mielestäni panssareiden suojana on liian vähän jalkaväkeä, joten usempiin tilanteisiin pitäisi apua tulla muilta yksiköiltä. Nyt saatetaan menettää panssareiden kyky nopeaan taisteluun, koska jalkaväen taistelijat eivät kykene yhtä nopeasti aloittamaan uutta tappelua.

Minun nähdäkseni panssarikomppaniaa kohden tulisi olla vähintään kaksi panssarijääkärikomppaniaa. Yksi kerrallaan jalkautetaan vaunujen suojaksi. Vaunujen päästessä jälleen eteenpäin, on yksi panssarijääkärikomppania heti valmiina seuraamaan vaunuja, jolloin vaunujen ei tarvitse odottaa. Aiemmin vaunuja tukenut komppania voi jäädä keräilemään itseään.

Panssarijääkärikomppanioiden vähäisen miesmäärän näen ongelmaksi. Paljon ajoneuvoja tien tukkeeksi, mutta vähän taistelijoita.
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#6
JOKO kirjoitti:
Saadaankohan valmareiden ja tst-osastojen yhteistoiminta tarpeeksi joustavaksi? Mielestäni panssareiden suojana on liian vähän jalkaväkeä, joten usempiin tilanteisiin pitäisi apua tulla muilta yksiköiltä. Nyt saatetaan menettää panssareiden kyky nopeaan taisteluun, koska jalkaväen taistelijat eivät kykene yhtä nopeasti aloittamaan uutta tappelua.

Minun nähdäkseni panssarikomppaniaa kohden tulisi olla vähintään kaksi panssarijääkärikomppaniaa. Yksi kerrallaan jalkautetaan vaunujen suojaksi. Vaunujen päästessä jälleen eteenpäin, on yksi panssarijääkärikomppania heti valmiina seuraamaan vaunuja, jolloin vaunujen ei tarvitse odottaa. Aiemmin vaunuja tukenut komppania voi jäädä keräilemään itseään.

Panssarijääkärikomppanioiden vähäisen miesmäärän näen ongelmaksi. Paljon ajoneuvoja tien tukkeeksi, mutta vähän taistelijoita.
Onhan meillä muutaman vuoden kuluttua koulutettuna moottoroidut taisteluosastot, joissa jokaisessa on 3x panssarijääkärikomppanioita sekä patteristo ja aselajiosat. Eikös nuo ole myös operatiivisia joukkoja, joita voidaan käyttää samalla painopistesuunnalla joskin hieman eritavalla, koska ajoneuvot ovat Ällejä ja suoraan ampuvia putkia ei ole yhtäkään eli kärkeen tuollaista porukkaa ei voi laittaa. Tuohan vastaa hyvin pitkälti amerikkalaisten taisteluosastoa, jossa on pataljoona mekanisoitua jalkaväkeä ja patteristo.

Tässä tapauksessa tuo valmiusprikaati lienee synonyymi ”mekanisoidulle jääkäriprikaatille” eli Karjalan Prikaatin tuottamalle sakille. Siellä taas jääkäri/vaunu suhde on erilainen, koska yhtä panssarijääkäripataljoonaa kohden on yksi panssarivaunukomppania.

Tuo armeijakuntajuttu / ylijohto taas pitää kaiketi tulkita reservitehtäväksi, jolloin mekanisoidut muodostavat vastahyökkäyksen suorittavien joukkojen terävimmän kärjen. Eli alueelliset hidastavat, kuluttavat ja jopa pysäyttävät, jonka jälkeen omat mekanisoidut lyövät sitä kylkeen.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#7
pstsika kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Saadaankohan valmareiden ja tst-osastojen yhteistoiminta tarpeeksi joustavaksi? Mielestäni panssareiden suojana on liian vähän jalkaväkeä, joten usempiin tilanteisiin pitäisi apua tulla muilta yksiköiltä. Nyt saatetaan menettää panssareiden kyky nopeaan taisteluun, koska jalkaväen taistelijat eivät kykene yhtä nopeasti aloittamaan uutta tappelua.

Minun nähdäkseni panssarikomppaniaa kohden tulisi olla vähintään kaksi panssarijääkärikomppaniaa. Yksi kerrallaan jalkautetaan vaunujen suojaksi. Vaunujen päästessä jälleen eteenpäin, on yksi panssarijääkärikomppania heti valmiina seuraamaan vaunuja, jolloin vaunujen ei tarvitse odottaa. Aiemmin vaunuja tukenut komppania voi jäädä keräilemään itseään.

Panssarijääkärikomppanioiden vähäisen miesmäärän näen ongelmaksi. Paljon ajoneuvoja tien tukkeeksi, mutta vähän taistelijoita.
Onhan meillä muutaman vuoden kuluttua koulutettuna moottoroidut taisteluosastot, joissa jokaisessa on 3x panssarijääkärikomppanioita sekä patteristo ja aselajiosat. Eikös nuo ole myös operatiivisia joukkoja, joita voidaan käyttää samalla painopistesuunnalla joskin hieman eritavalla, koska ajoneuvot ovat Ällejä ja suoraan ampuvia putkia ei ole yhtäkään eli kärkeen tuollaista porukkaa ei voi laittaa. Tuohan vastaa hyvin pitkälti amerikkalaisten taisteluosastoa, jossa on pataljoona mekanisoitua jalkaväkeä ja patteristo.

Tässä tapauksessa tuo valmiusprikaati lienee synonyymi ”mekanisoidulle jääkäriprikaatille” eli Karjalan Prikaatin tuottamalle sakille. Siellä taas jääkäri/vaunu suhde on erilainen, koska yhtä panssarijääkäripataljoonaa kohden on yksi panssarivaunukomppania.

Tuo armeijakuntajuttu / ylijohto taas pitää kaiketi tulkita reservitehtäväksi, jolloin mekanisoidut muodostavat vastahyökkäyksen suorittavien joukkojen terävimmän kärjen. Eli alueelliset hidastavat, kuluttavat ja jopa pysäyttävät, jonka jälkeen omat mekanisoidut lyövät sitä kylkeen.
Mutta eikös vähän korvemmassa Ällit kykene etenemään ja tarjoamaan tekoja parempaa suojaa kun haetaan kontaktia keltaisten kylkeen?

Voisi kuvitella että armeijakunnan muodostaisi tänäpäivänä Karjalanprikaati, mekanisoiduttaisteluosastot ja raskaat raketinheittimet. Se kovin kärki joka riittää yhteen tai jopa kahteen rymistykseen.
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#8
Iso-Mursu kirjoitti:
Mutta eikös vähän korvemmassa Ällit kykene etenemään ja tarjoamaan tekoja parempaa suojaa kun haetaan kontaktia keltaisten kylkeen?
Ne Ruotsista ostetut Ällit menivät moottoroiduille taisteluosastoille ja niiden joukkojen koulutus aloitettiin kaiketi 2010 tai 2011. Olivathan ne tietysti papereissa jo ennen tuota, mutta ilman panssarijääkärien ajoneuvoja ja koulutettua reserviä… Ei varmaan kovin erikoinen asia meikäläisessä järjestelmässä.
Älli liikkuu kuten rynnäkköpanssarivaunu ja Teka on varmasti joissakin olosuhteissa parempi liikkuvuudeltaan. Aseistuksena on kuitenkin vain yksi 7.62 konekivääri, joten mekanisoitua vihollista vastaan ei parane ajaa kosketukseen, kuten ei Pasillakaan.
 

PJ85

Majuri
Lahjoittaja
#9
Täytyy sanoa että olen avoimen kateellinen Pspr:n kouluttamille Psjk:lle(mekstsos), tuollainen 19 bemarin nippu on aika kova paketti, ja tuo on hyvä asia että on neljä joukkuetta, niistä voi yhden alistaa huoletta Psvk:lle ilman että oman komppanian suorituskyky hirveästi laskee. Toki aniharvoin meidän olosuhteissa Psjk ja Psvk toimii yksinään.

Meillä Karjalan pojilla pstvoima matkaa paseilla, kun pstsika pistää menemään bemarilla. :sleepy: Muutenkin prikaatin kokoonpanon on hieman epäilyttävä, käytännössä paseilla toimiva jpr, lukuunottamatta iskevää kärkeä. Ideaali tilanne olisi kuitenkin että lähes kaikki olisivat teloilla. Siitä huolimatta KarJpr iskee, ja jääkärit kärkeen, ja kaarti päälle viel sen lisäks! :a-cool:
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#10
pstsika kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Mutta eikös vähän korvemmassa Ällit kykene etenemään ja tarjoamaan tekoja parempaa suojaa kun haetaan kontaktia keltaisten kylkeen?
Ne Ruotsista ostetut Ällit menivät moottoroiduille taisteluosastoille ja niiden joukkojen koulutus aloitettiin kaiketi 2010 tai 2011. Olivathan ne tietysti papereissa jo ennen tuota, mutta ilman panssarijääkärien ajoneuvoja ja koulutettua reserviä… Ei varmaan kovin erikoinen asia meikäläisessä järjestelmässä.
Älli liikkuu kuten rynnäkköpanssarivaunu ja Teka on varmasti joissakin olosuhteissa parempi liikkuvuudeltaan. Aseistuksena on kuitenkin vain yksi 7.62 konekivääri, joten mekanisoitua vihollista vastaan ei parane ajaa kosketukseen, kuten ei Pasillakaan.
Tiedän toki ettei Ällillä ole menemistä mekanisoidun vihollisen sekaan.

Itse mietin vain -kun on vähän epäselvä tuo Ällin kyky kulkea korvessa- että olisiko tuollaisesta moottoroidusta taisteluosastosta apua vaikka Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa.

Keltainen painaa tukka putkella pitkin Karjalaa kohti Siilinjärveä. Alueelliset joukot hidastaa hyökkäyksen loppuun ja sivustoille on vähän venähtänyt samalla tyhjää tilaa.

Kainuun Prikaati suorittaa selkeästi pitkälle sivustaan reilun hyökkäyksen. Moottoroituosasto puskee pitkin metsiä kärkenä Keltaisen kylkiluihin.

Vai onko jo liian railakas uni
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#11
Iso-Mursu kirjoitti:
pstsika kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Mutta eikös vähän korvemmassa Ällit kykene etenemään ja tarjoamaan tekoja parempaa suojaa kun haetaan kontaktia keltaisten kylkeen?
Ne Ruotsista ostetut Ällit menivät moottoroiduille taisteluosastoille ja niiden joukkojen koulutus aloitettiin kaiketi 2010 tai 2011. Olivathan ne tietysti papereissa jo ennen tuota, mutta ilman panssarijääkärien ajoneuvoja ja koulutettua reserviä… Ei varmaan kovin erikoinen asia meikäläisessä järjestelmässä.
Älli liikkuu kuten rynnäkköpanssarivaunu ja Teka on varmasti joissakin olosuhteissa parempi liikkuvuudeltaan. Aseistuksena on kuitenkin vain yksi 7.62 konekivääri, joten mekanisoitua vihollista vastaan ei parane ajaa kosketukseen, kuten ei Pasillakaan.
Tiedän toki ettei Ällillä ole menemistä mekanisoidun vihollisen sekaan.

Itse mietin vain -kun on vähän epäselvä tuo Ällin kyky kulkea korvessa- että olisiko tuollaisesta moottoroidusta taisteluosastosta apua vaikka Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa.

Keltainen painaa tukka putkella pitkin Karjalaa kohti Siilinjärveä. Alueelliset joukot hidastaa hyökkäyksen loppuun ja sivustoille on vähän venähtänyt samalla tyhjää tilaa.

Kainuun Prikaati suorittaa selkeästi pitkälle sivustaan reilun hyökkäyksen. Moottoroituosasto puskee pitkin metsiä kärkenä Keltaisen kylkiluihin.

Vai onko jo liian railakas uni
Ero pankun ja ällin maastoliikkuvuudessa taitaa olla aika merkityksetön, eli jos niitä ällejä vaan olisi saatavilla, niin varmasti niille käyttöä löytyisi.
 
#12
Joo mutta sen mukän se pointi on että Mektst aina taistele Valmius prikaatien kanssa, 42 + 29 Leopard A4, 48 BMP 2 ja 102 CV-90, 18 Patrian mootoritykki kuljettava 155 mm tykki , 19 122mm 2S3ja muuta 12 kpl AMOS ja väkea 5000 + 2000? ja myös ilmatorjunta....

Edit: kirjoitinku niin huonosti :D
 
#13
Hejsan kirjoitti:
Joo mutta se mukä n se pointi on että Meka ´tst aina taisyele valmiusprikaatin kanssa. Suumähän on nyt tulivoima ha uskua wsim 42 + 29 Leo, 48 BMP 2 ja 102 CV-90, 18 Patrian itswkuljettava 155 mm tykki , 19 122mm 2S3ja muuta 12jpl AMOS ja väkea 5000 + 2000?
"Jos en ymmärrä, sanon 'suomenna'" Juice Leskinen - Eesti (On My Mind) 1983
 
#14
Voikko se olla että Moottoroitutaistelu osasto kuuluu Pohjois-Suomrn puolustuksen (Kajaanista ja ylöspäin?
 
Top