Patria 6X6 multipurpose transport vehicle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miheikki
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mitenhän kallis olisi asentaa AMV vaunuihin nuo CV9035 tykkitornit?
Siten AMV:t vois olla tulitukivaununa (neljäntenä joukkueena) ja kolme muuta joukkuetta olisi raskaasti panssaroituja XA-300 vaunuja Tracfirellä.
Vähän kuin siinä vanhassa Stryker komppaniassa oli MGS platoon.
 
Mitenhän kallis olisi asentaa AMV vaunuihin nuo CV9035 tykkitornit?
Siten AMV:t vois olla tulitukivaununa (neljäntenä joukkueena) ja kolme muuta joukkuetta olisi raskaasti panssaroituja XA-300 vaunuja Tracfirellä.
Vähän kuin siinä vanhassa Stryker komppaniassa oli MGS platoon.
Miksi ihmeessä pieni maa lähtisi kehittämään jotain lumihiutaletta, jota ei ole kellään muulla.

Mikäli AMV kalustoon halutaan tykkitorni niin kannattaa suoraan ostaa siihen kehitetty ja testattu tuote eli ZSSW-30.

On sen verran lukumääräisesti iso pääasiakas, että lastentaudit kyllä hiotaan pois jos ei ole jo hiottu. Hintakin on varmasti kilpailukykyinen verrattuna CV:n torniin ja mikäli tuo riittää Puolalle ryssiä vastaan niin eiköhän se riitä täälläkin.

 
Mikäli AMV kalustoon halutaan tykkitorni niin kannattaa suoraan ostaa siihen kehitetty ja testattu tuote eli ZSSW-30.
Tuo vois olla niissä uusissa AMV vaunuissa n.60 kpl, jos TST-osastoo oltas muodostamassa.

Mie ajattelin ensin jopa Busmasterin 50mm tykkiä, jotta saatas liikkuvaa tulivoimaa AMV:n 50mm tykkin muodossa Porin prikaatin muuten XA-300 vaunuilla varustettuun moottoroituun prikaatiin.

1765297609747.webp
50x228mm Bushmaster® Chain Gun®
 
Mitenhän kallis olisi asentaa AMV vaunuihin nuo CV9035 tykkitornit?
Enemmänkin miettisin, kun Patrian osaamiseen telavaunut kerran tulevat niin olisiko nopeutta säilyttävät kumitelat mahdolliset. Silloin asettuisi valikoimaan tykkitornilla hieman eri argumentein kuin cv mutta teloilla kuitenkin.
 
Enemmänkin miettisin, kun Patrian osaamiseen telavaunut kerran tulevat niin olisiko nopeutta säilyttävät kumitelat mahdolliset. Silloin asettuisi valikoimaan tykkitornilla hieman eri argumentein kuin cv mutta teloilla kuitenkin.

TrackX on vähän kuin Pasi teloilla, ja nyt kaavaillaan AMV:tä teloilla? Ymmärsinkö oikein?

On kai se mahdollista, Ruotsin SEP-projekti tulee mieleen. Mutta onko se sitten kuitenkaan tarkoitukseen rakennetun CV:n veroinen, sitä hieman epäilen. Toki se olisi kotimainen, mikä voi ratkaista, jos kuuluisasta 5%:sta halutaan jättää tänne maksimaalisesti rahaa. Kiire tosin tulee, jotta moisen saa ajoissa BMP-2:n tilalle.
 
Ennen myös haikailin Porin Prikaatista jotain Stryker prikaatin kaltaista nopeaaliikkeistä, mutta vahvaa pumppua konetykeillä. Ongelma lienee kuitenkin raskaan suorasuunnatun tulivoiman toteutus nopeasti liikkuvassa joukossa ja hinta/hyöty suhde. Nyt pidän yhtenä vaihtoehtona jättää Stryker prikaatien rakentelu suurvalloille ja keskittyä köyhänä maana pyörillä vain moottoroitujen XA-300 prikaatien varusteluun. Teloilla sitten luoda mielummin se iskuvoima mekanisoiduilla prikaateilla. Riippuu tietenkin vielä Suomelle aseteuista Nato velvoitteista, että millainen joukko sieltä halutaan Suomen asettavan.
 
Ennen myös haikailin Porin Prikaatista jotain Stryker prikaatin kaltaista nopeaaliikkeistä, mutta vahvaa pumppua konetykeillä. Ongelma lienee kuitenkin raskaan suorasuunnatun tulivoiman toteutus nopeasti liikkuvassa joukossa ja hinta/hyöty suhde. Nyt pidän yhtenä vaihtoehtona jättää Stryker prikaatien rakentelu suurvalloille ja keskittyä köyhänä maana pyörillä vain moottoroitujen XA-300 prikaatien varusteluun. Teloilla sitten luoda mielummin se iskuvoima mekanisoiduilla prikaateilla. Riippuu tietenkin vielä Suomelle aseteuista Nato velvoitteista, että millainen joukko sieltä halutaan Suomen asettavan.
Oman alueen puolustus on se olennainen velvoite Suomelle. Mitään mittavia siirtoarmeijavelvoitteita ei tule.
 
Oman alueen puolustus on se olennainen velvoite Suomelle. Mitään mittavia siirtoarmeijavelvoitteita ei tule.

Prikaatista puhuttiin viimeksi, kun asia oli julkisuudessa. Tai näin muistelen, jos en ole ohittanut jotakin.


Toki jos koko liitto hajoaa käsiin, koska Baltian miehitys ja Trump torkahtelemassa ja syyttelemässä paikallisia poliitikkoja diilintekotaidon puutteesta, niin sitten ei tarvitse meille asetettujen odotusten täyttämisiä pohtia.

Täydennys:

Yle (23.5.2025, toimittajana Maria Stenroos):

Kesäkuun alun puolustusministerikokouksessa Nato hyväksyy uudet suorituskykytavoitteet. Näin Nato koordinoi puolustuksen kehittämistä. Tavoitteet velvoittavat. Maat upottavat ne omiin suunnitelmiinsa ja toimeenpanevat omin rahoin.

Tositilanteessa Nato päättää, missä liikuteltavia joukkoja tarvitaan, mutta päätösvalta lähettämisestä on Suomella.

Suomen pitää olla valmiina nimeämään tällaiset joukot jokaisesta puolustushaarasta: maa-, meri- ja ilmavoimista, erikoisjoukoista sekä huolto- ja tukijoukoista.

Suorituskykytavoitteet eivät ole julkisia, ja siksi niistä kerrotaan julkisuuteen varsin niukasti. Siksi puolustushallinto ei kerro tarkkoja lukuja joukkojen määrästä.

– Se ei ole kymmeniä eikä kymmeniä tuhansia, vaan siinä välissä, Puolustusvoimien strategiapäällikkö Sami Nurmi sanoo.


– Suomella asevoimien sodanajan koko on 280 000. Se on tästä kokonaisuudesta aika marginaalinen luku, sanoo Aapro.

Ylen tietojen mukaan joukkojen määrä olisi yhteensä joitakin prosentteja sodanajan joukkojen määrästä.

 
Viimeksi muokattu:
Prikaatista puhuttiin viimeksi, kun asia oli julkisuudessa. Tai näin muistelen, jos en ole ohittanut jotakin.


Toki jos koko liitto hajoaa käsiin, koska Baltian miehitys ja Trump torkahtelemassa ja syyttelemässä paikallisia poliitikkoja diilintekotaidon puutteesta, niin sitten ei tarvitse meille asetettujen odotusten täyttämisiä pohtia.

Täydennys:

Yle (23.5.2025, toimittajana Maria Stenroos):



Puhuttiin prikaatista, mutta oliko kyseessä kuitenkin vain verrokki asian hahmottamisen helpottaiseksi? Eli prikaati, vai henkilöstömäärältään prikaatin suuruinen joukko?

Itse laittaisin pennoseni mallille, jossa varaamme NATO-valmiuteen vaikkapa jääkäripataljoonan ympärille rakennetun taisteluosaston ja sen kylkeen ilmatorjuntaa, raketinheittimiä, pioneereja, suojelun erikoisosaston jne. Huolto vaatii kotimaata raskaamman organisaation, viestiyhteydet vievät kotimaata enemmän resursseja jne jne.
 
Itse laittaisin pennoseni mallille, jossa varaamme NATO-valmiuteen vaikkapa jääkäripataljoonan ympärille rakennetun taisteluosaston ja sen kylkeen ilmatorjuntaa, raketinheittimiä, pioneereja, suojelun erikoisosaston jne. Huolto vaatii kotimaata raskaamman organisaation, viestiyhteydet vievät kotimaata enemmän resursseja jne jne.
Tuohon kuvioon sopisi hyvin se AMV taisteluosasto, neljällä PSJ-komppaniaa, jonka AMV:t on vahvemmin panssaroitu ja 30mm tykillä varustettu.
 
Tai sitten ihan sellaisenaan.
Se tietysti olis halvin ratkaisu, mutta aika hampaaton tst-osasto siitä tulisi.
Jotakin tulivoimaisempaa pitäs joukkoon saada, joka pystyis liikkumaan yhtä nopeasti kuin AMV vaunut, jos edes osaan sain 30mm tykin.

12,7 mm kk ja/tai 40mm Krkk on sopiva aseistus XA-300 vaunuille.

Tosin 18 kpl AMOS AMV kyllä antas epäsuoraa tulitukea hyvin.
Kunhan mekanisoiduille tulis ensin uudet heitinvaunut.
 
Puhuttiin prikaatista, mutta oliko kyseessä kuitenkin vain verrokki asian hahmottamisen helpottaiseksi? Eli prikaati, vai henkilöstömäärältään prikaatin suuruinen joukko?

Itse laittaisin pennoseni mallille, jossa varaamme NATO-valmiuteen vaikkapa jääkäripataljoonan ympärille rakennetun taisteluosaston ja sen kylkeen ilmatorjuntaa, raketinheittimiä, pioneereja, suojelun erikoisosaston jne. Huolto vaatii kotimaata raskaamman organisaation, viestiyhteydet vievät kotimaata enemmän resursseja jne jne.

Ilmavoimilla on jo kv-osastonsa ja merivoimat osallistuu jollakin purtilolla, eli ne toki tuovat oman miehistökontribuutionsa.

Maavoimien osalta ajattelisin kuitenkin, että kontribuutio ei olisi tipoittain kaikkea. Huollollisesti ja johdollisesti voi olla katastrofi, jos kokonaisuuteen lykätään jotain yksittäistä Nasams-patteria, RSRAKH-jaosta ja suojelupioneerijoukkuetta. Järkevämpää on, että pienet maat kontribuoivat just jonkin pataljoonan-prikaatin ja nuo kirsikat kakun päälle tulee sitten isompien toimesta kunnollisessa mittakaavassa, kun joku tuo paikalle divisioonan tai jopa armeijakunnan ja suomalaispataljoona-prikaati liitetään sen alle. Mutta kun prikaatin vahvuisesta on puhuttu, niin todennäköisemmin se kontribuutiomme sitten myös on prikaati kuin pataljoona/taisteluosasto.

Tietysti vain aika näyttää. Ja onhan se vähän hassua, että esim. Norjalla ainakin oli vain yksi prikaati koko maavoimissaan, emmekä me kuitenkaan ole sen isompi tekijä väkimäärältä tai budjetilta. Toisaalta, Suomelta voidaan ajatella edellytettävän kokoaan enemmän, koska olemme kuitenkin vahvasti saamapuolella, jos tuulettimeen kosahtaa täällä...

Koska Nato-jäsenyyttä verrataan usein palovakuutukseen, niin on luontevaa, että myös vakuutusmaksu on korkeampi täällä yhdessä maailmanpalon todennäköisimmistä syttymispisteistä kuin Belgiassa tai Portugalissa.
 
Ilmavoimilla on jo kv-osastonsa ja merivoimat osallistuu jollakin purtilolla, eli ne toki tuovat oman miehistökontribuutionsa.

Maavoimien osalta ajattelisin kuitenkin, että kontribuutio ei olisi tipoittain kaikkea. Huollollisesti ja johdollisesti voi olla katastrofi, jos kokonaisuuteen lykätään jotain yksittäistä Nasams-patteria, RSRAKH-jaosta ja suojelupioneerijoukkuetta. Järkevämpää on, että pienet maat kontribuoivat just jonkin pataljoonan-prikaatin ja nuo kirsikat kakun päälle tulee sitten isompien toimesta kunnollisessa mittakaavassa, kun joku tuo paikalle divisioonan tai jopa armeijakunnan ja suomalaispataljoona-prikaati liitetään sen alle. Mutta kun prikaatin vahvuisesta on puhuttu, niin todennäköisemmin se kontribuutiomme sitten myös on prikaati kuin pataljoona/taisteluosasto.

Tietysti vain aika näyttää. Ja onhan se vähän hassua, että esim. Norjalla ainakin oli vain yksi prikaati koko maavoimissaan, emmekä me kuitenkaan ole sen isompi tekijä väkimäärältä tai budjetilta. Toisaalta, Suomelta voidaan ajatella edellytettävän kokoaan enemmän, koska olemme kuitenkin vahvasti saamapuolella, jos tuulettimeen kosahtaa täällä...
Toisaalta ollaan rajanaapuri, ja tolkuttoman pitkä raja vastattavana, ei oo liikoja joukkoja muualle lähettää. Tollaine tst-osaston (2000-3000 sotilasta) kokoinen joukko pitäs riittää maavoimilta.
 
Ilmavoimilla on jo kv-osastonsa ja merivoimat osallistuu jollakin purtilolla, eli ne toki tuovat oman miehistökontribuutionsa.

Maavoimien osalta ajattelisin kuitenkin, että kontribuutio ei olisi tipoittain kaikkea. Huollollisesti ja johdollisesti voi olla katastrofi, jos kokonaisuuteen lykätään jotain yksittäistä Nasams-patteria, RSRAKH-jaosta ja suojelupioneerijoukkuetta. Järkevämpää on, että pienet maat kontribuoivat just jonkin pataljoonan-prikaatin ja nuo kirsikat kakun päälle tulee sitten isompien toimesta kunnollisessa mittakaavassa, kun joku tuo paikalle divisioonan tai jopa armeijakunnan ja suomalaispataljoona-prikaati liitetään sen alle. Mutta kun prikaatin vahvuisesta on puhuttu, niin todennäköisemmin se kontribuutiomme sitten myös on prikaati kuin pataljoona/taisteluosasto.

Tietysti vain aika näyttää. Ja onhan se vähän hassua, että esim. Norjalla ainakin oli vain yksi prikaati koko maavoimissaan, emmekä me kuitenkaan ole sen isompi tekijä väkimäärältä tai budjetilta. Toisaalta, Suomelta voidaan ajatella edellytettävän kokoaan enemmän, koska olemme kuitenkin vahvasti saamapuolella, jos tuulettimeen kosahtaa täällä...

Koska Nato-jäsenyyttä verrataan usein palovakuutukseen, niin on luontevaa, että myös vakuutusmaksu on korkeampi täällä yhdessä maailmanpalon todennäköisimmistä syttymispisteistä kuin Belgiassa tai Portugalissa.
Tai niin että palokunta pidetään täällä missä sitä todennäköisimmin tarvitaan eikä lähetetä muualle.

Asiaa voi lähestyä monelta kantilta. Seurataan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää. tietoa ei ole, mutta itse en usko meiltä edellytettävän kuin kriha-tyyppinen pumppu ja erikoisporukoita.
 
Tai niin että palokunta pidetään täällä missä sitä todennäköisimmin tarvitaan eikä lähetetä muualle.

Asiaa voi lähestyä monelta kantilta. Seurataan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää. tietoa ei ole, mutta itse en usko meiltä edellytettävän kuin kriha-tyyppinen pumppu ja erikoisporukoita.

No, en nyt tiedä, tarvitseeko tehdaspalokuntaa seisottaa kaiken varalta tehtaalla, jos naapuripitäjässä on samaanaikaan suuronnettomuushälytys ja yksiköitä haalitaan ympäri maakuntaa?
 
Toisaalta ollaan rajanaapuri, ja tolkuttoman pitkä raja vastattavana, ei oo liikoja joukkoja muualle lähettää. Tollaine tst-osaston (2000-3000 sotilasta) kokoinen joukko pitäs riittää maavoimilta.

Eikö meillä ole miljoonan miehen reservi kohta ja SA-vahvuuskin +-300 000? Ei varmasti ole miehistä kiinni laittaa jopa 5000 miehen prikaati valmiuteen ulkomaantehtävien varalta. Kalustosta voi olla, kun ei sitä nytkään ole 300 000 miehelle (pl. kivääri ja kokardi), mutta kalustopuutteet voi korjata rahalla.
 
Back
Top