Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Miksi ihmeessä pieni maa lähtisi kehittämään jotain lumihiutaletta, jota ei ole kellään muulla.Mitenhän kallis olisi asentaa AMV vaunuihin nuo CV9035 tykkitornit?
Siten AMV:t vois olla tulitukivaununa (neljäntenä joukkueena) ja kolme muuta joukkuetta olisi raskaasti panssaroituja XA-300 vaunuja Tracfirellä.
Vähän kuin siinä vanhassa Stryker komppaniassa oli MGS platoon.
Tuo vois olla niissä uusissa AMV vaunuissa n.60 kpl, jos TST-osastoo oltas muodostamassa.Mikäli AMV kalustoon halutaan tykkitorni niin kannattaa suoraan ostaa siihen kehitetty ja testattu tuote eli ZSSW-30.

Enemmänkin miettisin, kun Patrian osaamiseen telavaunut kerran tulevat niin olisiko nopeutta säilyttävät kumitelat mahdolliset. Silloin asettuisi valikoimaan tykkitornilla hieman eri argumentein kuin cv mutta teloilla kuitenkin.Mitenhän kallis olisi asentaa AMV vaunuihin nuo CV9035 tykkitornit?
Enemmänkin miettisin, kun Patrian osaamiseen telavaunut kerran tulevat niin olisiko nopeutta säilyttävät kumitelat mahdolliset. Silloin asettuisi valikoimaan tykkitornilla hieman eri argumentein kuin cv mutta teloilla kuitenkin.
Oman alueen puolustus on se olennainen velvoite Suomelle. Mitään mittavia siirtoarmeijavelvoitteita ei tule.Ennen myös haikailin Porin Prikaatista jotain Stryker prikaatin kaltaista nopeaaliikkeistä, mutta vahvaa pumppua konetykeillä. Ongelma lienee kuitenkin raskaan suorasuunnatun tulivoiman toteutus nopeasti liikkuvassa joukossa ja hinta/hyöty suhde. Nyt pidän yhtenä vaihtoehtona jättää Stryker prikaatien rakentelu suurvalloille ja keskittyä köyhänä maana pyörillä vain moottoroitujen XA-300 prikaatien varusteluun. Teloilla sitten luoda mielummin se iskuvoima mekanisoiduilla prikaateilla. Riippuu tietenkin vielä Suomelle aseteuista Nato velvoitteista, että millainen joukko sieltä halutaan Suomen asettavan.
Oman alueen puolustus on se olennainen velvoite Suomelle. Mitään mittavia siirtoarmeijavelvoitteita ei tule.
Kesäkuun alun puolustusministerikokouksessa Nato hyväksyy uudet suorituskykytavoitteet. Näin Nato koordinoi puolustuksen kehittämistä. Tavoitteet velvoittavat. Maat upottavat ne omiin suunnitelmiinsa ja toimeenpanevat omin rahoin.
Tositilanteessa Nato päättää, missä liikuteltavia joukkoja tarvitaan, mutta päätösvalta lähettämisestä on Suomella.
Suomen pitää olla valmiina nimeämään tällaiset joukot jokaisesta puolustushaarasta: maa-, meri- ja ilmavoimista, erikoisjoukoista sekä huolto- ja tukijoukoista.
Suorituskykytavoitteet eivät ole julkisia, ja siksi niistä kerrotaan julkisuuteen varsin niukasti. Siksi puolustushallinto ei kerro tarkkoja lukuja joukkojen määrästä.
– Se ei ole kymmeniä eikä kymmeniä tuhansia, vaan siinä välissä, Puolustusvoimien strategiapäällikkö Sami Nurmi sanoo.
– Suomella asevoimien sodanajan koko on 280 000. Se on tästä kokonaisuudesta aika marginaalinen luku, sanoo Aapro.
Ylen tietojen mukaan joukkojen määrä olisi yhteensä joitakin prosentteja sodanajan joukkojen määrästä.
Puhuttiin prikaatista, mutta oliko kyseessä kuitenkin vain verrokki asian hahmottamisen helpottaiseksi? Eli prikaati, vai henkilöstömäärältään prikaatin suuruinen joukko?Prikaatista puhuttiin viimeksi, kun asia oli julkisuudessa. Tai näin muistelen, jos en ole ohittanut jotakin.
![]()
Nato saattaa tarvita 4000 sotilaan joukkoa Suomesta käyttöönsä – mutta mistä ja millä ehdoilla ryhmä kasataan?
Nato on edellyttänyt Suomen tarjoavan käyttöön noin prikaatin suuruista maavoimajoukkoa. Samalla on herännyt kysymys, mistä tuollainen joukko repäistään valmiuteen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin puolustuksensa perustavassa maassa.www.mtvuutiset.fi
Toki jos koko liitto hajoaa käsiin, koska Baltian miehitys ja Trump torkahtelemassa ja syyttelemässä paikallisia poliitikkoja diilintekotaidon puutteesta, niin sitten ei tarvitse meille asetettujen odotusten täyttämisiä pohtia.
Täydennys:
Yle (23.5.2025, toimittajana Maria Stenroos):
![]()
Näistä joukoista ei juuri julkisuuteen hiiskuta – suomalaisten sotilaiden pitää kohta olla valmiita puolustamaan Nato-maita
Sotilaallinen liiitoutuminen näkyy tulevina vuosina isoina muutoksina Suomen puolustuksen suunnittelussa.yle.fi
Tuohon kuvioon sopisi hyvin se AMV taisteluosasto, neljällä PSJ-komppaniaa, jonka AMV:t on vahvemmin panssaroitu ja 30mm tykillä varustettu.Itse laittaisin pennoseni mallille, jossa varaamme NATO-valmiuteen vaikkapa jääkäripataljoonan ympärille rakennetun taisteluosaston ja sen kylkeen ilmatorjuntaa, raketinheittimiä, pioneereja, suojelun erikoisosaston jne. Huolto vaatii kotimaata raskaamman organisaation, viestiyhteydet vievät kotimaata enemmän resursseja jne jne.
Tai sitten tylsästi ne nykyiset ja liuta kevyempää APC:ta kaveriksi.Tuohon kuvioon sopisi hyvin se AMV taisteluosasto, neljällä PSJ-komppaniaa, jonka AMV:t on vahvemmin panssaroitu ja 30mm tykillä varustettu.
Ehkä vois toimia, jos nykyiset päivitettäs ja siinä yhteydessä saatas vaikka ne ZSSW-30 tornit.Tai sitten tylsästi ne nykyiset ja liuta kevyempää APC:ta kaveriksi.
Tai sitten ihan sellaisenaan.Ehkä vois toimia, jos nykyiset päivitettäs ja siinä yhteydessä saatas vaikka ne ZSSW-30 tornit.
Se tietysti olis halvin ratkaisu, mutta aika hampaaton tst-osasto siitä tulisi.Tai sitten ihan sellaisenaan.
Puhuttiin prikaatista, mutta oliko kyseessä kuitenkin vain verrokki asian hahmottamisen helpottaiseksi? Eli prikaati, vai henkilöstömäärältään prikaatin suuruinen joukko?
Itse laittaisin pennoseni mallille, jossa varaamme NATO-valmiuteen vaikkapa jääkäripataljoonan ympärille rakennetun taisteluosaston ja sen kylkeen ilmatorjuntaa, raketinheittimiä, pioneereja, suojelun erikoisosaston jne. Huolto vaatii kotimaata raskaamman organisaation, viestiyhteydet vievät kotimaata enemmän resursseja jne jne.
Toisaalta ollaan rajanaapuri, ja tolkuttoman pitkä raja vastattavana, ei oo liikoja joukkoja muualle lähettää. Tollaine tst-osaston (2000-3000 sotilasta) kokoinen joukko pitäs riittää maavoimilta.Ilmavoimilla on jo kv-osastonsa ja merivoimat osallistuu jollakin purtilolla, eli ne toki tuovat oman miehistökontribuutionsa.
Maavoimien osalta ajattelisin kuitenkin, että kontribuutio ei olisi tipoittain kaikkea. Huollollisesti ja johdollisesti voi olla katastrofi, jos kokonaisuuteen lykätään jotain yksittäistä Nasams-patteria, RSRAKH-jaosta ja suojelupioneerijoukkuetta. Järkevämpää on, että pienet maat kontribuoivat just jonkin pataljoonan-prikaatin ja nuo kirsikat kakun päälle tulee sitten isompien toimesta kunnollisessa mittakaavassa, kun joku tuo paikalle divisioonan tai jopa armeijakunnan ja suomalaispataljoona-prikaati liitetään sen alle. Mutta kun prikaatin vahvuisesta on puhuttu, niin todennäköisemmin se kontribuutiomme sitten myös on prikaati kuin pataljoona/taisteluosasto.
Tietysti vain aika näyttää. Ja onhan se vähän hassua, että esim. Norjalla ainakin oli vain yksi prikaati koko maavoimissaan, emmekä me kuitenkaan ole sen isompi tekijä väkimäärältä tai budjetilta. Toisaalta, Suomelta voidaan ajatella edellytettävän kokoaan enemmän, koska olemme kuitenkin vahvasti saamapuolella, jos tuulettimeen kosahtaa täällä...
Tai niin että palokunta pidetään täällä missä sitä todennäköisimmin tarvitaan eikä lähetetä muualle.Ilmavoimilla on jo kv-osastonsa ja merivoimat osallistuu jollakin purtilolla, eli ne toki tuovat oman miehistökontribuutionsa.
Maavoimien osalta ajattelisin kuitenkin, että kontribuutio ei olisi tipoittain kaikkea. Huollollisesti ja johdollisesti voi olla katastrofi, jos kokonaisuuteen lykätään jotain yksittäistä Nasams-patteria, RSRAKH-jaosta ja suojelupioneerijoukkuetta. Järkevämpää on, että pienet maat kontribuoivat just jonkin pataljoonan-prikaatin ja nuo kirsikat kakun päälle tulee sitten isompien toimesta kunnollisessa mittakaavassa, kun joku tuo paikalle divisioonan tai jopa armeijakunnan ja suomalaispataljoona-prikaati liitetään sen alle. Mutta kun prikaatin vahvuisesta on puhuttu, niin todennäköisemmin se kontribuutiomme sitten myös on prikaati kuin pataljoona/taisteluosasto.
Tietysti vain aika näyttää. Ja onhan se vähän hassua, että esim. Norjalla ainakin oli vain yksi prikaati koko maavoimissaan, emmekä me kuitenkaan ole sen isompi tekijä väkimäärältä tai budjetilta. Toisaalta, Suomelta voidaan ajatella edellytettävän kokoaan enemmän, koska olemme kuitenkin vahvasti saamapuolella, jos tuulettimeen kosahtaa täällä...
Koska Nato-jäsenyyttä verrataan usein palovakuutukseen, niin on luontevaa, että myös vakuutusmaksu on korkeampi täällä yhdessä maailmanpalon todennäköisimmistä syttymispisteistä kuin Belgiassa tai Portugalissa.
Tai niin että palokunta pidetään täällä missä sitä todennäköisimmin tarvitaan eikä lähetetä muualle.
Asiaa voi lähestyä monelta kantilta. Seurataan mielenkiinnolla mitä tuleman pitää. tietoa ei ole, mutta itse en usko meiltä edellytettävän kuin kriha-tyyppinen pumppu ja erikoisporukoita.
Toisaalta ollaan rajanaapuri, ja tolkuttoman pitkä raja vastattavana, ei oo liikoja joukkoja muualle lähettää. Tollaine tst-osaston (2000-3000 sotilasta) kokoinen joukko pitäs riittää maavoimilta.