Pärssinen: Catch-22
VU Blogit Kirjoittanut JUHA PÄRSSINEN 11.11.2011 15:07 Viimeksi päivitetty 11.11.2011 15:21
Tämän blogin otsikko on alun perin kotoisin Joseph Hellerin 50 vuotta sitten julkaistusta sotaromaanista, jossa kuvataan amerikkalaisia taistelulentäjiä toisessa maailmansodassa.
Yleiskieleen Hellerin teoksen nimi on vakiintunut merkitsemään tilannetta, jossa on vain huonoja tai mahdottomia ratkaisuja.
Opuksessa nimittäin kerrotaan lentäjiä koskeneesta menettelystä: vapautuksen taistelutoimista saisi vain todistamalla olevansa mielisairas. Mutta vapautuksen anominen itsessään noista kuolemanvaarallisista tehtävistä todistaisi selväjärkisyydestä.
Samanlainen Catch-22 –tilanne on edessään valtioneuvoston jäsenillä, kun pöydälle tupsahtaa Patrian lupahakemus jättimäisestä kranaatinheitinkaupasta Saudi-Arabiaan.
***
Jos lupaa vastustaa, saattaa eduskunnan pohjakerroksen kabinetissa pian odotella Patrialta työttömiksi jäävien karvalakkilähetystö ja karvas vaalitappio keväällä 2015.
Jos lupaa kannattaa, edessä on pahimmassa tapauksessa omien käsien kuvaannollinen vereentyminen ja pitkät yöt siviiliuhrien pääosittamine painajaisunineen, sikäli mikäli nyt minkäänlaista unta siinä tilanteessa edes saisi.
Jos lupaa vastustaa, saattaa Suomen puolustustarviketeollisuus romahtaa kokonaan, kun maine luotettavana sopimuskumppanina on mennyttä.
Jos lupaa kannattaa, saattaa Suomen maine ihmisoikeuksista huolta kantavana maana romahtaa, eli hyvästi YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyys.
***
"Asevientilupien myöntäminen maihin, joissa on esiintynyt ihmisoikeusloukkauksia, on kaukana siitä johdonmukaisuudesta, joka tulee olemaan nyt valmistelussa olevan, uuden kehityspoliittisen ohjelmamme keskeinen periaate."
"EU-maat ovat jo nyt sitoutuneet yhteisiin kriteereihin, jotka rajoittavat niiden asevientiä kolmansiin maihin. Kukin valtio tulkitsee erikseen, onko syytä uskoa, että kohdevaltio kääntäisi aseet esimerkiksi kohti omia kansalaisiaan. Käsikranaattien tai tankkien vienti vaikkapa Bahrainiin olisi tällainen ajankohtainen riskioperaatio."
Nämä ylevät rivit ovat kehitysministeri Heidi Hautalan (vihr.) 11.10.2011 julkaisemasta blogista. Oman catch-22 –ongelmansa Hautala on päättänyt ratkaista vähemmän ylevästi pesemällä kätensä koko Patrian vientiluparatkaisusta jääviyteen vetoamalla.
Onko Patrian omistajaohjauksesta vastaava ministeri jäävi osallistumaan vientiluvan käsittelyyn valtioneuvostossa? Siitä voidaan olla kahta mieltä ja minä olen eri mieltä kuin ministeri Hautala.
Pikalukemisen perusteella hallituksen viime viikon torstaina 3.11. tekemä valtion omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös ei sekään estäisi Hautalan osallistumista päätöksentekoon.
***
Hautalaa ja perusrauhanmies Erkki Tuomiojaa (sd.) olisi tietenkin nyt helppo nälviä enemmänkin, mutta ihan samassa lirissä ovat nyt kaikkien kuuden hallituspuolueen muutkin ministerit.
EU:n asevientiä koskeva "code of conduct" eli kriteeristö vaatii, että asekauppoja tehtäessä pitäisi ottaa huomioon ostajamaan ihmisoikeustilanne, sisäinen tilanne, alueellinen vakaus ja turvallisuus.
Käytännössä sotamateriaalia ei oikeastaan saisi viedä ei-demokraattisesti hallittuihin maihin, sillä niissä aseita saatetaan käyttää sisäisiin sortotoimiin ja esimerkiksi demokratiaa vaativia mielenosoittajia vastaan.
Omilla internetsivuillaan Suomen ulkoministeriö käyttää Saudi-Arabian ihmisoikeustilanteesta adjektiivia '"huono".
"Maa on liittynyt useisiin keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, mutta se on esittänyt niihin useita varaumia. Saudi-Arabia perustelee poikkeamia kansainvälisistä ihmisoikeusstandardeista sillä, että kansallinen oikeusjärjestelmä perustuu shariaan", arvioi ulkoministeriö.
UM muistuttaa, että uskonnon-, ilmaisun- ja kokoontumisvapautta rajoitetaan tiukasti, kuolemanrangaistus on käytössä ja koskee myös alaikäisiä, vankeja kidutetaan ja tuhansia säilytetään pidätettyinä ilman oikeudenkäyntiä. Uskonnollisia vähemmistöjä syrjitään. Naiset on suljettu lähes täysin yhteiskunnallisen ja poliittisen elämän ulkopuolelle. Vierastyöläisten oikeuksia loukataan.
Ja niin edelleen.
***
Mutta sitten taas toisaalta: Patria ilmeisesti on jo viime hallituskaudella saanut heitinkauppaansa koskevan turvallisuuspoliittisen ennakkolausunnon ulkoministeriöltä.
Heitinkauppa on ollut vuosien projekti: Patria sai jo heinäkuussa 2008 luvan viedä yhden Nemo-heitinjärjestelmän esittelykäyttöön Pohjois-Amerikkaan ja joulukuussa samana vuonna toisen Saudi-Arabiaan.
Esisopimus kaupasta tehtiin jo viime vuoden syksyllä ja ns. yleisen elämänkokemuksen perusteella on selvää, että ilman positiivista ennakkolausuntoa Patria ei olisi koko hommaan edes lähtenyt.
Eihän ennakkolausunto tietenkään ole sitova, mutta mihin yhtiö sitten voi luottaa, jos ei Suomen hallitukseen? Olisiko vientilupa pitänyt hakea ennen kuin Patria lähti edes tavoittelemaan isoa kauppaa? Eihän puuhunkaan kiivetä takapuoli edellä, kai?
Vuosi sitten Sako sai luvan viedä 205 TRG-22 ja TRG-42 –tarkkuuskivääriä Bahrainiin. Tänä vuonna siellä on hajotettu mielenosoituksia ampumalla kovilla väkijoukkoon – Sakon kivääreillä vai ei, sitä ei voi tietää.
Vuosina 2008-10 Suomesta vietiin satoja Spike-ohjusten hakupäänrunkoja Israeliin. Spike on ollut taistelutoimissa Israelin käytössä Gazan sotatoimissa.
Ei käy kateeksi päättämään joutuvia ministereitä.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=66511
aerssinen-catch-22&catid=70:toimituksen-blogi-uusin-blogi&Itemid=15
