Pelote vs. operatiiviset vaikutukset

magitsu

Respected Leader
Kiehtova ajatus Australian lisäpanostusta pohtiessa. Miten mahtaa päteä Suomen puolustuksessa?
Missä määrin meillä tavoitellaan peloitetta, missä operatiivisia vaikutuksia?
Sekä millaisia ovat niiden vaikutukset kokoonpanoon?

If deterrence is a military objective, the force may have to be sized and shaped primarily for signaling and bargaining games rather than for achieving operational effects. They overlap, but are different priorities.
Sinänsä muutenkin hyvä artikkeli, jota lukiessa tuli mieleen tosiaan hieman perse edellä puuhun kun on niin tekniikan ostamisesta lähtöisin oleva kuva eikä strategiasta lähtöisin. Myös tämä siellä linkattu kritiikki.

Lisäaineistoa:
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Kiehtova ajatus Australian lisäpanostusta pohtiessa. Miten mahtaa päteä Suomen puolustuksessa?
Missä määrin meillä tavoitellaan peloitetta, missä operatiivisia vaikutuksia?
Sekä millaisia ovat niiden vaikutukset kokoonpanoon?


Sinänsä muutenkin hyvä artikkeli, jota lukiessa tuli mieleen tosiaan hieman perse edellä puuhun kun on niin tekniikan ostamisesta lähtöisin oleva kuva eikä strategiasta lähtöisin. Myös tämä siellä linkattu kritiikki.

Lisäaineistoa:

Mielenkiintoinen dilemma Australian suhtautumisessa Kiinaan. Suomen suhde Venäjään on jossain määrin analoginen.

Kun oma pelote ei pelota, se ei ole uskottava vastapuolen silmissä. Siksi Australian tai Suomen pelotteen täytyy nojata lainalihaksiin: USAan tai Natoon.

Pidäke on uskottavampi vaihtoehto. Australia tai Suomi pystyy estämään vastapuolen aggressiivista toimintaa tehokkaasti omilla toimillaan. Siihen omat voimavarat riittävät. Mutta pidäke ei pidättele loputtomiin, jos tilanne eskaloituu.
 

tiedotusosasto

Respected Leader
Tässä juuttuu nopeasti termeihin joille ei ole määritystä. Kyllin hyvä pidäke on silloin myös pelote ja päinvastoin. Suomen puolustus ei luonnollisestikaan ole Venäjälle pelote mutta sanaan pelote liittyy poliittinen ulottuvuus ja kokemuspohjainen tunteisiin viittaava ulottuvuus. Jos siis Venäjä kyllin propagandoi ja nimeää Suomen uhaksi niin se voi autoritaarisessa valtiossaan tunnetasolla sen siksi saada.

Siksi se on saanut ainakin jollakin tasolla Natonkin vaikka Natoa ei Venäjän alueet kiinnosta. No tämän Venäjä on ratkaissut luomalla kuvitteellisen oikeuden omiin reunavaltioihinsa jolloin vaikka faktisesti Venäjä uhkaa näitä valtioita se kääntää sen sisäpolitiikassaan kuin se menettäisi jotakin oikeutuksestaan.

Lienee siis Venäjän suhteen turha miettiä mikä on pidäke tai mikä pelote. Parempi pitäytyä analysoimaan tekoja. Venäjä varustaa pohjoista ja luoteistakin lohkoaan ja jotta hinta olisi korkeampi kuin houkutus niin Suomen tulee vastata tähän kehitykseen. Vastaustapoja on monia ja niitä kannattaa kaikkia käyttää: ei anna helppoa syytä propagandalle tehdä meistä uhkaa, harrastaa vuoropuhelua jolloin voi lukea jotakin mitä ei sanota, tehostaa tiedustelua, tehostaa saman uhan tiedostaneiden kanssa yhteistyötä ja keskinäisiä sitoumuksia, huolehtia kyvystä puolustautua ja tehdä se kyllin tehokkaasti jotta siitä syntyy kynnys, pitää taloudesta ja maksukyvystä huolta ja turvata kaikkien edellä mainittujen toimintojen jatkuvuus myös kriisissä.
 

tiedotusosasto

Respected Leader
ei anna helppoa syytä propagandalle tehdä meistä uhkaa, harrastaa vuoropuhelua jolloin voi lukea jotakin mitä ei sanota, tehostaa tiedustelua, tehostaa saman uhan tiedostaneiden kanssa yhteistyötä ja keskinäisiä sitoumuksia, huolehtia kyvystä puolustautua ja tehdä se kyllin tehokkaasti jotta siitä syntyy kynnys, pitää taloudesta ja maksukyvystä huolta ja turvata kaikkien edellä mainittujen toimintojen jatkuvuus myös kriisissä.
Tähän voisi lisätä nykyisen hallinnon toimet:
*ei anna helppoa syytä propagandalle tehdä meistä uhkaa, harrastaa vuoropuhelua jolloin voi lukea jotakin mitä ei sanota - tämä on jäänyt paljolti Niinistön varaan, ainakin julkisuudessa.
*tehostaa tiedustelua, tehostaa saman uhan tiedostaneiden kanssa yhteistyötä ja keskinäisiä sitoumuksia - tässä on edelliset hallitukset tehneet työtä joka hiljalleen etenee suhteellisen hyvässä konsensuksessa. Arhinmäet & co nykyisen hallituksen rakkikoirat ei tätä helpolla käännä.
*huolehtia kyvystä puolustautua ja tehdä se kyllin tehokkaasti jotta siitä syntyy kynnys - tässäkin trendi ja aie-taso on hyvä. HX, laivue ja maavoimien sekä valmiuden uudistukset. Mutta seuraava kohta on keskeinen.
*pitää taloudesta ja maksukyvystä huolta ja turvata kaikkien edellä mainittujen toimintojen jatkuvuus myös kriisissä - tämä kohta sakkaa ja huutaa valtion kustannusrakenteen uudistusta alkaen työmarkkinoista verotulojen käyttöön. Tässä ei onnistunut edelliset hallitukset ja nykyisen pelitaito on tähän vielä edellisiäkin huonompi koska mukana on ideologisia näkemyksiä jotka eivät ota huomioon kustannusrakennetta.

Jätin listasta pois tarkoituksella kylläkin hyvin tärkeän seikan: valistuneisuuden, koulutuksen ja medianlukutaidon. Tässä ollaan niin hyvällä tasolla noin suhteellisesti, että yhteiskuntaamme ei helpolla harhauteta pelkän väärän tiedon syöttämisellä.
 
Top