Toivottavasti Kepu ei pääse päättämään tästä..
Seuraavaa Himmeliä odotellessa.
Kepu kun pääsee tuota sorkkimaan, niin se avaruusvirasto sijoitetaan "viimeiselle tutkimattomalle korpimaalle"!
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Toivottavasti Kepu ei pääse päättämään tästä..
Seuraavaa Himmeliä odotellessa.
Harjoitus paljasti, että energiakriisi nostaisi ruoan hintaa ja supistaisi elintarvikevalikoimaa Suomessa merkittävästi.
Energiakriisi näkyisi Suomessa normaalia suppeampina elintarvikevalikoimina ja kalliimpina hintoina. (INKA SOVERI)
Jos Venäjä sulkisi maakaasuhanan, loppuisi Suomesta pian leipä, ainakin hetkeksi, sillä monet Suomen leipomoista käyttävät maakaasua.
Yllä kuvattu uhka kävi ilmi Tuusulassa alkuviikosta pidetyssä ruokatuotannon kaksipäiväisessä huoltovarmuusharjoituksessa, joka paljasti, että energiakriisi aiheuttaisi Suomessa monivaikutteisen ruokapulan.
- Öljyn ja maakaasun saatavuuden heikkenemisellä on merkittäviä vaikutuksia ruokaketjun kaikissa osissa, sanoi Öljy- ja biopolttoaineala ry:n suunnittelupäällikkö Jorma Venäläinen.
- Ensimmäiseksi haavoittuisi viljaketju, jolloin leivän, jauhojen ja eläinten rehun saaminen alkaisi vaikeutua, sanoi Elintarviketeollisuusliitto ry:n valmiuspäällikkö Aili Kähkönen.
Kun maakaasun tyrehtyminen heijastuisi nopeasti leipomoihin, vastaavasti kevyen polttoöljyn ja dieselin vähyys vaikuttaisi erityisesti maatalouden työkoneisiin, viljan kuivaamiseen ja elintarvikekuljetuksiin.
Kuluttaja vaikuttaa
Pienoisena yllätyksenä ruokatuotannon huoltovarmuusharjoituksissa tuli se, että kuluttajilla ja alkutuottajilla on merkittävä rooli kriisitilanteessa.
Kuluttajien valinnoilla on suora vaikutus elintarvikeketjuun eli siihen, mitä tuotteita kriisitilanteessa kannattaisi tuottaa.
- Jos polttoaineesta ja sähköstä on pulaa, haluavatko ihmiset silti yhä edelleen ostaa elintarvikkeita, jotka ovat kylmäketjusta riippuvaisia, tai alkavatko he hamstrata säilykkeitä, Kähkönen miettii.
Ruokatuotannon huoltovarmuusharjoitus osoitti myös sen, että vaikka ruoantuotannon toimijat ovat varautuneet yleisesti ottaen varsin hyvin energiakriisin tuomiin haasteisiin, silti pitkittynyt energiakriisi vaikuttaisi merkittävästi Suomen ruokaturvaan. Tämä näkyisi pian myös ihmisten lautasilla normaalia suppeampina valikoimina, ja myös siinä, että ruoan hinta nousisi merkittävästi.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710122200456192_u0.shtml
Onneksi on varusmiehillä täydet säkit, muuten olis tie poikki! Toiki voisi muitakin ratkaisuja miettiä tulvaherkillä alueilla, kuten ojien perkausta ja vaikka tien korottamista. Ainiin, mutta se maksaa ja rahat on hienompaa käyttää maailman pelastamiseen..
Harjoitus paljasti karun skenaarion: Jos kriisitilanne iskee, Suomea uhkaa ruokapula
Otsikko on taas sitä taattua ja laadukasta ihtiään. No, onko se ruokapula, jos hyllyistä kolmannes jää täyttämättä???? Ohan se tietty, jos ei saa lattea ja vanukasta melkoisen kriisi.
Achtung! Ajattelin tiedottaa että V-lekalla saatavilla tummansinisiä M65-sarkatakkeja ja jopa isompia kokoja. Ei kovin monta tosian joten kannattaa kiirehtiä. Panin itselleni yhden tilaukseen, "winter is coming."
Tuo tummansininen ei ole niin militaristinen kuin harmaa joten sopii hiukan paremmin sivilistille.
https://www.varusteleka.fi/fi/product/sa-m65-sarkatakki-tummansininen-ylijaama/57261
Tässä on tehokkaan tuntuinen tulvaaita. Eikä luulisi olevan kovin kalliskaan valmistaa.
Minun mielestä Hitler-puistojenkin nimet voisi muuttaa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005405379.html
https://www.hel.fi/hel2/ksv/Paatoks...kunta/Esityslistat/041590087.htm#P3495_215214LAUSUNTO ALOITTEESTA TOISEN MAAILMANSODAN AJAN SAKSALAISTEN MUISTAMISEKSI HELSINGIN NIMISTÖSSÄ
Kslk 2004-31, Kkansl s-posti 8.1.2004
Kaupunginkanslia pyytää kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa aloitteesta nimetä katu, puisto tms. toisen maailmansodan ajan saksalaisten kunniaksi. Lausuntoa pyydetään 30.6.2004 mennessä.
Aloite
Kim Lindblom on tehnyt kaupunginvaltuustolle 7.1.2004 seuraavansisältöisen aloitteen:
"Ehdotan, että Helsingin kaupunki muistaa toisen maailmansodan ajan saksalaisten panosta Suomen itsenäisyyden säilymisessä nimeämällä kadun, puiston tms. näin."
Aloitteen perusteluissa ehdotetaan, että vastavetona Lenininpuistolle tulisi Helsinkiin perustaa vaikka Hitler-puisto tai vaihtoehtoisesti esim. osasto-Kuhlmeyn katu jonnekin Malmin lentokentän läheisyyteen tai Aseveli-Waffenbrüder-aukio johonkin uuteen kaupunginosaan.
./.
Aloite on jaettu esityslistan liitteenä.
Nimistötoimikunta
Nimistötoimikunta toteaa 11.2.2004 (§ 19) antamassaan lausunnossa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.
./.
Nimistötoimikunnan kirje on jaettu esityslistan liitteenä.
Asemakaavaosasto
Asemakaavaosasto toteaa, että nykyisen, yleisesti hyväksytyn nimeämiskäytännön mukaan ulkomaalaisille henkilöille ei anneta muistonimiä eikä niitä anneta myöskään vieraiden valtioiden päämiehille, elleivät he aikanaan ole olleet myös Suomen hallitsijoita. Lisäksi annettavan kadunnimen tulisi liittyä paikkaan ja olla paikallishistoriallisesti perusteltu ja orientoiva.
Asemakaavaosasto yhtyy nimistötoimikunnan kantaan. Osasto ei puolla aloitetta.
EHDOTUS
Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.
Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä Kim Lindblomille.
(Johanna Lehtonen, puhelin 169 4459)
LIITTEET
Liite 1
Aloite 7.1.2004
Liite 2
Nimistötoimikunnan kirje 11.2.2004
https://yle.fi/uutiset/3-9881950Nyt iskee vesisote: Hallitus pohjustaa rakenneremonttia Suomen vesihuoltoon
Vesilaitoksia ja vastaavia on Suomessa 1700. Asiantuntijan mukaan reilulla sadalla pärjättäisiin.
Tuossa kohdassa juuri nyt on vielä iso ongelma, että vain toinen ajorata on käytettävissä. Toisella puolella kun on remontti kesken, tietä ollaan juuri korottamassa. Se kun oli päässyt painumaan metrin verran alkuperäisestä tasostaan alaspäin.Onneksi on varusmiehillä täydet säkit, muuten olis tie poikki! Toiki voisi muitakin ratkaisuja miettiä tulvaherkillä alueilla, kuten ojien perkausta ja vaikka tien korottamista. Ainiin, mutta se maksaa ja rahat on hienompaa käyttää maailman pelastamiseen..
Ok hyvä jos on noin kuten sanoit, itsellä ei ole paikallistuntemusta ko alueesta. Jossain joku kyllä väitti ettei olisi painunut, mutta tiedä näistä. Tämän uusimman operaation jälkee ei sitten ainakaan varmasti painu. Alueella ilmeisesti on ongelmana se yleinen mataluus ja se kuivattu järvi kummittelee aina tulva-aikoina kun ei vesi pääse tarpeeksi nopeaan pois ja täyttää vanhan altaansa. Vuoden 2004 kesätulvien jälkeen ilmeisesti monin paikoin on paljon tehtykin asian korjaamiseksi, uomia perattu,rumpuja suurennettu ja tulvavallejakin rakenneltu. Tietysti kaikille asioille ei voi ihminen mitään, kun tarpeeksi sataa tai on sulavaa lunta niin alavilla paikoilla saadaan alkaa ajelemaan veneillä..Tuossa kohdassa juuri nyt on vielä iso ongelma, että vain toinen ajorata on käytettävissä. Toisella puolella kun on remontti kesken, tietä ollaan juuri korottamassa. Se kun oli päässyt painumaan metrin verran alkuperäisestä tasostaan alaspäin.
Toki voidaan kritisoida, että miksi tie alunperinkin rakennettiin pengertämällä paikkaan jonka nimi on Kirkkojärvi. Itse asiassa kritisoitiin jo alunperin rakennettaessa. Nyt tiepohja sitten paalutetaan kallioon asti ja paalujen päälle valetaan vielä betonikansi. Eipä painu enää. Saatiin sit halpa ja hyvä tie, ensin se halpa ja kohta se hyvä.
Kittilässä ei liene kyse korruptiosta vaan typeryydestä ja kaiken järjen yli käyvästä jääräpäisyydestä. Minä en ainakaan keksi mitä taloudellista hyötyä kukaan henkilö olisi laittomien potkujen antamisesta ja sen myöhemmästä käsittelystä kieltäytymisestä voinut saada.Soumen-han piti olla yksi korruptumattomimmista maista ... vai oliko se kuitenkin korruptunein ..
Oh hoh... kiitos perusteellisesta yhteenvedosta. Kyllä tuosta sotkusta voi k-korruptiotakin sittenkin löytyä.Taisi koko sotku alkaa siitä että kunnanjohtaja teki tutkintapyynnön Levin "keisarista" Jouni Palosaaresta.
https://yle.fi/uutiset/3-9414343
Joulukuussa 2013 Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta tehtiin tutkintapyyntö poliisille. Tutkintapyynnön tekivät Levi Ski Resort sekä sen omistajat Levin matkailukeskus Oy ja Kittilän kunta. Tutkintapyyntö liittyy miljoonien eurojen arvoiseen hissihankkeeseen Levillä.
Toimitusjohtaja Jouni Palosaari erotetaan.
Kittilän kunnanhallitus peruu tutkintapyynnön. Eriävässä mielipiteessä hallintojohtaja Esa Mäkinen toteaa, että päätöksen valmistelu on kuntalain ja Kittilän kunnan hallintosäännön vastainen.
Kunnanhallitus kutsuu kokoukseensa kuultavaksi tutkintapyynnön tehneen kunnanjohtajan Anna Mäkelän ja rinneyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimivan kunnan teknisen johtajan Lauri Kurulan.
Kunnanhallitus kutsuu koolle hissiyhtiön yhtiökokouksen erottaakseen hallituksen ja valitakseen uuden hallituksen. Ennen kokousta kunnan yhtiökokousedustajille annetaan "omistajaohjausta”.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan Timo Kurulan mukaan kunnanvaltuusto ja -hallitus olivat asiassa yksimielisiä ja virkamiesten on siten noudatettava niiden tahtoa.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan Timo Kurulan mukaan kunnanvaltuusto ja -hallitus olivat yksimielisiä ja virkamiesten on siten noudatettava niiden tahtoa.
Tammikuussa 2014 Kittilän kunnanhallitus käsittelee vaatimuksia oikaista päätökset, jotka koskevat Levin rinneyhtiön jupakkaa. Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä saa moitteita kunnanhallitukselta.
Maaliskuussa 2014 Levi Ski Resortin yhtiökokous erottaa yhtiön koko hallituksen ja nimeää uudet jäsenet, kaikki kittiläläisiä kuntapäättäjiä. Levin hissiyhtiön uusi hallitus kutsuu Jouni Palosaaren takaisin toimitusjohtajakseen ja peruuttaa kaikki Palosaareen kohdistuvat tutkintapyynnöt ja vaatimukset.
Kittilän kunnanhallitus jättää käsittelemättä useita esityksiä, jotka ovat vt. kunnanjohtajana toimivan Esa Mäkisen tekemiä. Mäkisen mukaan Kittilän kunnanhallituksessa on paljon jäseniä, jotka ovat esteellisiä käsittelemään rinneyhtiön asioita. Mäkinen perustelee asiaa sillä, että keskusrikospoliisi tutkii Kittilän Levitunturin hissihankintaa.
Huhtikuussa 2014 Lapin poliisilaitos jättää esityksen syyttäjälle esitutkinnan lopettamiseksi Levi Ski Resort Ltd:n jutussa. Poliisin mukaan näyttää siltä, että asiassa ei ole näyttöä petosrikoksen yrityksestä eikä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa.
Kihlakunnansyyttäjä Petteri Perälä jättää syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta eikä rikoksista löytynyt näyttöä.
Toukokuussa 2014 Kittilän kunta asettaa toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää, onko kunnanjohtajan erottaminen kunnan kannalta välttämätön.
Heinäkuussa 2014 Lapin poliisilaitos aloittaa esitutkinnan tutkintapyynnöstä, joka perustuu Suomen Kuvalehden juttuun Kittilän kunnanhallituksen toimista.
Elokuussa 2014 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske määrää, että esitutkintaa jatketaan Kittilän Levitunturin hissihankintaa koskevassa jupakassa.
Syyskuussa 2014 Tilapäinen toimikunta saa valmiiksi raportin ”kunnanjohtaja Anna Mäkelän luottamuksen menetyksestä”.
Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä sanoo, että hänen irtisanomisensa on kosto. Mäkelä ei aio irtisanoutua itse virastaan, vaan aikoo tarvittaessa viedä asian oikeuteen asti.
Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä sanoo, että hänen irtisanomisensa on kosto. Mäkelä ei aio irtisanoutua itse virastaan, vaan aikoo tarvittaessa viedä asian oikeuteen asti.
Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas.) keskeyttää Kittilän kunnanhallituksen toiminnan siltä osin kun käsiteltävät asiat liittyvät Levin hissiyhtiöjupakkaan ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomiseen. Yrityksen mukaan kunnanhallituksen jäsenet ovat esteellisiä käsittelemään asiaa, koska he ovat samaan aikaan Keskusrikospoliisin tutkinnan kohteena. Yrityksen mukaan toimikunnan raportissa on myös virheellistä tietoa poliisin esitutkinnasta.
Marraskuussa 2014 Keskusrikospoliisi liittää Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän erottamisen osaksi laajempaa tutkintaa, johon sisältyvät myös Levin hissihankinnat ja sen jälkeisiä tapahtumia.
Vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen haluaa perua kunnanjohtaja Mäkelän erottamisen. Toimikunta on Mäkisen mukaan tehnyt muutoksia raporttiin sen jälkeen, kun Anna Mäkelää on viimeksi kuultu, ja raportti sisältää virheellistä tietoa.
Kittilän kunnanhallitus ei käsittele Mäkisen esitystä Anna Mäkelän irtisanomisen perumisesta.
Joulukuussa 2014 Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys valittaa Mäkelän potkuista hallinto-oikeuteen. Yrityksen mukaan irtisanomispäätös on lainvastainen: Mäkelää ei kuultu potkuja valmistelleen tilapäisen toimikunnan raportin koko sisällöstä. Raportissa viitataan myös lausuntoihin, joita ei ole dokumentoitu. Lisäksi Yritys viittaa valtuuston esteellisyysongelmaan.
Myös Anna Mäkelä itse valittaa erottamisestaan hallinto-oikeuteen.
Huhtikuussa 2015 Kolarin kunnanjohtaja Kyösti Tornberg siirtyy virkaa tekeväksi kunnanjohtajaksi Kittilään.
Toukokuussa 2015 Vt. kunnanjohtaja Tornberg ehdottaa kunnanhallitukselle, että se alkaisi noudattaa kokouksissaan kunnan omaa johtosääntöä. Tornbergin mukaan kunnanhallituksen aikaisempiin pöytäkirjoihin on liitetty puheenvuorojen perusteella uusia esityksiä, selvityspyyntöjä ja vaatimuksia. Lisäksi asioista on tehty päätöksiä, vaikka niitä ei ole ollut esityslistalla.
Elokuussa 2015 Kittilän kunnanvaltuusto syrjäyttää hallintojohtajaksi palanneen Esa Mäkisen samalla, kun se muuttaa Kittilän kunnan hallintosääntöä.
Helmikuussa 2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Kittilän kunnanvaltuuston päätöksen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisesta. Hallinto-oikeus perustelee päätöstään sillä, että Mäkelää ei kuultu asianmukaisesti.
Kittilän kunta perustaa toimikunnan hieromaan sopua laittomasti erotetun kunnanjohtajan Anna Mäkelä kanssa. Sovintotoimikunnan asiantuntijoina toimivat työoikeuden professori Seppo Koskinen ja asianajaja Jarmo Juntura.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Kittilän kunnanvaltuuston päätöksen kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisesta. Hallinto-oikeus perustelee päätöstään sillä, että Mäkelää ei kuultu asianmukaisesti.
Kittilä valittaa Mäkelän erottamisen kumoamisesta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen äänin 12-10. Suurin osa valtuutetuista, jotka olivat antamassa Mäkelälle potkuja, jääväsivät itsensä kokouksesta asiaa koskevien pykälien käsittelyn ajaksi. Nämä valtuutetut ilmoittivat syyksi heitä koskevan poliisitutkinnan. Kolme valtuutettua, jotka kannattivat Mäkelän potkuja marraskuussa 2014, eivät kuitenkaan jäävänneet itseään.
Kesäkuussa 2016 Korkein hallinto-oikeus kumoaa lopullisesti Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän irtisanomisen. KHO piti Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen ennallaan.
Sovintotoimikunnan kokouksen pöytäkirjoista käy ilmi, että toimikunta haluaa välttää tilanteen, jossa kunnanjohtajan irtisanomispäätöksen tehneet valtuutetut joutuisivat korvaamaan vahingot kunnalle, jos heidät tuomitaan rikoksista. Professori Koskinen ehdottaa, että erokorvaus erotetaan omaan kunnanjohtajasopimukseen ja päättynyt oikeudenkäynti hoidetaan toisella sopimuksella. Myöhemmin Koskinen poistaa sopimusluonnoksesta kaikki viitteet siihen, että sovinto liittyisi mihinkään rikosprosesseihin.
Elokuussa 2016 Kittilän kunnanvaltuusto käsittelee sovintosopimusta kunnanjohtaja Anna Mäkelän kanssa. Sovintosopimuksen mukaan kunta maksaa Mäkelälle 1,5 vuoden palkan verran rahaa sekä asianajajan kuluja yhteensä 135 000 euroa. Rahat saadakseen Mäkelän on irtisanouduttava virastaan.
Sopimukseen sisältyy lauseke, että osapuolilla ei ole Mäkelän virkasuhteeseen tai sen päättymiseen liittyen toisiaan kohtaan muita vaatimuksia.
Marraskuussa 2016 Patentti- ja rekisterihallitus kiinnostuu Suomen Kuvalehden jutun perusteella siitä, miksi Kittilän kunnan tilintarkastuksessa ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota useisiin laittomiin päätöksiin ja kunnan hallintoon liittyviin rikosepäilyihin. PRH pyytää tilintarkastusyhtiö BDO Audiator Oy:ltä selvitystä siitä, miten Kittilän kunnan hallintoa on valvottu.
Joulukuussa 2016 Kittilän kunnan ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän välinen sovintosopimus käsitellään Kittilän kunnanvaltuustossa uudelleen. Elokuussa tehty päätös raukesi, koska siitä oli päättämässä esteellisiä henkilöitä. Valtuusto hyväksyy sovintosopimuksen hieman muokatussa muodossa. Hinta on noussut yli 140 000 euroon.
Kittilän kunnan ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän välisen sovintosopimuksen hinta on noussut yli 140 000 euroon.
Tammikuussa 2017 Kittilän kunnan ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän välinen sovintosopimus käsitellään Kittilän kunnanvaltuustossa vielä kertaalleen – varmuuden vuoksi. Hallintojohtaja Esa Mäkisen mukaan valtuustossa tapahtui joulukuussa menettelytapavirhe, koska asiasta äänestettiin väärässä järjestyksessä. Kunnanvaltuusto käsittelee sovintosopimusta näillä näkymin seuraavassa kokouksessaan 30. tammikuuta.
Patentti- ja rekisterihallitus tutkii Kittilän kunnan tilintarkastajan BDO Audiator Oy:n toimia. Tutkinta kestää PRH:n mukaan kuukausia, mahdollisesti jopa yli vuoden ajan.
Keskusrikospoliisi tutkii neljää laajaa juttukokonaisuutta Oulussa.
Lapin poliisilaitos tutkii lukuisia tutkintapyyntöjä, jotka on tehty eri osapuolista Kittilässä ja Levillä.
Taustaa: Eilavaara-lasku edelleen epäselvä
Oman lisämausteensa Kittilän kuntasotkuihin tuo lasku asiakirjoista, jotka toimitettiin joidenkin kuntapäättäjien käyttöön Mäkelän eroprosessin aikana.
Syyskuussa 2014 Kittilän kunnanhallitus päättää, että se käyttää jatkossa ”lainopillisen neuvonantajan palveluita”. Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän mukaan kunnanhallitus ei ole hoitanut lakiasiainpalveluita normaalin hallinnon tapaan vaan on toimittanut epämääräisiä laskuja ilman dokumentaatiota. Mäkelä sanoo Ylen uutisessa, että uutta palvelua saatetaan käyttää kunnanhallituksen jäsenten henkilökohtaisena oikeusapuna Levin hissihankintaa koskevassa oikeusjutussa.
Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän mukaan kunnanhallitus ei ole hoitanut lakiasiainpalveluita normaalin hallinnon tapaan vaan on toimittanut epämääräisiä laskuja ilman dokumentaatiota.
Maaliskuussa 2015 Kittilän kunnanhallituksen esityslistalla on oikeudellisen asiantuntijan Pertti Eilavaaran lasku. Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtajalle Timo Kurulalle osoitettu lasku koskee kunnanhallituksen neuvontaa, kirjelmien analyysia ja yksittäisten asioiden muistioita sekä oikeustapakoonteja. Vt. kunnanjohtaja Esa Mäkinen esittää, että kunta ei maksa yli 7 500 euron laskua, koska kunnalla ei ole mitään Eilavaaran papereita.
Kurulan mukaan kunnanhallitus on tehnyt useita päätöksiä, että kunta ja kunnanhallitus voi käyttää oikeudellista neuvontaa ja lakipalveluita.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys vaatii, että Pertti Eilavaaran tapaukseen liittyvät asiakirjat toimitettaisiin kunnanhallitukselle ja valtuuston puheenjohtajalle. Yrityksen mukaan Eilavaara on laatinut useita muistioita, joita ei ole kunnanhallituksen esityslistan liitteinä eikä ole tuotu kunnanhallituksen kokouksissa jäsenten tietoon.
Kittilän kunnanhallitus aikoo julkistaa ns. Eilavaaran paperit. Kunnanhallituksen kokouksen esityslistan mukaan "kaikkien asianosaisten" tulee toimittaa kunnalle välittömästi "oikeudellisen avustajan Pertti Eilavaaran laskussa mainitut asiakirjat". Niitä ei kuitenkaan julkisteta.
julkisuuslakiin vedoten. Kun SK uudisti asiakirjapyyntönsä, vt. kunnanjohtaja Tornberg salasi asiakirjat vedoten Eilavaara-asiassa käynnistyneeseen esitutkintaan.
Kesäkuussa 2015 Yle Lappi pyytää saada kopion Eilavaaran laskun tarkoittamista asiakirjasta. Kittilän kunta ei lähetä asiakirjaa eikä myöskään anna lain vaatimaa kirjallista selitystä siitä, miksi sitä ei ole lähetetty.
Tämän jutun kirjoittajan kanssa käydyssä keskustelussa Tornberg sanoo ensin, että ”poliisi on määrännyt” asiakirjat salaisiksi esitutkinnan takia, ja sen jälkeen, että ”poliisi on vinkannut”, että asiakirjat voidaan salata esitutkinnan takia.
Vt. kunnanjohtaja Tornberg sanoo, että kunta saattaa maksaa osan laskusta. Tornbergin mukaan yli 7 500 euron suuruisesta laskusta noin 6 000 euroa on syntynyt riidattomasti sen jälkeen, kun kunnanhallitus päätti pyytää lainopillista asiantuntija-apua. Virallisesti selvitysten tilaajia olivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk.) ja keskustan ryhmäpuheenjohtaja Markku Mäkitalo.
Myös Yle Rovaniemi valittaa hallinto-oikeuteen Eilavaaran laskun perusteena olevien asiakirjojen salaamisesta.
Lasku koskee mm. poliisitutkintaan päätynyttä Levin hissijupakkaa, entisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän irtisanomista sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen päätöstä hyllyttää koko kunnanhallitus. Eilavaaran lähettämän laskun perusteena on 64 tunnin pituinen työ, josta osa oli tehty jo ennen kuin kunnanhallitus päätti tilata asiantuntija-apua.
Marraskuussa 2016 Kittilän kunta joutuu julkistamaan ns. Eilavaara-paperit. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden mukaan kunta ei voi salata asiakirjoja julkisuuslain perusteella.
Julkistetut asiakirjat ovat erilaisia kuin mitä laskussa mainitaan.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden mukaan kunta ei voi salata asiakirjoja julkisuuslain perusteella. Julkistetut asiakirjat ovat erilaisia kuin mitä laskun erittelyssä mainitaan.
Tammikuussa 2017 Yle Rovaniemen saamien tietojen mukaan Kittilän kunta ei ole maksanut Eilavaaran laskua miltään osin. Yle Rovaniemi ei saanut vt. kunnanjohtajaa Kyösti Tornbergiä kiinni kysyäkseen asiasta. Pertti Eilavaara ei kommentoinut laskua millään tavalla vaan sulki puhelimensa.
Edelleen on epäselvää, onko Eilavaaran laskuun liittyvät asiakirjat todella julkistettu, sillä laskun erittely ei täsmää asiakirjojen kanssa.