Vonka
Supreme Leader
TTUP-neuvotteluissa ovat olleet kaikki julkiset palvelut vettä myöten.
https://data.awp.is/filtrala/2014/06/13/4.html
TTUP-neuvotteluissa ovat olleet kaikki julkiset palvelut vettä myöten.
https://data.awp.is/filtrala/2014/06/13/4.html
Honcho
SMLNKO M/83
Wahlroosin visionäärinen ehdotushan koski vapaa-ajan verottamista. Markkinarakoa voisi nyt löytyä netota valtiolle hyvät rahat, kun paljon väkeä on siirtynyt "oloneuvoksiksi" ihan toisen osapuolen ilmoitusasiana.
Vääpeli
Greatest Leader
Potkupallo huligaanit yrittää riehua, ihan yhtä surkeata kuin suomalainen potkupallo muutenkin...
http://www.iltasanomat.fi/veikkausliiga/art-2000001187789.html
http://www.iltasanomat.fi/veikkausliiga/art-2000001187789.html
Bushmaster
Greatest Leader
AKE-ukki
Respected Leader
Geronimo
Ylipäällikkö
Näemmä historia toistaa vain itseään kun Neuvostoliitto miehitti Viron sai Virolaiset laulaa omaa kansallislauluaan vain Suomeksi niin nyt käy niin että me saamme laulaa omaamme jatkossa vain Viroksi.
Bushmaster
Greatest Leader
Orpo hakee ilmeisesti murskavoittoa ?
EU-Liittovaltio Kokoomuksen nimikin muuttuu EU- Pro Patria Kansalliseksi "suvaitsevainen lman pidäkkeitä ja rajoja" Sekoomus puolueeksi, jonka perinteisiä arvoja ja ideologiaa esittävät maanläheiset työkalut ovat mukana EU-liittovaltion lipussa, joilla EU- liittovaltion avoimen demokratian arvoyhteisöä on alusta asti rakennettu ja Kokoomuksen entinen Ruiskukka on juurittu Suomen maaperästä pois....
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Kaikki eivät käy ihan täysillä, sillä kuka tarvitsee tuollaisia rahoja hautaamiseen? Ja miten ihmeessä rahat oli tarkoitus maksaa takaisin? Ettei vain olisi yhteinen suunnitelma ollut kyseessä...
http://yle.fi/uutiset/huijari_sai_p...li_avustuksen_menevan_hautauskuluihin/8912408
Kotimaa 27.5.2016 klo 13:21
Huijari sai papin lainaamaan seurakunnan rahoja – uskotteli avustuksen menevän hautauskuluihin
Itä-Suomen hovioikeus on muuttanut Lahden ortodoksiseurakunnan talousrikosjutun vahingonkorvaussummia. Molempien tuomittujen korvaukset alenevat tuntuvasti.
Kuva: Ville Välimäki / Yle
Mistä on kyse?
- Itä-Suomen hovioikeus on ratkaissut valitukset Lahden ortodoksiseurakunnan talousrikosjutussa
- Tuomittujen vahingonkorvaukset alenevat noin 78 000 euroon
- Ehdollinen vankeustuomio ja sakkotuomio pysyvät voimassa
Lahden ortodoksiseurakunnan talousrikosjutussa tuomittujen vahingonkorvaukset ovat alentuneet Itä-Suomen hovioikeudessa.
Hovioikeus määräsi kahden tuomitun yhteisvastuulliseksi vahingonkorvaukseksi noin 78 000 euroa, kun Päijät-Hämeen käräjäoikeus oli tuominnut heidät viivästyskorkoineen 120 000 euron korvauksiin ortodoksiseurakunnalle.
Jutussa ortodoksiseurakunnan kirkkoherra lainasi noin 100 000 euroa seurakunnan rahoja ulkomaalaistaustaiselle miehelle.
Oikeuden määräämästä korvaussummasta ulkomaalaistaustainen lainaaja vastaa kolmesta viidesosasta ja kirkkoherra kahdesta viidesosasta.
Lainaaja oli uskotellut kirkkoherralle, että rahat on tarkoitettu hänen sisarensa ja neljän lapsen hautauskuluihin. Heidän oli kerrottu kuolleen Syyrian sisällissodassa.
Talousapua saaneen miehen puolentoista vuoden vankeustuomio ei muuttunut hovioikeudessa. Tuomio tuli kolmesta törkeästä petoksesta ja yhdestä petoksesta. Myös kirkkoherran sakkotuomio luottamusaseman väärinkäytöstä pysyi ennallaan.
Molemmat syytetyt vaativat hovioikeudessa syytteiden hylkäämistä.
Lue myös
Pappi antoi 100 000 euroa seurakunnan kassasta – avun saajalle vankeutta, papille sakkoja
1.4.2015
Pappi avusti seurakunnan kassasta – syytteeseen myös apua saanut
2.12.2014
http://yle.fi/uutiset/huijari_sai_p...li_avustuksen_menevan_hautauskuluihin/8912408
Taitaa Kokoomukselta loppua järkevät aloitteet! Toisaalta ehkä Suomen nykytilaan sopii hyvin Finlandia, jonka myös nälkää kärsivä Biafra valitsi kansallislaulukseen, mutta jos tälle tielle lähdetään ehdotan Nälkämaan laulua.
aj77
Greatest Leader
Vaikka Angry Birds elokuva oli menestys kymmenissä maissa ja jopa Usan viikonlopun katsotuin, niin se on silti ihan paska muistuttaa Helsingin sanomat. Koska ei ole maailman menestynein joten tekijät saisi hirttää itsensä kun epäonnistuivat noin törkeästi.
Väärin sammutettu – suomalaisten puolityhjät lasit
Suomella menee huonosti, ja se on meidän suomalaisten oma vika. Olemme Euroopan uimataidoton lapsi, joka yrittää räpiköidä muiden perässä noustakseen pinnalle haukkaamaan happea. Muissa maissa kansalaiset puhaltavat pääosin yhteen hiileen ja nostavat yhdessä kansakuntiaan pinnalle ja kohti uutta talouskasvua ja menestystä. Pinnalle nouseminen on monissa maissa yhteinen tavoite. Suomessa muiden menestyminen ajaa palauttamaan menestyjät takaisin ruotuun sen sijaan, että menestyjistä saataisiin itselle lisää virtaa yltää entistäkin parempiin suorituksiin.
Suomalainen maksaa 50 euroa siitä, että naapuri ei saa 100 euroa.
Mielenlaatuamme kuvaa hyvin lausahdus ”Väärin sammutettu”, joka on tullut mieleen viime päivinä lukuisia kertoja, kun suomalaiset ovat pitkästä aikaa saaneet hyviä uutisia moneltakin taholta. Menestyjiä on nostettu esiin, mutta vain, jotta muut voisivat ampua menestyjät alas jalustalta mitä erikoisemmilla selityksillä. Viime viikkoina kateuden ilmapiiri ja menestyjien julkisen dissaaminen on jostain syystä levinnyt sosiaalisesta mediasta, kahvipöydistä ja keskustelupalstoilta myös medioihin. Se osoittaa, että dissaamisen kulttuuri ei ole kadonnut Suomesta, eikä ole myöskään katoamassa. Se tulee jarruttamaan Suomen uutta nousua vielä pitkään.
Helsingin Sanomat liittyi äskettäin samaan rintamaan kirjoittamalla, että Rovion suomalainen Angry Birds -elokuva ei ole hitti. Luit aivan oikein: Helsingin Sanomien mukaan Angry Birds -elokuva ei ole hitti. Artikkelin toimittaja Aino Frilander perusteli näkemystään sillä, että pari muuta animaatiota on aiemmin saanut paremmat ensi-iltaviikonlopun lipputulot. Frilanderin lasi on siis puolityhjä ja Angry Birds on väärin sammutettu.
Angry Birds oli Yhdysvalloissa viikonlopun suosituin – mutta jää kauas Kätyreiden ja Inside Outin kaltaisista hiteistä. Angry Birds -elokuva sai lentävän lähdön Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mutta hitiksi siitä ei avausviikonlopun perusteella ole.
– Helsingin Sanomat 23.5.2016
Angry Birds, Helsingin Sanomat vs. Forbes
Samaan aikaan maailman luotettavimpiin talouslehtiin lukeutuva Forbes hehkuttaa elokuvaa vuolaasti. Forbes esimerkiksi toteaa Angry Birdsin nousevan mahdollisesti jopa maailmanhistorian katsotuimmaksi videopeliin perustuvaksi elokuvaksi. Mutta miksi Forbes ei korosta, että muun muassa Star Wars, Avatar ja Titanic ovat tuottaneet enemmän rahaa?
Koska Forbesin tavoitteena ei ole dissata menestyjiä.
Angry Birdsin tekeminen maksoi valtavan markkinointibudjetin kanssa yhteensä noin 165 miljoonaa dollaria, jotka elokuva on aivan näinä päivinä kuitannut lipputuloina takaisin. Elokuva on sen jälkeen tuomassa Suomeen laivalasteittain rahaa, joka luo Suomeen uusia työpaikkoja sekä lisää kulutusta ja verotuloja. Kaikki voittavat, kun maahan tulee satoja miljoonia euroja rahaa. Mutta silti elokuva ei Hesarin mukaan ole hitti, koska se ei ole maailmanhistorian tuottoisin elokuva. Lähipäivinä Helsingin Sanomissa on odotettavissa muun muassa seuraavat artikkelit.
”Sandstorm ei ole hitti – White Christmas on myynyt enemmän”
”Clash of Clans ei ole hitti – Pacman on myynyt enemmän”
”Nokia ei ollut menestys – oma puhelinvalmistus loppui”
Patrik Laine pelasi 18-vuotiaana fantastisen MM-turnauksen ja teki samalla kaikkien aikojen piste-ennätyksen, jota kukaan tulee tuskin koskaan enää rikkomaan. Ulkomaisissa medioissa Lainetta ylistettiin ja ylistetään edelleen enemmän kuin ketään muuta jääkiekkopelaajaa koko maailmassa. Monet suomalaiset sen sijaan purkivat kuitenkin varsinkin finaaliottelun jälkeen negatiivista energiaansa keksimällä selityksiä sille, miksi Laineen saavutus ei oikeasti ollutkaan niin kova ja miksi hän ei ollutkaan kisojen paras pelaaja. Termiä ”paras” käsitellään usein vain numeroiden valossa, mutta toki parhaudessa on sijaa myös subjektiiviselle pohdinnalle. Väitän kuitenkin, että jos Suomi olisi voittanut MM-kultaa, olisi Patrik Laine nostettu jalustalle kansallissankarina. Nyt tuli vain hopeaa ja hopea on Suomessa häpeä.
Mikkeliläinen 20-vuotias Vikke Elfving teki äskettäin ylioppilaskirjoitusten suomenennätyksen kirjoittamalla huikeat 12 laudaturia. Kukaan ei ole aiemmin kyennyt samaan. Jos jossain olisi aihetta vuolaaseen kehumiseen, niin tässä. Tällaisia nuoria aikuisia Suomi nimittäin tarvitsee noustakseen nykyisestä suosta. Mutta miten kävikään… Erehdyin itsekin lukemaan Elfvingiä koskevien artikkelien kommentteja, joissa suomalaiset tietenkin dissaavat saavutusta keksimällä toinen toistaan typerämpiä selityksiä menestykselle.
Eihän tuossa ole mitään järkeä, että kahden vuoden ajan voi suoritustaan parantaa ja sitten kaikki lasketaan yhteen ja markkinoidaan, kuinka joku on älykäs! Todella naurettavaa! Perinteinen tapa yo-kirjoituksille kertoo riittävästi ja sen jälkeinen aika on kunkin omaa vapaaehtoista.
– MTV3 artikkelin kommentti
Nykyään kun kirjoitukset saa tehdä monessa osassa, ei kauheasti kannattaisi elvistellä. Kirjoitapa kaikki nuo ällät yksissä kirjoituksissa, niin palataan sitten asiaan.
– Helsingin Sanomien artikkelin kommentti
Eivät kaikki tietenkään herra Laudaturia vähätelleet, mutta moni kuitenkin. Mikael Jungner kirjoitti äskettäin Suomen kateuskulttuurista tyhjentävänpäivityksen Facebookiin. Kirjoitus kannattaa lukea ajatuksella, mutta tässä ennen sitä maistiainen.
Olisi helppoa sanoa että nyrpeilyssä on kyse vain kateudesta. Kateus syntyy kun joku tekee tai saa jotain hienoa ja muut miettivät ”miksi en minä”. Kateus on hieno tunne. Se saa meidät tavoittelemaan enemmän. Kateus itsessään ei ole ongelma. Ongelma on syvemmällä.
– Mikael Jungner Facebookissa
Jungner kiteytti osuvasti syyt Suomen surkeaan tilanteeseen. Hän päätti päivityksensä osuvaan kommenttiin, jota on nykyisessä tilanteessa lähes mahdoton toteuttaa. ”Suomella on edessään loistava tulevaisuus kunhan vain onnistumme muuttamaan kansanluonteemme.” Kateus ja muiden vähätteleminen eivät kovin helposti katoa suomalaisten DNA:sta, mutta ennen tuon ihmeen tapahtumista on turha odottaa, että tästä suosta noustaan kovin nopeasti.
Jokaisen suomalaisen kateuteen ja menestyjien vähättelemiseen taipuvaisen tulisi nyt katsoa peiliin ja kysyä voisikohan sitä itsekin menestyä, jos käyttäisi energiansa toisin?
http://blogbook.fi/jockatraskback/vaarin-sammutettu/
Väärin sammutettu – suomalaisten puolityhjät lasit
Suomella menee huonosti, ja se on meidän suomalaisten oma vika. Olemme Euroopan uimataidoton lapsi, joka yrittää räpiköidä muiden perässä noustakseen pinnalle haukkaamaan happea. Muissa maissa kansalaiset puhaltavat pääosin yhteen hiileen ja nostavat yhdessä kansakuntiaan pinnalle ja kohti uutta talouskasvua ja menestystä. Pinnalle nouseminen on monissa maissa yhteinen tavoite. Suomessa muiden menestyminen ajaa palauttamaan menestyjät takaisin ruotuun sen sijaan, että menestyjistä saataisiin itselle lisää virtaa yltää entistäkin parempiin suorituksiin.
Suomalainen maksaa 50 euroa siitä, että naapuri ei saa 100 euroa.
Mielenlaatuamme kuvaa hyvin lausahdus ”Väärin sammutettu”, joka on tullut mieleen viime päivinä lukuisia kertoja, kun suomalaiset ovat pitkästä aikaa saaneet hyviä uutisia moneltakin taholta. Menestyjiä on nostettu esiin, mutta vain, jotta muut voisivat ampua menestyjät alas jalustalta mitä erikoisemmilla selityksillä. Viime viikkoina kateuden ilmapiiri ja menestyjien julkisen dissaaminen on jostain syystä levinnyt sosiaalisesta mediasta, kahvipöydistä ja keskustelupalstoilta myös medioihin. Se osoittaa, että dissaamisen kulttuuri ei ole kadonnut Suomesta, eikä ole myöskään katoamassa. Se tulee jarruttamaan Suomen uutta nousua vielä pitkään.
Helsingin Sanomat liittyi äskettäin samaan rintamaan kirjoittamalla, että Rovion suomalainen Angry Birds -elokuva ei ole hitti. Luit aivan oikein: Helsingin Sanomien mukaan Angry Birds -elokuva ei ole hitti. Artikkelin toimittaja Aino Frilander perusteli näkemystään sillä, että pari muuta animaatiota on aiemmin saanut paremmat ensi-iltaviikonlopun lipputulot. Frilanderin lasi on siis puolityhjä ja Angry Birds on väärin sammutettu.
Angry Birds oli Yhdysvalloissa viikonlopun suosituin – mutta jää kauas Kätyreiden ja Inside Outin kaltaisista hiteistä. Angry Birds -elokuva sai lentävän lähdön Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mutta hitiksi siitä ei avausviikonlopun perusteella ole.
– Helsingin Sanomat 23.5.2016
Angry Birds, Helsingin Sanomat vs. Forbes
Samaan aikaan maailman luotettavimpiin talouslehtiin lukeutuva Forbes hehkuttaa elokuvaa vuolaasti. Forbes esimerkiksi toteaa Angry Birdsin nousevan mahdollisesti jopa maailmanhistorian katsotuimmaksi videopeliin perustuvaksi elokuvaksi. Mutta miksi Forbes ei korosta, että muun muassa Star Wars, Avatar ja Titanic ovat tuottaneet enemmän rahaa?
Koska Forbesin tavoitteena ei ole dissata menestyjiä.
Angry Birdsin tekeminen maksoi valtavan markkinointibudjetin kanssa yhteensä noin 165 miljoonaa dollaria, jotka elokuva on aivan näinä päivinä kuitannut lipputuloina takaisin. Elokuva on sen jälkeen tuomassa Suomeen laivalasteittain rahaa, joka luo Suomeen uusia työpaikkoja sekä lisää kulutusta ja verotuloja. Kaikki voittavat, kun maahan tulee satoja miljoonia euroja rahaa. Mutta silti elokuva ei Hesarin mukaan ole hitti, koska se ei ole maailmanhistorian tuottoisin elokuva. Lähipäivinä Helsingin Sanomissa on odotettavissa muun muassa seuraavat artikkelit.
”Sandstorm ei ole hitti – White Christmas on myynyt enemmän”
”Clash of Clans ei ole hitti – Pacman on myynyt enemmän”
”Nokia ei ollut menestys – oma puhelinvalmistus loppui”
Patrik Laine pelasi 18-vuotiaana fantastisen MM-turnauksen ja teki samalla kaikkien aikojen piste-ennätyksen, jota kukaan tulee tuskin koskaan enää rikkomaan. Ulkomaisissa medioissa Lainetta ylistettiin ja ylistetään edelleen enemmän kuin ketään muuta jääkiekkopelaajaa koko maailmassa. Monet suomalaiset sen sijaan purkivat kuitenkin varsinkin finaaliottelun jälkeen negatiivista energiaansa keksimällä selityksiä sille, miksi Laineen saavutus ei oikeasti ollutkaan niin kova ja miksi hän ei ollutkaan kisojen paras pelaaja. Termiä ”paras” käsitellään usein vain numeroiden valossa, mutta toki parhaudessa on sijaa myös subjektiiviselle pohdinnalle. Väitän kuitenkin, että jos Suomi olisi voittanut MM-kultaa, olisi Patrik Laine nostettu jalustalle kansallissankarina. Nyt tuli vain hopeaa ja hopea on Suomessa häpeä.
Mikkeliläinen 20-vuotias Vikke Elfving teki äskettäin ylioppilaskirjoitusten suomenennätyksen kirjoittamalla huikeat 12 laudaturia. Kukaan ei ole aiemmin kyennyt samaan. Jos jossain olisi aihetta vuolaaseen kehumiseen, niin tässä. Tällaisia nuoria aikuisia Suomi nimittäin tarvitsee noustakseen nykyisestä suosta. Mutta miten kävikään… Erehdyin itsekin lukemaan Elfvingiä koskevien artikkelien kommentteja, joissa suomalaiset tietenkin dissaavat saavutusta keksimällä toinen toistaan typerämpiä selityksiä menestykselle.
Eihän tuossa ole mitään järkeä, että kahden vuoden ajan voi suoritustaan parantaa ja sitten kaikki lasketaan yhteen ja markkinoidaan, kuinka joku on älykäs! Todella naurettavaa! Perinteinen tapa yo-kirjoituksille kertoo riittävästi ja sen jälkeinen aika on kunkin omaa vapaaehtoista.
– MTV3 artikkelin kommentti
Nykyään kun kirjoitukset saa tehdä monessa osassa, ei kauheasti kannattaisi elvistellä. Kirjoitapa kaikki nuo ällät yksissä kirjoituksissa, niin palataan sitten asiaan.
– Helsingin Sanomien artikkelin kommentti
Eivät kaikki tietenkään herra Laudaturia vähätelleet, mutta moni kuitenkin. Mikael Jungner kirjoitti äskettäin Suomen kateuskulttuurista tyhjentävänpäivityksen Facebookiin. Kirjoitus kannattaa lukea ajatuksella, mutta tässä ennen sitä maistiainen.
Olisi helppoa sanoa että nyrpeilyssä on kyse vain kateudesta. Kateus syntyy kun joku tekee tai saa jotain hienoa ja muut miettivät ”miksi en minä”. Kateus on hieno tunne. Se saa meidät tavoittelemaan enemmän. Kateus itsessään ei ole ongelma. Ongelma on syvemmällä.
– Mikael Jungner Facebookissa
Jungner kiteytti osuvasti syyt Suomen surkeaan tilanteeseen. Hän päätti päivityksensä osuvaan kommenttiin, jota on nykyisessä tilanteessa lähes mahdoton toteuttaa. ”Suomella on edessään loistava tulevaisuus kunhan vain onnistumme muuttamaan kansanluonteemme.” Kateus ja muiden vähätteleminen eivät kovin helposti katoa suomalaisten DNA:sta, mutta ennen tuon ihmeen tapahtumista on turha odottaa, että tästä suosta noustaan kovin nopeasti.
Jokaisen suomalaisen kateuteen ja menestyjien vähättelemiseen taipuvaisen tulisi nyt katsoa peiliin ja kysyä voisikohan sitä itsekin menestyä, jos käyttäisi energiansa toisin?
http://blogbook.fi/jockatraskback/vaarin-sammutettu/
aj77
Greatest Leader
Me ei tarvita minkäänlaisia itkuvirsiä tai satavuotta vanhoja uikutuksia.
Maammelauluksi sopii Lordin tai Tarja Turusen aikaisen Night wishin kappale paremmin kuin itkuvirret. Myös teräsbetoni saa asiaan kuuluvaa hartautta kappaleisiinsa. Sehän on maammelaulun kriteeri. Sen pitää olla harras ja juhlava.
yrjö
Ylipäällikkö
Vaikka Angry Birds elokuva oli menestys kymmenissä maissa ja jopa Usan viikonlopun katsotuin, niin se on silti ihan paska muistuttaa Helsingin sanomat. Koska ei ole maailman menestynein joten tekijät saisi hirttää itsensä kun epäonnistuivat noin törkeästi.
Väärin sammutettu – suomalaisten puolityhjät lasit
Suomella menee huonosti, ja se on meidän suomalaisten oma vika. Olemme Euroopan uimataidoton lapsi, joka yrittää räpiköidä muiden perässä noustakseen pinnalle haukkaamaan happea. Muissa maissa kansalaiset puhaltavat pääosin yhteen hiileen ja nostavat yhdessä kansakuntiaan pinnalle ja kohti uutta talouskasvua ja menestystä. Pinnalle nouseminen on monissa maissa yhteinen tavoite. Suomessa muiden menestyminen ajaa palauttamaan menestyjät takaisin ruotuun sen sijaan, että menestyjistä saataisiin itselle lisää virtaa yltää entistäkin parempiin suorituksiin.
Suomalainen maksaa 50 euroa siitä, että naapuri ei saa 100 euroa.
Mielenlaatuamme kuvaa hyvin lausahdus ”Väärin sammutettu”, joka on tullut mieleen viime päivinä lukuisia kertoja, kun suomalaiset ovat pitkästä aikaa saaneet hyviä uutisia moneltakin taholta. Menestyjiä on nostettu esiin, mutta vain, jotta muut voisivat ampua menestyjät alas jalustalta mitä erikoisemmilla selityksillä. Viime viikkoina kateuden ilmapiiri ja menestyjien julkisen dissaaminen on jostain syystä levinnyt sosiaalisesta mediasta, kahvipöydistä ja keskustelupalstoilta myös medioihin. Se osoittaa, että dissaamisen kulttuuri ei ole kadonnut Suomesta, eikä ole myöskään katoamassa. Se tulee jarruttamaan Suomen uutta nousua vielä pitkään.
Helsingin Sanomat liittyi äskettäin samaan rintamaan kirjoittamalla, että Rovion suomalainen Angry Birds -elokuva ei ole hitti. Luit aivan oikein: Helsingin Sanomien mukaan Angry Birds -elokuva ei ole hitti. Artikkelin toimittaja Aino Frilander perusteli näkemystään sillä, että pari muuta animaatiota on aiemmin saanut paremmat ensi-iltaviikonlopun lipputulot. Frilanderin lasi on siis puolityhjä ja Angry Birds on väärin sammutettu.
Angry Birds oli Yhdysvalloissa viikonlopun suosituin – mutta jää kauas Kätyreiden ja Inside Outin kaltaisista hiteistä. Angry Birds -elokuva sai lentävän lähdön Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mutta hitiksi siitä ei avausviikonlopun perusteella ole.
– Helsingin Sanomat 23.5.2016
Angry Birds, Helsingin Sanomat vs. Forbes
Samaan aikaan maailman luotettavimpiin talouslehtiin lukeutuva Forbes hehkuttaa elokuvaa vuolaasti. Forbes esimerkiksi toteaa Angry Birdsin nousevan mahdollisesti jopa maailmanhistorian katsotuimmaksi videopeliin perustuvaksi elokuvaksi. Mutta miksi Forbes ei korosta, että muun muassa Star Wars, Avatar ja Titanic ovat tuottaneet enemmän rahaa?
Koska Forbesin tavoitteena ei ole dissata menestyjiä.
Angry Birdsin tekeminen maksoi valtavan markkinointibudjetin kanssa yhteensä noin 165 miljoonaa dollaria, jotka elokuva on aivan näinä päivinä kuitannut lipputuloina takaisin. Elokuva on sen jälkeen tuomassa Suomeen laivalasteittain rahaa, joka luo Suomeen uusia työpaikkoja sekä lisää kulutusta ja verotuloja. Kaikki voittavat, kun maahan tulee satoja miljoonia euroja rahaa. Mutta silti elokuva ei Hesarin mukaan ole hitti, koska se ei ole maailmanhistorian tuottoisin elokuva. Lähipäivinä Helsingin Sanomissa on odotettavissa muun muassa seuraavat artikkelit.
”Sandstorm ei ole hitti – White Christmas on myynyt enemmän”
”Clash of Clans ei ole hitti – Pacman on myynyt enemmän”
”Nokia ei ollut menestys – oma puhelinvalmistus loppui”
Patrik Laine pelasi 18-vuotiaana fantastisen MM-turnauksen ja teki samalla kaikkien aikojen piste-ennätyksen, jota kukaan tulee tuskin koskaan enää rikkomaan. Ulkomaisissa medioissa Lainetta ylistettiin ja ylistetään edelleen enemmän kuin ketään muuta jääkiekkopelaajaa koko maailmassa. Monet suomalaiset sen sijaan purkivat kuitenkin varsinkin finaaliottelun jälkeen negatiivista energiaansa keksimällä selityksiä sille, miksi Laineen saavutus ei oikeasti ollutkaan niin kova ja miksi hän ei ollutkaan kisojen paras pelaaja. Termiä ”paras” käsitellään usein vain numeroiden valossa, mutta toki parhaudessa on sijaa myös subjektiiviselle pohdinnalle. Väitän kuitenkin, että jos Suomi olisi voittanut MM-kultaa, olisi Patrik Laine nostettu jalustalle kansallissankarina. Nyt tuli vain hopeaa ja hopea on Suomessa häpeä.
Mikkeliläinen 20-vuotias Vikke Elfving teki äskettäin ylioppilaskirjoitusten suomenennätyksen kirjoittamalla huikeat 12 laudaturia. Kukaan ei ole aiemmin kyennyt samaan. Jos jossain olisi aihetta vuolaaseen kehumiseen, niin tässä. Tällaisia nuoria aikuisia Suomi nimittäin tarvitsee noustakseen nykyisestä suosta. Mutta miten kävikään… Erehdyin itsekin lukemaan Elfvingiä koskevien artikkelien kommentteja, joissa suomalaiset tietenkin dissaavat saavutusta keksimällä toinen toistaan typerämpiä selityksiä menestykselle.
Eihän tuossa ole mitään järkeä, että kahden vuoden ajan voi suoritustaan parantaa ja sitten kaikki lasketaan yhteen ja markkinoidaan, kuinka joku on älykäs! Todella naurettavaa! Perinteinen tapa yo-kirjoituksille kertoo riittävästi ja sen jälkeinen aika on kunkin omaa vapaaehtoista.
– MTV3 artikkelin kommentti
Nykyään kun kirjoitukset saa tehdä monessa osassa, ei kauheasti kannattaisi elvistellä. Kirjoitapa kaikki nuo ällät yksissä kirjoituksissa, niin palataan sitten asiaan.
– Helsingin Sanomien artikkelin kommentti
Eivät kaikki tietenkään herra Laudaturia vähätelleet, mutta moni kuitenkin. Mikael Jungner kirjoitti äskettäin Suomen kateuskulttuurista tyhjentävänpäivityksen Facebookiin. Kirjoitus kannattaa lukea ajatuksella, mutta tässä ennen sitä maistiainen.
Olisi helppoa sanoa että nyrpeilyssä on kyse vain kateudesta. Kateus syntyy kun joku tekee tai saa jotain hienoa ja muut miettivät ”miksi en minä”. Kateus on hieno tunne. Se saa meidät tavoittelemaan enemmän. Kateus itsessään ei ole ongelma. Ongelma on syvemmällä.
– Mikael Jungner Facebookissa
Jungner kiteytti osuvasti syyt Suomen surkeaan tilanteeseen. Hän päätti päivityksensä osuvaan kommenttiin, jota on nykyisessä tilanteessa lähes mahdoton toteuttaa. ”Suomella on edessään loistava tulevaisuus kunhan vain onnistumme muuttamaan kansanluonteemme.” Kateus ja muiden vähätteleminen eivät kovin helposti katoa suomalaisten DNA:sta, mutta ennen tuon ihmeen tapahtumista on turha odottaa, että tästä suosta noustaan kovin nopeasti.
Jokaisen suomalaisen kateuteen ja menestyjien vähättelemiseen taipuvaisen tulisi nyt katsoa peiliin ja kysyä voisikohan sitä itsekin menestyä, jos käyttäisi energiansa toisin?
http://blogbook.fi/jockatraskback/vaarin-sammutettu/
tää
tulikomento
Supreme Leader
Hesarin uutinen Sotamuseon varastoista ja niiden harvinaisuuksista.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1464231199673
http://www.hs.fi/kotimaa/a1464231199673
Umkhonto
Ylipäällikkö
7 syytä: Tämän takia venäläiset haluavat mökkejä Suomesta – katso kartta suosituimmista paikoista
(KUVA: Markus Henttonen, Petri Parkkinen / IS)
Julkaistu: 29.5. 17:11
Olga Hannonen kartoitti väitöskirjassaan, miksi venäläiset ovat päättäneet hankkia Suomesta kiinteistöjä.
Itä-Suomen yliopiston uusi tutkimus kartoittaa venäläisten kiinteistöomistuksia Suomessa.
Kyseessä on Itä-Suomen yliopiston mukaan ensimmäinen tutkimus venäläisistä kiinteistöjen ostajina ja ensimmäinen väitöstutkimus venäläisistä matkailijoista Suomessa.
Olga Hannosen väitöskirjassa kerrotaan, että venäläiset ovat ostaneet 4 424 kiinteistöä Suomessa vuosina 2000–2015.
Venäläisten kiinteistöostot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin niitä tehtiin 780. Määrä laski siitä muutamaksi vuodeksi 400 kaupan tienoille. Viime vuonna venäläiset ostivat enää 127 kiinteistöä.
Hannosen väitöskirjassa eritellään venäläisten haastattelujen perusteella syitä hankkia vapaa-ajan asunto Suomesta.
1. Suomen maaseudun rauhallista rytmiä ja hiljaisuutta arvostettiin vastauksissa Venäjän suurkaupunkien vastapainona.
Harva asutus ja omissa oloissaan pysyvät naapurit olivat myös vastaajien mielen.
– Suomessa kunnioitetaan erityisesti yksityisyyttä ja yksityisomaisuutta. Sellainen puuttuu täysin Venäjältä, kertoi petroskoilainen pariskunta vastauksessaan.
Venäläisten kanssa Suomessa kiinteistökauppoja tekevän yrityksen mukaan osalle ostajista riittää vaatimaton mummonmökki ja toisilla on oltava uusi loma-asunto järvenrannalla kaikin mukavuuksin.
Suomessa kunnioitetaan erityisesti yksityisyyttä ja yksityisomaisuutta.Sellainen puuttuu täysin Venäjältä.
Vaikka jotkut venäläiset suosivat Suomessa luksusmökkejä, ei niiden tarkoitus ole välttämättä esitellä omaa statusta.
– En katso asiaa esittelyn näkökulmasta, koska sitä on minulla tarpeeksi Pietarissa. Näen asian mukavuuden kannalta, pietarilainen mies sanoi.
2. Turvallisuus on myös oleellinen syy hankkia mökki Suomesta.
– En halua mökkiä Venäjältä. En ole kiinnostunut asumaan vartioidun betoniaidan takana. Vielä se ei ole toisin mahdollista, moskovalainen mies sanoi.
3. Venäläiset vastaajat arvioivat suomalaisia rauhallisiksi, ystävällisiksi ja kohteliaiksi.
4. Suurta arvoa annettiin myös Suomen luonnolle, jota venäläiset arvioivat koskemattomaksi.
Suomalaiset maisemat vaikuttavat samaan aikaan kotoisilta Venäjän keski- ja luoteisosien asukkaille. Myös mahdollisuus ostaa rantatontti oli tärkeä seikka.
5. Veneily, kalastus ja sienestys ovat myös venäläisten mieleen.
Luonto tarjoaa Suomessa puitteet näille harrastuksille.
6. Suomalaisten elämäntavat.
– Paikalliset asukkaat ovat urheilullisia. Yritämme päästä mukaan siihen ja edistää sitä myös lapsissamme, moskovalainen mies kertoi.
7. Etenkin pietarilaisten ja petroskoilaisten tapauksessa tärkeä seikka oli myös lyhyt välimatka.
Väitöskirjassa olevat venäläisten haastattelut on tehty vuonna 2010.
Hannosen ihmismaantieteen alaan kuuluva väitöskirja Rauhaa ja hiljaisuutta rajan takana: Venäläisten vapaa-ajan asukkaiden rajat ylittävä liikkuvuus tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa.
Nilsiän Tahkovuoren mökeistä on suuri osa venäläisomistuksessa. (KUVA: Pentti Vänskä)
”Keskiluokka pudonnut kärryiltä”
Venäläisten kiinteistökauppojen lukumäärä Suomessa on tilastojen perusteella laskenut merkittävästi. Kun kauppoja oli vuonna 2008 liki 800, oli niitä enää viime vuonna alle 130.
Venäjän kiinteistöomistuksesta tuoreen väitöskirjan tehneen Olga Hannosen mukaan Venäjän talouden tila liittyy merkittävästi asiaan.
– Uskon, että tekijät, joiden vuoksi kiinteistöjä ostetaan juuri Suomesta, pysyvät samanlaisina.
Hannonen arvioi, että Suomen olosuhteita arvostavat hankkivat sieltä myöhemminkin kiinteistöjä, mutta huippumäärien hän ei usko enää palaavan.
– Keskiluokka on vähän pudonnut kärryiltä, Hannonen arvioi Venäjän tilaa.
Suomen ja Venäjän väliset poliittiset jännitteet voivat myös vaikuttaa.
– Kolme vuotta sitten puhuttiin voimakkaasti viisumivapaudesta, ja nyt siitä ei puhuta enää lainkaan. Tilanne kääntyi aika rajusti.
Hannonen pitää mahdollisena, että Suomen politiikassa esillä olleet puheet rajoituksista venäläisten tonttikauppoihin ovat myös vaikuttaneet asiaan.
– Pietarin alueella ihmiset ovat hyvin tietoisia siitä, mitä Suomessa tapahtuu.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001189555.html
(KUVA: Markus Henttonen, Petri Parkkinen / IS)
Julkaistu: 29.5. 17:11
Olga Hannonen kartoitti väitöskirjassaan, miksi venäläiset ovat päättäneet hankkia Suomesta kiinteistöjä.
Itä-Suomen yliopiston uusi tutkimus kartoittaa venäläisten kiinteistöomistuksia Suomessa.
Kyseessä on Itä-Suomen yliopiston mukaan ensimmäinen tutkimus venäläisistä kiinteistöjen ostajina ja ensimmäinen väitöstutkimus venäläisistä matkailijoista Suomessa.
Olga Hannosen väitöskirjassa kerrotaan, että venäläiset ovat ostaneet 4 424 kiinteistöä Suomessa vuosina 2000–2015.
Venäläisten kiinteistöostot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin niitä tehtiin 780. Määrä laski siitä muutamaksi vuodeksi 400 kaupan tienoille. Viime vuonna venäläiset ostivat enää 127 kiinteistöä.
Hannosen väitöskirjassa eritellään venäläisten haastattelujen perusteella syitä hankkia vapaa-ajan asunto Suomesta.
1. Suomen maaseudun rauhallista rytmiä ja hiljaisuutta arvostettiin vastauksissa Venäjän suurkaupunkien vastapainona.
Harva asutus ja omissa oloissaan pysyvät naapurit olivat myös vastaajien mielen.
– Suomessa kunnioitetaan erityisesti yksityisyyttä ja yksityisomaisuutta. Sellainen puuttuu täysin Venäjältä, kertoi petroskoilainen pariskunta vastauksessaan.
Venäläisten kanssa Suomessa kiinteistökauppoja tekevän yrityksen mukaan osalle ostajista riittää vaatimaton mummonmökki ja toisilla on oltava uusi loma-asunto järvenrannalla kaikin mukavuuksin.
Suomessa kunnioitetaan erityisesti yksityisyyttä ja yksityisomaisuutta.Sellainen puuttuu täysin Venäjältä.
Vaikka jotkut venäläiset suosivat Suomessa luksusmökkejä, ei niiden tarkoitus ole välttämättä esitellä omaa statusta.
– En katso asiaa esittelyn näkökulmasta, koska sitä on minulla tarpeeksi Pietarissa. Näen asian mukavuuden kannalta, pietarilainen mies sanoi.
2. Turvallisuus on myös oleellinen syy hankkia mökki Suomesta.
– En halua mökkiä Venäjältä. En ole kiinnostunut asumaan vartioidun betoniaidan takana. Vielä se ei ole toisin mahdollista, moskovalainen mies sanoi.
3. Venäläiset vastaajat arvioivat suomalaisia rauhallisiksi, ystävällisiksi ja kohteliaiksi.
4. Suurta arvoa annettiin myös Suomen luonnolle, jota venäläiset arvioivat koskemattomaksi.
Suomalaiset maisemat vaikuttavat samaan aikaan kotoisilta Venäjän keski- ja luoteisosien asukkaille. Myös mahdollisuus ostaa rantatontti oli tärkeä seikka.
5. Veneily, kalastus ja sienestys ovat myös venäläisten mieleen.
Luonto tarjoaa Suomessa puitteet näille harrastuksille.
6. Suomalaisten elämäntavat.
– Paikalliset asukkaat ovat urheilullisia. Yritämme päästä mukaan siihen ja edistää sitä myös lapsissamme, moskovalainen mies kertoi.
7. Etenkin pietarilaisten ja petroskoilaisten tapauksessa tärkeä seikka oli myös lyhyt välimatka.
Väitöskirjassa olevat venäläisten haastattelut on tehty vuonna 2010.
Hannosen ihmismaantieteen alaan kuuluva väitöskirja Rauhaa ja hiljaisuutta rajan takana: Venäläisten vapaa-ajan asukkaiden rajat ylittävä liikkuvuus tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa.
Nilsiän Tahkovuoren mökeistä on suuri osa venäläisomistuksessa. (KUVA: Pentti Vänskä)
”Keskiluokka pudonnut kärryiltä”
Venäläisten kiinteistökauppojen lukumäärä Suomessa on tilastojen perusteella laskenut merkittävästi. Kun kauppoja oli vuonna 2008 liki 800, oli niitä enää viime vuonna alle 130.
Venäjän kiinteistöomistuksesta tuoreen väitöskirjan tehneen Olga Hannosen mukaan Venäjän talouden tila liittyy merkittävästi asiaan.
– Uskon, että tekijät, joiden vuoksi kiinteistöjä ostetaan juuri Suomesta, pysyvät samanlaisina.
Hannonen arvioi, että Suomen olosuhteita arvostavat hankkivat sieltä myöhemminkin kiinteistöjä, mutta huippumäärien hän ei usko enää palaavan.
– Keskiluokka on vähän pudonnut kärryiltä, Hannonen arvioi Venäjän tilaa.
Suomen ja Venäjän väliset poliittiset jännitteet voivat myös vaikuttaa.
– Kolme vuotta sitten puhuttiin voimakkaasti viisumivapaudesta, ja nyt siitä ei puhuta enää lainkaan. Tilanne kääntyi aika rajusti.
Hannonen pitää mahdollisena, että Suomen politiikassa esillä olleet puheet rajoituksista venäläisten tonttikauppoihin ovat myös vaikuttaneet asiaan.
– Pietarin alueella ihmiset ovat hyvin tietoisia siitä, mitä Suomessa tapahtuu.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001189555.html
Bushmaster
Greatest Leader
Huh huh...hyvä tutkimus koska nyt helpotti kun on selvinnyt että venäläisten tonttien sekä kiinteistöjen hankinta syynä onkin ollut vaan turismi sekä suomen luonto...?
Minä ja muut epäluuloisesti olemme kuvitelleet, että venäläiset tykkäävät ostaa tyhjiä tontteja ja rakennuksia läheltä pv:n ja julkisen viestiliikkenteen antennimastoja, ilmavoimien lentokenttiä ja varalaskupaikkojen lähimaastoista, varuskuntien , varavoimaloiden, voimalinjojen solmukohdista, pv:n polttoainevarmuusvarastojen sekä ammusvarastojen lähialuelta, rannikkopuolustus faciliteettien ja suomen sotalaivojen väylien vierestä sekä kupeesta ect..?
Turhaan tässä ollaan oltu huolissaan...
Minä ja muut epäluuloisesti olemme kuvitelleet, että venäläiset tykkäävät ostaa tyhjiä tontteja ja rakennuksia läheltä pv:n ja julkisen viestiliikkenteen antennimastoja, ilmavoimien lentokenttiä ja varalaskupaikkojen lähimaastoista, varuskuntien , varavoimaloiden, voimalinjojen solmukohdista, pv:n polttoainevarmuusvarastojen sekä ammusvarastojen lähialuelta, rannikkopuolustus faciliteettien ja suomen sotalaivojen väylien vierestä sekä kupeesta ect..?
Turhaan tässä ollaan oltu huolissaan...
Viimeksi muokattu:
Väitöskirjan haastattelut on tehty 2010. Se ei missään pyri kumoamaan millään tavalla näitä Venäjän valtion organisaatioiden toteuttamista hankinnoista esitettyjä väitteitä, joten mikä on ongelmasi? On sanomattakin selvää, että tietyt hankinnat eivät ole olleet yksityisihmisten "vapaa-ajan asuntokauppoja", eikä yhden paperin pitäisi ketään hämätä tämän suhteen...
Epäilenpä vaan, ettei tämän asian taustalla nyt ole mitään informaatio-operaatiota. Voi toki olla, että nykyinen foliopiponi on tullut tiensä päähän ja on aika tilata lisää kebua jotta saan materiaalit.
Epäilenpä vaan, ettei tämän asian taustalla nyt ole mitään informaatio-operaatiota. Voi toki olla, että nykyinen foliopiponi on tullut tiensä päähän ja on aika tilata lisää kebua jotta saan materiaalit.
Sama vika rahikaisella.
Korsumajuri
Kapteeni
Ylemmälle keskiluokalle päätös ostaa kiiinteistö ulkomailta liittyy myös säästöjen turvaamiseen. Monissa maissa, ml. Venäjä, on vain rajallinen määrä turvallisia parkkipaikkoja rahalle. Pankkeja kaatuu, pörssi on huijausta, patjaan sullotut dollarit eivät kasva korkoa, kotimaiset kiinteistöt ovat ylihintaisia jne. Noissa olosuhteissa kiinteistö Suomesta voi vaikuttaa järkevälle ostokselle, etenkin jos sitä voi käyttää lompaikkana ja tukikohtana omien ja tuttujen ostosmatkoilla. Mustanmeren rannikko a la Bulgaria on toki monestakin syystä venäläisille vetovoimaisempi.
FSB-vetoiset ostokset on asia erikseen.
FSB-vetoiset ostokset on asia erikseen.