Pikku-uutisia Suomesta

Kotimaa 7.4.2015 klo 6:35 | päivitetty 7.4.2015 klo 6:35
Tutkimus: Suomessa muslimien määrä lähes viisinkertaistuu
Suomessa asuu yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen arvion perusteella 190 000 muslimia vuonna 2050.

Kuva: Yle

Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen Pew Research Centerin tilastoissa Suomesta on nähtävissä muita Euroopan maita peilaava kehitys: kristinuskoa tunnustavien määrä pienenee, uskontokuntaan kuulumattomien määrä kasvaa.

Vuonna 2050 reilu 70 prosenttia väestöstä tunnustaa kristinuskoa, kun vuonna 2010 kristittyjä oli 80 prosenttia väestöstä.

Uskontoa harjoittamattomien määrä sen sijaan kasvaa yhä: kun vuonna 2010 uskontokuntiin kuulumattomia oli 19 prosenttia väestöstä, vuonna 2050 heitä on 23 prosenttia.

Islaminuskoisten määrä Suomessa lähes viisinkertaistuu 40 000:sta 190 000:een. Prosentuaalisesti islaminuskoisia väestöstä oli vuonna 2010 0,7 prosenttia. Vuonna 2050 heitä on jo 3,4 prosenttia.

Osuus on kuitenkin eurooppalaisittain alhainen: koko Euroopassa vuonna 2050 muslimien ennakoidaan muodostavan noin 10 prosentin osuuden väestöstä.

Vuosi

kristityt

muslimit

uskontokuntiin

kuulumattomat

buddhalaiset

väestö yhteensä

2010
4 300 000

40 000

1 020 000

<10 000

5 360 000

2020
4 280 000

70 000

1 140 000

<10 000

5 510 000

2030
4 230 000

110 000

1 220 000

10 000

5 580 000

2040
4 140 000

140 000

1 260 000

20 000

5 580 000

2050
4 040 000

190 000

1 290 000

30 000

5 570 000

Lähde: Pew: Religious Composition by Country, 2010-2050

Suomen osalta on Pew'n analyysissä käytetty lähteinä Tilastokeskuksen vuoden 2010 tietoja sekä vuoden 2008 International Social Survey Programmea, sekä syntyvyyserojen osalta vuoden 2010 väestörekisteritietoja ja vuoden 2008 eurooppalaista arvotutkimusta.

Vuonna 2050 eurooppalaisista 10 % on muslimeja
Eurooppa on Pew Research Centerin tutkimuksessa ainoa maanosa, jossa kokonaisväestö näyttää vähenevän vuoteen 2050 mennessä. Euroopassa kristinuskoa tunnustavien määrä vähenee sadalla miljoonalla, pudoten 553 miljoonasta 454 miljoonaan.

Kristityt pysyvät jatkossakin suurimpana uskonnollisena ryhmänä Euroopassa, mutta kristittyjen osuus väestöstä pienenee noin 75 prosentista alle kahteen kolmannekseen.

Vuoteen 2050 mennessä eurooppalaisista 23 prosentin ei uskota tunnustavan mitään uskontoa. Muslimien uskotaan muodostavan noin 10 prosentin osuuden väestöstä, kun se vuonna 2010 oli 5,9 prosenttia.
(YLE)
 
Jännää tämä Suomen "oikeuslaitos", kun pedofiilien julkisesti saatavilla olevien tuomioiden ja julkisesti saatavilla olevien kuvien esittäminen tekijöistä on muka RIKOS. Mitä tämä on, jos ei pedofiilien suojelemista? En yleensä vedä lapsikorttia kehiin, mutta eikö kukaan ajattele edes sitä, että varoittamalla näistä parantumattomasti sairaista paskiaisista ihmiset osaisivat pitää lapsensa kaukana näistä saastoista? Ei näköjään. Pedofiiliä ei saa julkisesti sanoa pedofiiliksi, tai saat tuomion. Tällä tasolle mennään. Kaipa kohta lapsiavioliitotkin hyväksytään muslimimaiden malliin?

http://yle.fi/uutiset/pedofiilinmetsastaja_tuomittiin_sakkoihin_ja_maksamaan_korvauksia/7917714
"Pedofiilinmetsästäjä" tuomittiin sakkoihin ja maksamaan korvauksia
Lasten hyväksikäytöstä tuomittujen nimiä ja kuvia Facebookissa julkaiseva äänekoskelainen Mikko Parantainen on tuomittu yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoihin. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Parantaisen maksamaan sakkoa ja korvauksia vajaat 5 500 euroa.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Suomalaisessa oikeuslaitoksessa kiinnitetään erityisesti huomiota rikollisten oikeuksiin. Muista ei ole niin lukua.

Tämäkin tuomio kannustaa kansalaisia katsomaan muualle kun rikoksia tapahtuu. Älä puutu, älä kuvaa, tämää kääntyy kansalaisten mielissä, lisää vauhtia, äläkä puutu mihinkään.
 
kimmo.j kirjoitti:
Tämäkin tuomio kannustaa kansalaisia katsomaan muualle kun rikoksia tapahtuu. Älä puutu, älä kuvaa, tämää kääntyy kansalaisten mielissä, lisää vauhtia, äläkä puutu mihinkään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tai jos puutut niin ei ehkä kannata soittaa poliiseja.
 
arvi.jpg


http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015041419514670_uu.shtml

Vuotaa kun seula varsinkin idän suuntaan, mutta sellaista se on.

Ei sillä niin väliä. Tärkeää on että puolustusministeri ei käy edes paskalla ilman lupaa, että Venäjä ei suutu :D

Timo Soinin mielestä Haglundin toiminta ei ollut korrektia.

Paavo Väyrynen arvosteli ministeri Haglundin päätöstä.

Sauli Niinistön mielestä asiasta olisi pitänyt keskustella etukäteen.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja puolestaan viestitti, että puolustusministerien kirjoitus ei ollut mieluisa.

– Mieluummin tällaisia ei tietenkään haluaisi nähdä, Tuomioja sanoi
 
Viimeksi muokattu:
Entistä useampi turvautuu pääkaupunkiseudulla toimeentulotukeen, vaikka käy töissä
Kaupunki 15.4.2015 2:00 0
Pekka Torvinen
Helsingin Sanomat

Pääkaupunkiseudulla on yhä enemmän ihmisiä, jotka käyvät töissä, mutta joutuvat silti turvautumaan toimeentulotukeen, kun tulot eivät riitä edes välttämättömiin menoihin.

Yksi tällainen henkilö on vantaalainen Kirsi Ahola. Hän työskentelee palkkatuetussa työpaikassa Vantaan työttömät ry:n kirpputorilla Simonkylässä. Työpaikan saatuaan Ahola luuli pääsevänsä erillisistä tuista eroon, mutta toisin kävi.

"Vaihtoehtoa ei ole, kun vuokrat ovat niin korkeita ja perustoimeentulo täytyy jollain tavalla varmistaa. Ilman tukia en kerta kaikkiaan tulisi toimeen."

Korkeat vuokrat ovat pääsyyllinen toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvuun, sillä maksuista puolet on asumismenojen korvausta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio. Vuokrat ovat viime vuosina nousseet paljon nopeammin kuin palkat tai etuudet.

Helsingissä toimeentulotukiasiakkaina olevia kotitalouksia oli vuonna 2010 noin 42000. Vuonna 2014 niitä oli yli 48000. Sekä Espoossa että Vantaalla asiakkaiden määrä on myös kasvanut 2010-luvulla. Samalla työssä käyvien asiakkaiden määrän suhteellinen osuus on kasvanut. Helsingissä se on kasvanut viidessä vuodessa 7,8 prosentista 8,9:ään. Espoossa osuus oli marraskuussa 2010 5,6 prosenttia ja marraskuussa 2014 7,8 prosenttia.

Myös Vantaalla osuus on luultavasti kasvanut, vaikka tarkka tieto olikin saatavilla vain marraskuulta 2013, jolloin työssä käyviä toimeentulotuen saajia oli 11,1 prosenttia kaikista tuensaajista.

Koko maan tilastojen mukaan noin puolet työssä käyvistä toimeentulotukiasiakkaista saa toimeentulotukea yli 9 kuukautta putkeen.

"Asiakkuuksien pituus ylipäätään on kasvanut koko ajan. Toimeentulotuesta on tullut pysyvä muoto valitettavan monelle, myös sellaisille jotka saavat palkkatuloja", sanoo Espoon aikuisten sosiaalipalveluiden aluepäällikkö Tapio Nieminen.

THL:n Moisio pitää työssä käyvien suhteellisen osuuden kasvua toimeentulotuensaajista hieman outona, sillä tukijärjestelmässä tapahtuneiden muutosten olisi pitänyt vähentää töissä olevien ihmisten toimeentulotuen tarvetta. Erityisesti vuoden 2014 alussa voimaantulleella työttömyysturvan 300 euron suojaosalla pitäisi olla merkitystä.

"Työttömyysturvasta jää nyt pienituloiselle palkansaajakotitaloudelle enemmän käteen, vaikka tulot olisivat täsmälleen samat. Järjestelmämuutosten ansiosta toimeentulotuelle ei pitäisi nyt olla yhtä paljon tarvetta", sanoo Moisio.

Vuokrien nousun lisäksi vaikutusta on myös työmarkkinoilla tapahtuneilla muutoksilla. Nollasopimukset ja osa-aikaiset työt ovat ehkä lisääntyneet, mikä osaltaan selittää turvautumista viimesijaiseen tukimuotoon.

"Toimeentulotukitilastot kertovat varmasti myös työelämän muutoksesta. Kun tekee lyhyttä keikkahommaa, vuokratyötä tai saa ylipäätään jotain epäsäännöllistä tuloa, puuttuu siitä jatkuvuus. Elämää on todella vaikeaa suunnitella verrattuna niihin, jotka saavat suunnilleen saman verran palkkaa joka kuukausi", sanoo Espoon Tapio Nieminen.

Tilanne ei ole pitkittyessään kenenkään kannalta hyvä.

"Kunnon työn tunnusmerkki on riittävä toimeentulo. Sillä pitää tulla toimeen. Osa-aikaisen pitäisi esimerkiksi halutessaan saada riittävästi työtunteja", sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen vs. tutkimusjohtaja Merja Kauhanen.

Suomessa palkkatyö on edelleen melko varma turva köyhyyttä vastaan. Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin vain 2,4 prosenttia palkansaajista on pienituloisia. Työsuhteen tyypillä on kuitenkin merkitystä: köyhyysriski on suurempi määräaikaista ja osa-aikaista työtä tekevillä sekä yksinyrittäjillä. Yksinyrittäjistä 17,4 prosenttia on pienituloisia. Vertailun vuoksi: työttömillä sama lukema on 45,7 prosenttia.

Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Raja oli yhden hengen taloudella 14260 euroa vuodessa eli 1190 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Tulonsiirrot lasketaan mukaan.

Kauhasen mukaan jatkuva puhe työllisyysasteen nostamisesta on liian yksinkertaista. Kyllä, sitä pitää nostaa, mutta samalla täytyy muistaa työn laatu.

"Emme tarvitse ainoastaan lisää työtä, vaan myös parempia työpaikkoja, työtä jolla tulee toimeen."

Työssäkäyvien keskuudessa on nimittäin eroja. Työ tarjoaa pääsääntöisesti turvaa köyhyydeltä, mutta ei kaikille.

"Työn matalapalkkaisuus lisää köyhyysriskiä, mutta läheskään kaikki matalapalkkaiset eivät silti kuulu työssäkäyviin köyhiin", sanoo Kauhanen.

Esimerkiksi Saksassa tehtyjen Hartz-työreformien jälkeen töiden määrä on kasvanut, mutta samalla matalapalkkatyön osuus on kasvanut voimakkaasti.

"Saksassa työssäkäyvien köyhyys on selvästi kasvanut, ja moni joutuu nostamaan yhteiskunnan tukia jatkuvasti."

Kauhasen mukaan Saksassa on myös tehty tutkimuksia, joiden mukaan niin sanotuista minitöistä ei juurikaan edetä parempipalkkaisiin töihin.

"Tätä mallia tuskin kannattaa kopioida."

Kirsi Aholalle työskentely kirpputorilla kuusi tuntia päivässä on kuukausittaisesta tukirumbasta ja minimaalisesta palkasta huolimatta mielekästä säännöllisen päivärytmin takia. Tilanne on silti hyvin kaukana hyvästä, kun välttämättömiin menoihin ei ole varaa ilman apua.

"Mielenterveyden kannalta tämä on ihanaa ja olen iloinen tällaisesta mahdollisuudesta, mutta miksi tukiviidakko on tehty näin vaikeaksi?"

Rahallisesti Aholan olisi käytännössä sama vain nostaa työttömyys- ja asumistukea sekä toimeentulotukea. Kaksi vuotta työttömyyttä kuitenkin riitti. Sitä ennen Ahola työskenteli 10 vuotta Työterveyslaitoksella.
"Sieltä lähtö oli elämäni kovin pala."

Vuoden mittaisesta palkkatuetusta työstä on jäljellä puolet.

"Koko ajan haen töitä."

http://www.hs.fi/kaupunki/a1428985878065#Scen_1
 
pstsika kirjoitti:
Entistä useampi turvautuu pääkaupunkiseudulla toimeentulotukeen, vaikka käy töissä
Kaupunki 15.4.2015 2:00 0
Pekka Torvinen
Helsingin Sanomat

Pääkaupunkiseudulla on yhä enemmän ihmisiä, jotka käyvät töissä, mutta joutuvat silti turvautumaan toimeentulotukeen, kun tulot eivät riitä edes välttämättömiin menoihin.

Yksi tällainen henkilö on vantaalainen Kirsi Ahola. Hän työskentelee palkkatuetussa työpaikassa Vantaan työttömät ry:n kirpputorilla Simonkylässä. Työpaikan saatuaan Ahola luuli pääsevänsä erillisistä tuista eroon, mutta toisin kävi.

"Vaihtoehtoa ei ole, kun vuokrat ovat niin korkeita ja perustoimeentulo täytyy jollain tavalla varmistaa. Ilman tukia en kerta kaikkiaan tulisi toimeen."

Korkeat vuokrat ovat pääsyyllinen toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvuun, sillä maksuista puolet on asumismenojen korvausta, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio. Vuokrat ovat viime vuosina nousseet paljon nopeammin kuin palkat tai etuudet.

Helsingissä toimeentulotukiasiakkaina olevia kotitalouksia oli vuonna 2010 noin 42000. Vuonna 2014 niitä oli yli 48000. Sekä Espoossa että Vantaalla asiakkaiden määrä on myös kasvanut 2010-luvulla. Samalla työssä käyvien asiakkaiden määrän suhteellinen osuus on kasvanut. Helsingissä se on kasvanut viidessä vuodessa 7,8 prosentista 8,9:ään. Espoossa osuus oli marraskuussa 2010 5,6 prosenttia ja marraskuussa 2014 7,8 prosenttia.

Myös Vantaalla osuus on luultavasti kasvanut, vaikka tarkka tieto olikin saatavilla vain marraskuulta 2013, jolloin työssä käyviä toimeentulotuen saajia oli 11,1 prosenttia kaikista tuensaajista.

Koko maan tilastojen mukaan noin puolet työssä käyvistä toimeentulotukiasiakkaista saa toimeentulotukea yli 9 kuukautta putkeen.

"Asiakkuuksien pituus ylipäätään on kasvanut koko ajan. Toimeentulotuesta on tullut pysyvä muoto valitettavan monelle, myös sellaisille jotka saavat palkkatuloja", sanoo Espoon aikuisten sosiaalipalveluiden aluepäällikkö Tapio Nieminen.

THL:n Moisio pitää työssä käyvien suhteellisen osuuden kasvua toimeentulotuensaajista hieman outona, sillä tukijärjestelmässä tapahtuneiden muutosten olisi pitänyt vähentää töissä olevien ihmisten toimeentulotuen tarvetta. Erityisesti vuoden 2014 alussa voimaantulleella työttömyysturvan 300 euron suojaosalla pitäisi olla merkitystä.

"Työttömyysturvasta jää nyt pienituloiselle palkansaajakotitaloudelle enemmän käteen, vaikka tulot olisivat täsmälleen samat. Järjestelmämuutosten ansiosta toimeentulotuelle ei pitäisi nyt olla yhtä paljon tarvetta", sanoo Moisio.

Vuokrien nousun lisäksi vaikutusta on myös työmarkkinoilla tapahtuneilla muutoksilla. Nollasopimukset ja osa-aikaiset työt ovat ehkä lisääntyneet, mikä osaltaan selittää turvautumista viimesijaiseen tukimuotoon.

"Toimeentulotukitilastot kertovat varmasti myös työelämän muutoksesta. Kun tekee lyhyttä keikkahommaa, vuokratyötä tai saa ylipäätään jotain epäsäännöllistä tuloa, puuttuu siitä jatkuvuus. Elämää on todella vaikeaa suunnitella verrattuna niihin, jotka saavat suunnilleen saman verran palkkaa joka kuukausi", sanoo Espoon Tapio Nieminen.

Tilanne ei ole pitkittyessään kenenkään kannalta hyvä.

"Kunnon työn tunnusmerkki on riittävä toimeentulo. Sillä pitää tulla toimeen. Osa-aikaisen pitäisi esimerkiksi halutessaan saada riittävästi työtunteja", sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen vs. tutkimusjohtaja Merja Kauhanen.

Suomessa palkkatyö on edelleen melko varma turva köyhyyttä vastaan. Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin vain 2,4 prosenttia palkansaajista on pienituloisia. Työsuhteen tyypillä on kuitenkin merkitystä: köyhyysriski on suurempi määräaikaista ja osa-aikaista työtä tekevillä sekä yksinyrittäjillä. Yksinyrittäjistä 17,4 prosenttia on pienituloisia. Vertailun vuoksi: työttömillä sama lukema on 45,7 prosenttia.

Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Raja oli yhden hengen taloudella 14260 euroa vuodessa eli 1190 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Tulonsiirrot lasketaan mukaan.

Kauhasen mukaan jatkuva puhe työllisyysasteen nostamisesta on liian yksinkertaista. Kyllä, sitä pitää nostaa, mutta samalla täytyy muistaa työn laatu.

"Emme tarvitse ainoastaan lisää työtä, vaan myös parempia työpaikkoja, työtä jolla tulee toimeen."

Työssäkäyvien keskuudessa on nimittäin eroja. Työ tarjoaa pääsääntöisesti turvaa köyhyydeltä, mutta ei kaikille.

"Työn matalapalkkaisuus lisää köyhyysriskiä, mutta läheskään kaikki matalapalkkaiset eivät silti kuulu työssäkäyviin köyhiin", sanoo Kauhanen.

Esimerkiksi Saksassa tehtyjen Hartz-työreformien jälkeen töiden määrä on kasvanut, mutta samalla matalapalkkatyön osuus on kasvanut voimakkaasti.

"Saksassa työssäkäyvien köyhyys on selvästi kasvanut, ja moni joutuu nostamaan yhteiskunnan tukia jatkuvasti."

Kauhasen mukaan Saksassa on myös tehty tutkimuksia, joiden mukaan niin sanotuista minitöistä ei juurikaan edetä parempipalkkaisiin töihin.

"Tätä mallia tuskin kannattaa kopioida."

Kirsi Aholalle työskentely kirpputorilla kuusi tuntia päivässä on kuukausittaisesta tukirumbasta ja minimaalisesta palkasta huolimatta mielekästä säännöllisen päivärytmin takia. Tilanne on silti hyvin kaukana hyvästä, kun välttämättömiin menoihin ei ole varaa ilman apua.

"Mielenterveyden kannalta tämä on ihanaa ja olen iloinen tällaisesta mahdollisuudesta, mutta miksi tukiviidakko on tehty näin vaikeaksi?"

Rahallisesti Aholan olisi käytännössä sama vain nostaa työttömyys- ja asumistukea sekä toimeentulotukea. Kaksi vuotta työttömyyttä kuitenkin riitti. Sitä ennen Ahola työskenteli 10 vuotta Työterveyslaitoksella.
"Sieltä lähtö oli elämäni kovin pala."

Vuoden mittaisesta palkkatuetusta työstä on jäljellä puolet.

"Koko ajan haen töitä."

http://www.hs.fi/kaupunki/a1428985878065#Scen_1
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa sitä olisi ollut useampikin tärkeä aihe eduskuntavaaleihin, mutta ne on kaikki lakaistua maton alle Venäjän ympärille rakennetun ulkoisen uhan avulla.
 
Joo, on rakennettu ulkoinen uhka. Venäjällä ei tietty ole mitään osuutta...
 
VUps kirjoitti:
Venäjämieliset keskeyttivät Kanervan puheen Turussa - ”Harvinaisen aggressiivinen tilaisuus”

http://www.ts.fi/uutiset/turun+seut...Turussa++Harvinaisen+aggressiivinen+tilaisuus


Kuinka on saatu paikalle peräti kahdeksan miestä häiritsemään poliittisia vapauksia? Toiminta olisi ollut ehdottoman tuomittavaa ja epäisänmaallista, vaikka olisi tapahtunut Annika Lapintien tilaisuudessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös Ilkka ole aikaisemmin ollut kovin mielinkielin ryssää kohtaan, joten voisiko tämä olla järjestetty tapaus?
 
VUps kirjoitti:
Venäjämieliset keskeyttivät Kanervan puheen Turussa - ”Harvinaisen aggressiivinen tilaisuus”

http://www.ts.fi/uutiset/turun+seut...Turussa++Harvinaisen+aggressiivinen+tilaisuus


Kuinka on saatu paikalle peräti kahdeksan miestä häiritsemään poliittisia vapauksia? Toiminta olisi ollut ehdottoman tuomittavaa ja epäisänmaallista, vaikka olisi tapahtunut Annika Lapintien tilaisuudessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tehtaankadulla on siirrytty suoraan hyökkäykseen Suomen demokratiaa vastaan.
 
Talvela kirjoitti:
Useamman Helsinkiläisen kannattaisi muuttaa maakuntiin jos työpaikka löytyy, elintaso nousisi heti.
Klikkaa laajentaaksesi...

-1.

Autoilu on Suomessa järjettömän kallista ja maalla välttämättömyys sekä pitkien etäisyyksien että huonon julkisen liikenteen takia. Asumisen hinnassa tulee takaisin jonkin verran, mutta pitkät etäisyydet eivät houkuttele ainakaan itseäni.
 
RPG83 kirjoitti:
No jaa, ei kai tuo Mashiri nyt niin paha ole? Tällainen twiitti löytyi sivupalkista:

https://twitter.com/x/status/589061906817753088
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei se nyt ihan tosikko ole ainakaan, koulutti meitä joskus.
Kertoi vitsin itseensä liittäen.
Kun hän aloitti varusmiespalveluksensa oli varusvarastolla kamoja kuitatessa kuulemma kehuttu että "huomenna jaetaan keihäät".
Oli innostava ja uskottava kouluttaja, teki kaiken itse mitä vaati varusmiehiltä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top