Maaseudun nuoret huonokuntoisia.
Enää ei olla maatöissä ja hiihdetä kouluun, joten arki ei ole sen parempaa kuin kaupunkilais kakaroilla. Harrastaminen sen sijaan saattaa olla vaikeampaa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a4152562-a181-46f3-9029-ab64d9485b40
Varusmiesten kuntotestit paljastivat, mistä päin tulevat huonokuntoisimmat nuoret
Nuorten miesten kestävyyskunnossa ja ylipainoisuudessa on isoja maantieteellisiä eroja. Tuoreen tutkimuksen mukaan nämä alkavat näkyä jo yläkoulussa.
Matti Tanner
Tänään klo 10:32
- Aloittavien varusmiesten kuntotestien tuloksista tehty laaja tutkimus paljasti, että Suomessa on isoja maakuntien välisiä eroja nuorten miesten kestävyyskunnossa ja ylipainossa.
- Tutkijat huomasivat, että samat erot alkavat näkyä jo yläkoululaisille tehtävissä Move-testeissä.
- Tuoreen tutkimuksen tekijät saivat maakuntaerojen lisäksi selville, että kaupungeissa on selvästi enemmän hyväkuntoisia ja lihavuus on harvinaisempaa kuin harvaan asutulla maaseudulla.
- Tutkimuksen pääkirjoittaja liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen Pääesikunnasta varoitti jo viisi vuotta sitten eduskunnalle tehdyssä raportissa, että nuorten kestävyyskunnon 1980-luvulta alkanut lasku jatkuu ainakin 2030-luvulle.
Uusien varusmiesten paino on noussut ja kestävyyskunto huonontunut Puolustusvoimien kuntotestien koko lähes 50 vuoden mittaushistorian ajan muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. MIKKO HUISKO
Heikkokuntoisten nuorten miesten osuus varusmiespalvelukseen saapuvista on suurinta Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Hyväkuntoisimmat tulevat puolestaan Helsingistä ja Länsi-Uudeltamaalta. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta laajasta tutkimuksesta, jossa asepalveluksen alussa tehtyjen kuntotestien tuloksia jaoteltiin asuinkuntien mukaan. Tarkastelua varten ne yhdistettiin vastaamaan nykyisiä hyvinvointialueita.
Heikon kestävyyskunnon lisäksi sama maantieteellinen jako näkyi uusien varusmiesten painoindeksissä. Nuoria miehiä, joiden painoindeksi oli 30 tai sen yli, tuli eniten Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta ja vähiten Helsingistä sekä Länsi-Uudeltamaalta. Painoindekseissä ylipainoisiksi katsotaan henkilöt, joiden indeksi on 25 tai sen yli. Lukeman 30 tai sen yli saavat katsotaan lihaviksi.
Tutkimuksessa käytiin läpi vuosien 2012–2016 ja 2017–2021 tuloksia Puolustusvoimien kuntotesteissä uusille alokkaille. Testeihin sisältyvät 12 minuutin juoksu eli Cooperin testi, istumaannousu, etunojapunnerrus ja vauhditon pituushyppy. Lisäksi kaikilta mitataan pituus ja paino sekä määritellään painoindeksi.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan on selvää, että lihavuuden, ylipainon ja heikon kestävyyskunnon esiintyvyys yleistyi läpikäytyjen vuosien välillä lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Lisäksi erot hyvinvointialueiden välillä ovat kasvaneet viime vuosina.
Tutkimuksen pohjalta tehdyiltä kartoilta käy selkeästi ilmi, että heikkokuntoisten ja ylipainoisten osuus on selvästi suurempi muutamilla alueilla Suomessa. PÄÄESIKUNTA / KOULUTUSOSASTO
Tältä Suomen kartalla näyttävät ylipainoisten ja lihavien osuudet varusmiehistä. PÄÄESIKUNTA / KOULUTUSOSASTO
Vapautetut ei mukana
Puolustusvoimien luokituksen perusteella heikko kestävyyskunto löytyi vuosina 2017–2021 Satakunnassa 21,9 prosentilla, Lapissa 21,8 prosentilla ja Etelä-Pohjanmaalla 20,6 prosentilla nuorista miehistä. Sen sijaan Helsingissä heikkokuntoisten esiintyvyydessä jäätiin alle kymmenen prosentin ja Länsi-Uudellamaalla vähän yli.
Hyvä kestävyyskunto puolestaan löytyi Helsingissä 19,1 prosentilla ja Länsi-Uudellamaalla 18,1 prosentilla. Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla jäätiin hyväkuntoisten osuudessa noin kymmeneen prosenttiin.
Tuoreen tutkimuksen ykköskirjoittaja, Pääesikunnan koulutusosaston toimintakykysektorin liikuntasuunnittelija
Kai Pihlainen kertoo Iltalehdelle, että heikkokuntoisten osuus nuorista miehistä on vieläkin suurempi kuin tutkimus osoittaa. Tämä johtuu siitä, että mukana eivät ole palveluksesta vapautetut ja palveluksen heti alkupäivinä keskeyttävät.
– Ylipaino yhdistettynä heikkoon fyysiseen kuntoon on kunnissa ennen varusmiespalvelusta tehtävissä terveystarkastuksissa yksi peruste määräaikaiselle vapautukselle. Yleensä palveluksen aloittaminen lykkääntyy muutamalla vuodella. Jos seurannan aikana tilanne ei ole parantunut, vapautus voidaan muuttaa pysyväksi. Näitä vapautusperusteita ei kuitenkaan ole kuin muutama prosentti vuosittain, eli kyseinen joukko ei ole suuri, Pihlainen sanoo.
Kuntotutkimuksen tulokset kertovat nuorten miesten tilanteesta. Sen sijaan nuorten naisten kunnosta aineisto ei kerro, sillä vain pieni osa heistä suorittaa varusmiespalveluksen.
Vielä julkaisematonta tutkimusta palvelukseen saapuvien varusmiesten kunnosta on tehty laajassa yhteistyössä. Siihen ovat osallistuneet pääesikunnan koulutusosasto, UKK-instituutti, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos, Puolustusvoimien tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta.
Näkyy Move-testeissä
Tutkijat tekivät huolestuttavan havainnon yhtäläisyyksistä yläkoulun ja Puolustusvoimien kuntotestien tuloksissa. INKA SOVERI
Tutkijat huomasivat myös, että yläkoulun kahdeksasluokkalaisten Move-testien tuloksissa on paljon samankaltaisuutta aloittavien varusmiesten kuntotestien tulosten kanssa. Move-testeillä mitataan peruskoulun viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaiden fyysistä toimintakykyä. Niiden kuusi osiota mittaavat kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.
Tutkijoiden mukaan nuorten miesten tulevaisuus kestävyyskunnon osalta ei vaikuta lupaavalta ainakaan Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan osalta. Näissä maakunnissa kahdeksasluokkalaisten Move-testeissä on pojissa suhteellisesti paljon niitä, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla.
Pihlainen kertoo että tutkijat ovat nyt samaan aikaan tekemässä alokkaiden kuntotesteistä myös kansainvälistä artikkelia, jossa näkökulma on alueellisten erojen sijaan maaseutu, taajama, kaupunki -tyyppisessä vertailussa.
Pihlaisen mukaan tutkimuksessa selvisi, että kaupungeissa on selvästi enemmän hyväkuntoisia ja lihavuus on harvinaisempaa kuin harvaan asutulla maaseudulla.
Tutkijat arvelivat, että pitkät välimatkat helposti vähentävät arkiliikunnan määrää, koska monet harrastuspaikat ovat kaukana ja autossa istumisen määrä kasvaa. Tällöin myös harrastamisen kynnys voi kohota ja liikunnan määrä voi herkemmin laskea, koska liikuntamahdollisuudet ovat rajallisemmat.
– Liikuntaahan voi harrastaa käytännössä missä tahansa, mutta jos haluaa harrastaa sellaisia liikuntamuotoja, jotka haja-asutusalueilla ovat pitkien etäisyyksien päässä, ajoneuvossa istumista tulee väkisinkin enemmän kuin kaupungeissa, joissa on laajempi palveluvalikoima. Liikunnan motivaatiotekijät ovat toki paljon monimutkaisempi kokonaisuus. Tämä on aika suoraviivainen yksinkertaistus asiasta, Pihlainen korostaa.
Jatkuva lasku
Tutkijat vaativat nyt hallintorajoja ylittäviä toimenpiteitä, jotta varusmiespalvelukseen saapuvien ikäluokkien kuntokäyrät saadaan nousuun ja ylipaino laskuun. PUOLUSTUSVOIMAT
Tutkimuksen tekijät toteavat, että nuorten miesten ylipainon ja heikon kunnon yleistymisen pysäyttämiseksi sekä tilanteen kääntämiseksi tarvittaisiin nyt useita hallintorajat ylittäviä toimenpiteitä.
– Hyvinvointialueiden päättäjät, koulut, terveys- ja liikuntajärjestöt, urheiluseurat ja liikunta- sekä hyvinvointialan yritykset ovat keskeisessä roolissa toimenpiteiden suunnittelussa ja jalkauttamisessa, tutkijat toteavat yhteenvedossaan.
Pihlainen on seurannut varusmiesten kuntotestien tuloksia Pääesikunnan koulutusosastolla jo vuodesta 2003 lähtien. Hän myös väitteli kaksi vuotta sitten tohtoriksi sotilaiden fyysisen toimintakyvyn ja kehonkoostumuksen muutoksista kriisinhallintaoperaation aikana.
Pihlainen vahvistaa, että Puolustusvoimien kuntotestien koko lähes 50 vuoden mittaushistorian ajan varusmiesten paino on noussut ja kestävyyskunto huonontunut muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Cooperin testejä on tehty Puolustusvoimissa jo vuodesta 1975 alkaen. Lihaskuntotestit tulivat niiden rinnalle vuonna 1982.
Aivan tuoreimmissa
kuntotestien tuloksissa on sen sijaan pieniä valonpilkahduksia nuorukaisten kunnon parantumisesta. Vuonna 2023 uusien alokkaiden kestävyyskunto juoksutestissä oli parantunut aavistuksen, sillä tulos 2381 metriä on viisi metriä enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Myös lihaskuntotesteissä nähtiin pientä nousua, sillä välttävien tulosten osuus laski yhden prosenttiyksikön ja vähintään hyvien osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen vuoteen.
”Huolestuttava suunta”
Pihlainen on varoittanut huolestuttavasta nuorten miesten kuntokehityksestä muun muassa vuonna 2019 eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle
laaditussa raportissa.
– Fyysisen kokonaisaktiivisuuden väheneminen jo 1980-luvulta alkaen on ilmentynyt Puolustusvoimien omissa selvityksissä erityisesti heikentyneenä keskimääräisenä aerobisena kuntona ja heikkokuntoisten nuorten kasvaneena suhteellisena osuutena. Kaikilla ennustelaskumalleilla arvioituna on todennäköistä, että varusmiesikäisten nuorten kestävyyskunnon lasku jatkuu ainakin 2030-luvulle, hän arvioi raportissa.
– Koska heikko aerobinen kunto, ylipaino sekä vähäinen liikunta-aktiivisuus ovat tuki- ja liikuntaelinvammojen riskitekijöitä varusmiespalveluksen aikana, kestävyyskunnon laskeva trendi on yleisen asevelvollisuuden kannalta huolestuttava kehityssuunta, arvio jatkui.
Nyt Pihlainen kertoo myös hyvästä kehityksestä, joka havaittiin vuonna 2020 julkaistussa laajassa tutkimuksessa. Tämä tulos on, että varusmiespalveluksen aikana monien kunto nousee. Erityisesti huonokuntoiset saattavat nostaa kuntoaan reippaasti palvelusaikana. Lihaskuntotestissä kasvu on keskimäärin jopa 20–30 prosenttia ja juoksutestissä kunto nousee keskimäärin viisi prosenttia.
Varusmiesten kuntotesteistä tehdystä tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä
Helsingin Sanomat.
yle.fi
www.iltalehti.fi
www.hs.fi
julkisuuslaki.net
