Pohjoinen Rintama - Venäläinen elokuva talvisodasta

adam7

Ylipäällikkö
#1
Surffaillessani internetin syövereissä havaitsin taatusti luotettavalta saitilta tällaisen uutuuden:

Uusi venäläinen talvisotaa 1939-1940 käsittelevä elokuva POHJOINEN RINTAMA sai ensi-iltansa tällä viikolla.
Juoni on ainutlaatuisen jännittävä: elokuvan alussa tiedustelukoulun oppilaat aloittavat suomen kielen opiskelun ja saavat tietoja suomalaisten uhkaavista joukkojensiirroista. Tiedusteluretkellä saadaan havainnot suomalaisten salaisen tykistöyksikön siirtymisestä lähelle rajaa. Tiedustelijat kuulevat Mainilassa seitsemän tykinlaukausta Suomen puolelta.
Alempana olevan linkin takana on mahtavaa tekstiä (alempana tosin siteerattu)


Tosin tämän juutuupi pätkän kommenteissa on että tämä olisikin sarjan Tiedustelijat toiselta tuotantokaudelta... ( suurta hämmennystä).

Ja toinen pätkä eli lisää herkkua kun luihua valkosuomalaista kuulustelevat sankarit:




http://antifasistit.blogspot.com/2012/05/uusi-venalainen-talvisotaa-1939-1940.html

Vuosina 1939-1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytyä talvisotaa käsittelevä uusi venäläinen elokuva Pohjoinen rintama sai ensi-iltansa tällä viikolla. Suomen antifasistinen komitea SAFKA kertoo elokuvasta nyt ensi kerran suomalaiseen julkisuuteen. Pohjoinen rintama on vaikuttava sotaelokuva ja lajissaan ensimmäinen kokonaan talvisodalle omistettu venäläinen elokuva, joka kertoo Karjalankannakselle perustetun salaisen tiedustelukoulun toiminnasta loppuvuodesta 1939 kevääseen 1940. Elokuvan on ideoinut pietarilainen toimittaja ja käsikirjoittaja Jevgeni Labetski , käsikirjoittanut Jusup Razykov ja ohjannut Pjotr Amelin . Näytelijäkaartiin kuuluu Venäjän elokuvan ja teatterin parasta ainesta, kuten Venäjän kansantaiteilija Boris Scherbakov, Pavel Trubiner, Nina Kurpjakova ja Petroskoin suomenkielisen teatterin tähtinäyttelijä Elli Närjä , jonka tiukkana roolina on tiedustelukoulun suomalainen kouluttaja Anna Valtonen, jonka isä murhattiin kansalaissodassa 1918. Valtonen vannoo uskollisuuttaan, mutta NKVD epäilee suomalaisen luottettavuutta. Närjän roolisuoritus on tyylikäs kahdella kielellä. Hän jopa antaa yksityistunteja mestarivakooja Klimille , voidakseen sitten vaihtaa hellyyden tunnustuksia salaa suomeksi. Pohjoinen rintama on kaksikielinen elokuva. Suomalaiset sotilaat kuvataan röyhkeinä ja kiukkuisina juoppoina, joiden sanavarasto koostuu lähinnä laajasta kirjosta erilaisia kirosanoja, kuten perkele, vittu ja saatana, sekä haukkumasanoista, kuten ryssä ja huora. Juuri muita sanoja ei suomeksi kuulla. Suomalainen sotilas on kiinnostunut lähinnä syömisestä ja juomisesta - jopa vangiksi jäänyt suomalainen tarkka-ampuja pyytää heti ensimmäiseksi kuulustelijaltaan kahvia. Mutta tyhmiä suomalaiset eivät missään tapauksessa ole, heidät kuvataan vaarallisen ovelina ja kieroina sekä nokkelina. He myös lukevat Helsingin Sanomia ja Uutta Suomea. Juoni on ainutlaatuisen jännittävä: elokuvan alussa tiedustelukoulun oppilaat aloittavat suomen kielen opiskelun ja saavat tietoja suomalaisten uhkaavista joukkojensiirroista. Tiedusteluretkellä saadaan havainnot suomalaisten salaisen tykistöyksikön siirtymisestä lähelle rajaa. Tiedustelijat kuulevat Mainilassa seitsemän tykinlaukausta Suomen puolelta. Suomalaiset tappajapartiot ja tarkka-ampujat piinaavat työläisten ja talonpoikien armeijaa. Tiedustelujat saavat selville, että puusta ampuvat suomalaiset tarkka-ampujat eli "käet" ovatkin mielikuvituksen tuotetta, koska todellisuudessa suomalaiset snaiperit ampuvat maasta. Tiedustelupäällikkö Dubko tekee nopean johtopäätöksen: puusta ampuvat "käet" ovat suomalaisten liikkeelle laskema huhu, "ideologinen diversio" eli tihutyö, jonka tarkoitus on lietsoa työläisten ja talonpoikien armeijassa paniikkia. Poikkeuksellisen taitava suomalainen tarkka-ampuja piinaa venäläisiä, kunnes venäläisten oma nuori tarkka-ampujatyttö Margarita Brusnikina lyö vastustajansa, kokeneen miehen lempinimeltään Kettu , joka saadaan vangiksi ja otetaan kuulusteltavaksi. Kuten nykyisinkin, suomalaisten ja venäläisten välille syntyy heti kiistaa kansainvälisten sopimusten tulkinnasta. Katso video suomalaisen tarkka-ampujan kuulustelusta: Brusnikina joutuu suomalaisten vangiksi ja häntä piinataan, kunnes tyttö taistellaan vapaaksi, mutta hän haavoittuu suomalaisten ovelaan miinaan ja kuolee suomalaisten luotiin pelastettuaan ensin radistitytön hengen. Talvisota jatkuu vauhdikkaana: tiedustelijat saavat tehtäväksi Saimaan kanavan sulun räjäyttämisen. Tiedustelijoiden kaappaama suomalainen insinööri kuitenkin paljastaa, että sulun eteen rakennettu pato työntäisi veden Neuvostoliiton puolelle ja estäisi hyökkäyksen. Suomalaiset ovat siksi valmistautuneet räjäyttämään padon saksalaisella dynamiitilla ja italialaisella ajastimella. Suomalaisten lähestyessä Dubko uhraa henkensä räjäyttämällä padon. Sitten tulee helmikuu ja tiedustelijat huomaavat epäilyttävää tomintaa Laatokan saarella, josta löytyy saksalaisten tiedustelukoulu. Tilanne on outo, koska Neuvostoliitto ja Saksa eivät vielä ole sodassa. Venäläiset tiedustelijat saavat tehtäväkseen hankkia tiedot koulun oppilaista, jotka ovat värvättyjä sotavankeja. Partio hyökkää kouluun, sieppaa kassakaapista koulun oppilaiden kortiston ja ottaa koulua johtavan paronin vangiksi. Maaliskuun 13. päivänä tuodaan tieto suomalaisten antautumisesta. Mestarivakooja Klim saa komennon uusiin salaisiin tehtäviin, mutta pystyy jo vaihtamaan Valtosen kanssa hellyydenosoituksia suomeksi. Pohjoinen rintama on vaikuttava vakoiluelokuva. Se kertoo venäläisen vakoilijan sankaruudesta hieman kuten maailmankuulu Kevään 17 hetkeä . Suomi näyttäytyy uhkaavana: jo kartalta näkyy että vihamielinen ja vihollisten kanssa veljeilevä Suomi on vaarallinen. Elokuva näyttää tyylikkäästi neuvostotiedustelun painopisteen siirtymisen Puolasta syksyllä 1939 Suomeen loppuvuotta kohti ja keväällä 1940 Saksaan ja Suomen ja Saksan suhteisiin. Myös Espanjan sisällissota on esillä. Suomen rajan läheisyyden tuoma jännitys ja NKVD:n valvovan silmän aiheuttama sisäinen paine ovat käsin kosketeltavia. On hienoa että venäläiset ovat viimein keväällä 2012 tarttuneet Suomen teemaan ja tehneet uuden elokuvan Pohjoinen rintama. Se on paras koskaan tehty elokuva talvisodasta. Niin ja "talvisodasta" elokuvassa ei tietenkään puhuta, käytössä ovat tutut käsitteet "valkosuomalainen kampanja" sekä "Suomen sota". Kiinnostava kyllä suomalaisia ei ole otettu mukaan tämän elokuvan tekemiseen, mikä varmaankin johtuu suomalaisen sotahistorian ja erityisesti talvisotaa koskevan historiankirjoituksen melkeinpä patologisesta tilasta. Voi vain kuvitella mitä talvisodan historian johtavat väärentäjät, Helsingin Sanomien Vesa Karonen ja Veli-Pekka Leppänen tai talvisodan väärentämisen ekspertit Timo Vihavainen ja Kimmo Rentola mahtavat nyt ajatella. Kuvat ja videokatkelmat elokuvasta Pohjoinen rintama (Venäjä 2012). http://www.kino-teatr.ru/kino/movie/ros/98418/annot/
http://translate.google.com/translate?sl=ru&tl=fi&u=http%3A//www.kino-teatr.ru/kino/movie/ros/98418/annot/

Mahtavaa !

Tosin tuosta kuuklekäännöksestä saa kuvan että kyse on telkarisarjasta/elokuvasta.

Tuo viimeisestä lenkistä näkyvä saksalaisen vehkeily suomalaisten kanssa talvisodan kynnyksellä on oikea mestariveto, kuten myös salainen suomalainen tykistöyksikkö.
 
Last edited by a moderator:

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#2
murhattiin kansalaissodassa 1918
Suomessa ei ole koskaan käyty kansalaissotaa. Itsenäisen Suomen käymät sodat ovat Vapaussota, Talvisota, Jatkosota ja Lapinsota. Antifasisitit ts. kommunistit voisivat tarkastaa vähän termejä.

Suomalaiset sotilaat kuvataan röyhkeinä ja kiukkuisina juoppoina, joiden sanavarasto koostuu lähinnä laajasta kirjosta erilaisia kirosanoja, kuten perkele, vittu ja saatana, sekä haukkumasanoista, kuten ryssä ja huora. Juuri muita sanoja ei suomeksi kuulla.
Ilmeisesti repliikkejä kirjoittaneille ryssille puhuessa ei ole muita suomenkielen sanoja käytetty ja kielenopiskeluun eivät ole omatoimisesti pystyneet. Mielestäni nuo sanat riittävät mainiosti.

Suomalainen sotilas on kiinnostunut lähinnä syömisestä ja juomisesta - jopa vangiksi jäänyt suomalainen tarkka-ampuja pyytää heti ensimmäiseksi kuulustelijaltaan kahvia. Mutta tyhmiä suomalaiset eivät missään tapauksessa ole, heidät kuvataan vaarallisen ovelina ja kieroina sekä nokkelina.
Antifasistit ja elokuvan tekijät ovat unohtaneet naimisen ja tappamisen tuosta listasta. Muuten ihan paikkaansa pitävä lista.

Suomalaiset tappajapartiot ja tarkka-ampujat piinaavat työläisten ja talonpoikien armeijaa.
Niin pitääkin. Sitähän se oli todellisuudessakin. Taistelutauoilla taas laskettiin mäkeä jäätyneillä vanjoilla.

Partio hyökkää kouluun, sieppaa kassakaapista koulun oppilaiden kortiston ja ottaa koulua johtavan paronin vangiksi.
Maaliskuun 13. päivänä tuodaan tieto suomalaisten antautumisesta.
Se on paras koskaan tehty elokuva talvisodasta.
Jep jep. Pitäisi varmaan latailla netistä. Rahaa en tuon katsomisesta anna.
 

veffeade

Eversti
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#3
pstsika kirjoitti:
murhattiin kansalaissodassa 1918
Suomessa ei ole koskaan käyty kansalaissotaa. Itsenäisen Suomen käymät sodat ovat Vapaussota, Talvisota, Jatkosota ja Lapinsota. Antifasisitit ts. kommunistit voisivat tarkastaa vähän termejä.
Onkos jo virallista että Suomessa käytiin sisällissota 1. kapinan jatkeeksi?.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
#4
Punakapina, Sisällis-, Kansalais-, Veljes-, Luokka- ym. sotien status on häilyvä. Vain Vapaussodan nimessä on jaettu virallista muistomitalia.

Asiasta kysyttiin aikoinaan AF Airon mielipidettä; millä nimellä kenraali ko. sotaa kutsuu?
-Minä lähdin vapaussotaan, ja siitä nimestä pidän edelleen kiinni.
-Olen saanut silloiselta valtionhoitajalta ja ylipäälliköltä tuosta sodasta muistomitalin ja se oli nimenomaan vapaussotamitali.
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#5
Sisällissota termiä halutaan kai käyttää, koska se on mukamas "neutraali" eikä syyllistä punakapinallisia. En ymmärrä mistä tuonkaltainen itseruoskinta ja pyrkimys liialliseen korrektiuteen johtuu. Kai se on jostain tuolta punaisilta -60 ja -70 luvuilta.
Suomen vapaussodan aikaan tilanne Balttiassa oli hyvin samankaltainen ja baltit käyttävät häpeilemättä termiä "Vapaussota". Meillä suomettuminen on johtanut siihen, että vapaussotaa käsitteenä pidetään jotenkin puoleellisena ja sisällissotaa parempana.

Vaikka Suomi olikin talvella 1918 itsenäinen de jure, niin emme olleet itsenäisiä de facto, koska maassa oli kymmeniä tuhansia venäläisiä sotilaita. Nuo venäläissotilaat ja suomalaiset punakapinalliset pyrkivät estämään Suomen laillisen hallituksen toiminnan, joka oli maan julistanut itsenäiseksi vasta 1½ kuukautta aiemmin ja taistelu noita ryhmiä vastaan oli puhtaasti vapaussotaa eikä mitään sisällissotaa.
 
Top