Poliitikkojen siirtyminen lobbaajiksi huolestuttaa oikeusoppineita

Tvälups

Ylipäällikkö
yle8.1.2014 klo 20:08
Poliitikkojen siirtyminen lobbaajiksi huolestuttaa oikeusoppineita
Suomeen on muutamassa vuodessa perustettu joukko viestintäyrityksiä, joiden osakkaina ja konsultteina on entisiä ykkösrivin poliitikkoja.

Valtioneuvoston linna Helsingissä Kuva: Touko Yrttimaa/YLE
Se, joka saa tämän maan ykkösministerit kiinnostumaan omasta asiastaan, korjaa ison potin.

Jos poliittisiin päätöksiin vaikuttamaan pyrkivällä ei ole omia ministerisuhteita, parhainta apua saa - maksua vastaan - ammattiauttajalta, viestintätoimistolta.

Perinteiset mainostoimistot ovat kriisissä; niin sanottuun vaikuttajavaikuttamiseen eli lobbaukseen erikoistuneet viestintätoimistot sen sijaan elävät kulta-aikaa.

Ministereiden erityisavustajat valokeilassa
Erityisen huomion kohteena ovat viime aikoina olleet avainministereiden avustajien siirtymiset lennosta suoraan viestintäyrityksen osakkaiksi ja konsulteiksi.

Vaikuttajaviestintään erikoistuneiden firmojen ykkösnimi Suomessa on Miltton Networks. Sen osakkaiksi ja konsulteiksi on pestattu raskaan sarjan väkeä politiikan kulisseista.

Miltton Networksin konsulttina työskentelee tätä nykyä pääministeri Kataisen ex-erityisavustaja Jussi Kekkonen, valtiovarainministeri Urpilaisen ex-erityisavustaja Matti Hirvola, sekä pääministeri Vanhasen ja pääministeri Kiviniemen erityisavustajana toiminut Anna-Mari Vimpari. Joukkoa täydentää Veikkauksen ex-toimitusjohtaja ja Suomen Olympiakomitean hallituksen nykyinen puheenjohtaja Risto Nieminen.

Myös veteraanipoliitikkojen lobbausarvo hyvässä kurssissa
Myös veteraanipoliitikoilla on kysyntää lobbausrintamalla. Ex-pääministeri Matti Vanhanen loikkasi eduskunnasta Perheyritysten liittoon, ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies siirtyi suoraan ministerinpallilta Elinkeinoelämän keskusliittoon.

Ex-pääministeri ja ex-puhemies Paavo Lipponen taas on parasta aikaa perustamassa jo toista konsulttifirmaa - tällä kertaa kahden muun demarikonkarin kanssa. Lipponen on hallituksen puheenjohtaja yrityksessä, jonka nimi julkistetaan lähipäivinä - heti kun yhtiö on saanut kaupparekisterin leimat papereihinsa.

Lipposen yhtiökumppaneina ovat hänelle Nord Stream -kaasuputkihankkeestakin tutuksi tulleet yhteiskuntasuhdekonsultit Sebastian Sass ja Tapio Pekkola.

Söderman: Uraohjukset vaarallisia
EU:n ja eduskunnan entinen pitkäaikainen oikeusasiamies Jacob Söderman (sd.), huokaa syvään, kun hän pohdiskelee poliitikoista koostuneiden konsulttifirmojen roolia julkishallinnon päätöksenteossa.

Erityisen arveluttavana Söderman pitää sitä, että poliitikkojen erityisavustajat siirtyvät ilman minkäänlaisia pelisääntöjä ja siirtymäaikoja suoraan yritysten konsulteiksi.

Politiikanteon kulisseissa pyörinyt uraohjus tietää milloin ja missä kannattaa iskeä.

- Poliittisten avustajien määrä on lisääntynyt huomattavasti tämän hallituksen aikana.

- Jos avustajat rakentavat uraansa tietoisesti niin, että he siirtyvät mahdollisimman pian yksityiselle puolelle ja käyttävät siellä ministeriössä kertynyttä taitoaan, tietoaan ja suhteitaan, niin hirveän epäeettiseltähän se näyttää, Söderman sanoo

Tällä haavaa Suomessa ei ole lobbauksesta minkäänlaista lainsäädäntöä - ei edes alan yleistä eettistä ohjeistusta.

Euroopan neuvoston rikosoikeudellinen yleissopimus vaatii, että jäsenmaat säätävät rikoslakiinsa pykälät epäasiallisesta ja liian ronskista lobbauksesta. Suomi teki sopimukseen varauman - ja jätti rikospykälät kirjoittamatta. Oikeusministeriön mukaan rikoslakipykälien kirjoittaminen on lakiteknisesti ylivoimainen tehtävä.

- Esimerkiksi Virossa, Norjassa ja Islannissa epäasiallisen vaikutusvallan väärinkäytön palkitseminen ja tarjoaminen on kriminalisoitu. Ei se siellä ole ollut ylivoimaisen hankalaa.

- Pidän hyvin tärkeänä, että Suomenkin rikoslakiin säädettäisiin asiasta pykälät. Samalla lain perusteluissa voitaisiin määritellä mikä nyt ainakin on sallittua suhdetoimintaa. Sehän olisi suuri helpotus kaikille osapuolille.

Södermanin mukaan rikoslain muuttaminen olisi nopein ja helpoin tie saada lobbaukselle edes jonkinlaiset suitset.

- Lobbausta koskevan erityislain säätäminen veisi ikuisuuden.

Professori Mäenpää: Meno kuin banaanitasavallassa
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta on kiinnostuneena seurannut sivusta entisten poliitikkojen konsulttibisnestä.

- Nyt Suomessa eletään vähän niin kuin villissä lännessä tai ehkä jopa niin kuin banaanitasavallassa. Meillä ei ole lobbauksesta minkäänlaisia säännöksiä tai määräyksiä.

- Yritysmaailmassahan tällainen peli ei vetelisi ollenkaan. Siis se, että yhdestä firmasta siirrytään suoraan toiseen ja ryhdytään käyttämään sen aikaisemman firman tietoja. Samantyyppisiä, kilpailukiellon kaltaisia rajoituksia tässä suosittelisin pahimpaan hätään.

- Minusta tämä on asia, joka pitäisi selventää lainsäädännöllä pikaisesti.

Mäenpää panisi suurennuslasin alle myös politiikan jo jättäneet veteraanit.

- Poliitikollakin on tietysti perustuslaillinen oikeus siirtyä - uskaltaisiko sanoa - oikeaan työelämään poliitikkouran jälkeen. Heidänkin osaltaan olisi silti paikallaan pohtia ja säännellä näitä informaation jakamiseen liittyviä ongelmia.

Professori Tuori: Uhkien ääripäässä on avoin korruptio
Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta on Mäenpään kanssa samoilla linjoilla.

- Kyllä tässä on niin selkeä julkisen intressin ja yksityisen intressin konfliktiriski kuin vain olla voi.

- Ongelmien ääripäässä on avoin korruptio. Täytyy muistaa, että sekin riski on olemassa. En tietenkään väitä, että Suomessa juuri nyt olisi tapahtumassa mitään sellaista.

Tilanteen selkeyttämiseksi Tuori haluaisi ensi alkuun ainakin kansainvälisen selvityksen siitä, kuinka pulma on hoidettu muualla päin maailmaa. Sen jälkeen Suomi voisi poimia ulkomaisista malleista täkäläiseen lainsäädäntöön parhaimmiksi havaitut käytännöt.

- Jo se on paljon, jos kaikki ymmärtäisivät kuinka vakavasta asiasta tässä perimmältään on kysymys.

Viestintäyrittäjät: Olemme vain neuvonantajia, luotseja
Viestintäyrityksissä kummastellaan alaan kohdistunutta epäluuloisuutta.

Paavo Lipposen kanssa uutta viestintyritystä perustamassa oleva, vapaa viestintäkonsultti Sebastian Sass sanoo, että kyse on vain yritysjohdon opastamisesta, neuvonannosta. Ministeriöiden porttikongeihin ja auloihin suomalaiset konsultit eivät Sassin mukaan ole koskaan pesiytyneet eivätkä pesiydy.

- Kyse on enemmänkin siitä, että luomme strategista lisäarvoa yrityksille ja yhteisöille. Kokemuksemme pohjalta neuvomme, miten tulee menetellä oikein ja hyviä toimintatapoja noudattaen.

- Olemme viestintäalan luotseja.

Myös Miltton Networksin toimitusjohtaja Jussi Kekkonen korostaa yrityksensä korkeaa yhteiskuntamoraalia.

- Aina kun puhutaan lobbauksesta, mielikuvat siirtyvät Brysselin kieltämättä sekavalta vaikuttavaan suhmurointiin. Bryssel on ihan oma maailmansa.

- Me viestintäkonsultit täällä Suomessa emme itse ota suoraan yhteyttä viranomaisiin tai vaikuttajiin. Pitäydymme siihen, että vain neuvomme kuinka oma viesti on saatavissa päättäjien tietoisuuteen parhaalla mahdollisella tavalla.
 
9.1.2014 klo 17:14
Oikeusministeri: Lobbauslainsäädäntöä pitää selvittää
Anna-Maja Henriksson näkee tiettyjä ongelmia siinä, ettei Suomessa ole lobbausta koskevaa lainsäädäntöä. Tämän vuoden aikana tehdään selvitys vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimisesta.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoo ymmärtävänsä huolen Suomen lobbauslainsäädännön puutteesta. Hän sanoo näkevänsä asiassa itsekin tiettyjä ongelmia.

Yle Uutiset kertoi eilen oikeusoppineiden olevan huolissaan siitä, ettei lobbauksesta ole minkäänlaista lainsäädäntöä, ja esimerkiksi ministereiden erityisavustajat ovat voineet siirtyä lobbareiksi ilman karenssiaikaa.

Oikeusministeri muistuttaa, että hallitusohjelmassa luvattiin selvittää vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Selvitys valmistuu tämän vuoden aikana. Siinä yhteydessä pohditaan myös, miten voitaisiin taata lobbaamisen avoimuus ja estää sen väärinkäyttö.

- Meidän on syytä nyt hallituksessa myös tätä asiaa pohtia, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa lainsäädännön ja esimerkiksi lobbausrekisterin puutetta selittää se, että Suomi on pieni maa.

- Meillä oikein hyvinkin tiedetään useimmiten näiden lobbareiden taustoja ja sillä tavalla tämä meidän järjestelmä on kuitenkin aika lailla läpinäkyvä, Henriksson sanoo.
 
yle 9.1.2014 klo 18:26
Virkkunen odottaa esitystä lobbauskarensseista
Hallintoministeri Henna Virkkunen odottaa jo ensi kuussa toimikunnan esitystä pelisäännöistä, joilla säädeltäisiin poliitikkojen ja virkamiesten siirtymistä yksityisen edunvalvonnan palvelukseen.

Hallintoministeri Henna Virkkusen (kok.) mielestä Suomen lainvalmistelu toimii kansainvälisessä vertailussa varsin avoimesti, mutta kansalaisille saattaa silti syntyä epäilys siitä, hyödynnetäänkö uusissa tehtävissä edellisessä työssä hankittuja tietoja. Virkkunen uskoo, että joitakin muutoksia tarvitaan.

– Varmasti on syytä arvioida toimintatapoja, koska maailma muuttuu ja toiminnan on sen myötä muututtava läpinäkyvämmäksi, jotta kansalaisten luottamus poliittisen päätöksenteon valmisteluun säilyy, Virkkunen sanoo.

Karenssit ja lobbarirekisteri tutkittavana
Virkkusen mukaan helmikuussa työnsä jättävä toimikunta on pohtinut karenssiaikojen lisäksi myös lobbarirekisterin tarvetta. Virkkunen muistuttaa, että karenssi ei ole itsestään selvä, koska ihmisellä on perustuslaillinen oikeus elättää itsensä omalla työllään. Pienessä maassa ei pitäisi asettaa liikaa esteitä.

Hallintoministeri Virkkunen odottaa jo ensi kuussa toimikunnan esitystä pelisäännöistä, joilla säädeltäisiin poliitikkojen ja virkamiesten siirtymistä yksityisen edunvalvonnan palvelukseen. Tarkoitus on selvittää tarvetta karenssiajoille ja lobbarirekisterille.

– Meillä on kuitenkin pyrkimys, että entistä enemmän saataisiin liikkuvuutta julkisen ja yrityssektorin välillä ja se on kansakunnan edun mukaista, Virkkunen toteaa.

Virkkusen mukaan samalla tulee pohdittavaksi myös ministerien erityisavustajien asema. Pitää siis pohtia, mitkä ovat sentyyppisiä tehtäviä, joihin mahdollisesti käyttöönotettavaa uutta karenssisäännöstöä aikanaan sovelletaan.
 
Hyvähän se on, että tähän herätään nyt myös julkisesti, ongelmahan on jossain määrin ollut olemassa jo hyvinkin kauan.
 
Sopiva karenssi olisi vaalit. Eli kun lähdet hommista, niin karenssi alkaa juosta seuraavista vaaleista ja päättyy sitä seuraaviin.
 
Onko tämä korruptiota? Tällaisia yhteyksiä Suomen hallituksesta löytyy

Julkaistu: 14.1.2014 13:47
Suomessa keskustellaan taas vilkkaasti siitä, onko sopivaa, että maan hallituksesta siirrytään suoraan elinkeinoelämän palvelukseen, esimerkiksi lobbariksi.

Kansanedustaja Mikael Jungner (sd) pohti asiaa eilen Ylen A-studiossa. Hänen mukaansa toiminnassa on samanlaisia korruption piirteitä kuin Suomea vuosikaudet puhuttaneessa vaalirahakohussa. Se on erittäin hyvä pointti.

Tikun nokassa on ollut vaikuttajaviestintään erikoistunut Miltton Networks. Yhtiön toimitusjohtaja Jussi Kekkonen tuli tehtäväänsä pääministeri Jyrki Kataisen (kok) poliittisen erityisavustajan tehtävästä. Melkein ensimmäisenä työnään Kekkonen palkkasi valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) erityisavustajan Matti Hirvolan Milttoniin asiantuntijaksi. Millään tavalla liioittelematta voidaan sanoa, että Milttonissa tiedetään, mitä hallituksen sisäpiirissä tapahtuu. Todettakoon, että Miltton ei ole lajissaan ainoa politiikan suhteita hyödyntävä yksityinen yhtiö.

Paljon merkittävämpi siirto oli kuitenkin se, kun elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) siirtyi suoraan ministerin pallilta elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi. Häkämiestä ennen kokoomusministereiden erityisavustajia ja valtiosihteereitä oli siirtynyt iso liuta elinkeinoelämän erilaisiin vaikuttajatehtäviin. Esimerkkeinä mainittakoon Apteekkariliitto ja Panimoliitto.

Ei myöskään pidä unohtaa entisten pääministereiden Paavo Lipposen (sd) ja Matti Vanhasen (kesk) nykyisiä rooleja. Lipponen edistää energiateollisuuden asiaa. Vanhanen puolestaan ajaa perheyrittäjien etuja.


Vain tyhmä uskoo, etteivät tiedot hallituksen ytimestä siirry suoraan ay-liikkeen johtajille.


On hämmentävää, miten vähän aiheesta on käyty yhteiskunnallista keskustelua. Uskon, että 5-10 vuoden päästä Suomen nykyistä järjestelmää, jossa ei käytännössä ole minkäänlaisia rajoitteita, pidetään täysin tuomittavana. Samalla tavalla, kun me nyt tuomitsemme vaalirahoituksen takavuosien ylilyönnit.

Vähintään yhtä suuri ongelma on se, että erilaiset etujärjestöt, lähinnä ay-liike, on onnistunut vyöryttämään edustajansa hallituksen sisäpiiriin. Vilkaisu valtioneuvoston viestintäosaston laatimaan listaan ministereiden valtiosihteereistä ja erityisavustajista on karua luettavaa. Muutama esimerkki: valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori tuli tehtäväänsä JHL:n puheenjohtajan paikalta, opetusministeri Krista Kiurun (sd) erityisavustaja Esa Suominen on virkavapaalla PAMin hallintopäällikön ja PAMin puheenjohtajan Ann Selinin erityisavustajan tehtävästä, työministeri Lauri Ihalaisen erityisavustaja Olli-Pekka Koljonen on työskennellyt SAK:ta lähellä olevan Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton – SAKKI ry:n pääsihteerinä. Ihalainen on itse SAK:n entinen puheenjohtaja.

Nopeasti arvioituna vähintään kymmenkunnalla nykyhallituksen ministereiden erityisavustajista ja valtiosihteereistä on tai on ollut suora linkki ay-liikkeen huipulle. Todettakoon, että moni avustaja on vain käynyt kääntymässä hallituksessa ja palannut sen jälkeen alkuperäiseen tehtäväänsä.

Vain tyhmä uskoo, etteivät tiedot hallituksen ytimestä siirry suoraan ay-liikkeen johtajille. Vähän samalla tavalla kuin millä elinkeinoelämä on turvannut omat etunsa.

Kirjoittaja on IS:n politiikan toimituksen esimies.
 
Back
Top