Pientä vertailua, vielä luonnostellen.
Iiro Viinanen säästi vuonna 1994 nykyrahassa 4,2 miljardia euroa ja seuraavana vuonna 5,2 miljardia euroa. Hän osasi perustella pakkotilanteen.
Otan tähän väliin lainauksen Jokisipilältä:
"Talouden kuoppa ja ankeus olivat syvempää mittaluokkaa. Silloin oli kansallinen yksimielisyys siitä, että koviakin toimia on pystyttävä tekemään.
Toinen suosittu talouskurittaja oli Sauli Niinistö, joka seurasi valtiovarainministerinä Viinasta vuonna 1996."
Jokisipilä ei nyt muista täysin oikein. Hän yrittää tehdä tarinaa, että Purran ylimielisyys kostautuu mutta Viinasta rakastettiin. Epäonnistunut saksiviestintä olisi sen ylimielisyyden symboli.
Purran viestinnän epäonnistumista en käy kiistämään mutta kyllä Iiro Viinasta arvosteltiin aikanaan rajusti. Häntä haukuttiin hyvinvointivaltion romuttajaksi, ja moni sektori sai iskun, joka ei tähän päivään mennessä ole täysin ennallaan. Koulutus on yksi, vaikka siihen sentään vielä vähän satsattiin, kun ajateltiin, että uusi nousu rakennetaan koulutuksen pohjalle. Koulutus oli ainoa valttimme, ja se toimi! Nythän tuokin on unohdettu, etenkin ammattikoulutus.
Sikäli tietysti oli eri aika, että silloin 1990-luvun alussa Suomea uhkasi selvitystila. Finanssimarkkinat ovat herkkiä. Jos syntyy luottamuspula, voi joutua äkillisesti likviditeettikriisiin. Myös Korkman on vahvistanut, että uhka oli silloin todellinen. Hänhän kulki maailmalla etsimässä lainaa meille.
1990-luku loi monisukupolvisen ongelman. Kun joskus 1980-luvulla oli vuosittain pienimmillään 1500 huostaanotettua lasta, määrä ylitti vuonna 1993 jo yli 12 000 ja on pysynyt jatkuvasti 10 000:n päällä siitä lähtien Se on ihan karmeaa. Vuonna 2020 oli sijoitettuna 19 000...
Sekin maksaa. Eivät kouluttaudu. Jokaisesta kustannukset miljoonaluokkaa ja tulevaisuus kallis. Kokonaistappio miljardin, pari. Heittämällä.
Kokoomuksen kannatus muuten tippui 17,9 prosenttiin 1995. Sauli Niinistö tuli Salosta ja pelasti puolueen alhosta. Hänellä on muuten aina ollut myös sosiaalista silmää.
Nyt ei ole samanlaista pakkoa kuin 1990-luvulla, koska euro tuo turvaa. Sopeutuksia on silti hyvä tehdä. Ongelma on siinä, että leikkaukset kohdistuvat joukkoon, jonka taloudellinen tilanne on jo alkuaankin heikko.
Kolme vuosikymmentä sitten säästöt koskivat kaikkia ja samaan aikaan kiristettiin hyvin voimakkaasti hyvätuloisten verotusta. Verotuksessa oli käytössä pakkolaina ja sosiaaliturvavakuutusmaksuissa raippavero. Tuloveroasteikkoihin ei myöskään tehty inflaatiotarkistuksia.
Nyt kyseessä ei todellakaan ole tasapuolinen kipupaketti.
Sitten ovat työmarkkinauudistukset, joiden vaikutuksia yliarvioidaan koko ajan.
Kaikki sopeutuminen kohdistetaan menopuolelle. Maa on jämähtänyt. Työttömiä syntyy koko ajan. Ihmisillä ei ole näköaloja.
Iiro Viinanen säästi vuonna 1994 nykyrahassa 4,2 miljardia euroa ja seuraavana vuonna 5,2 miljardia euroa. Hän osasi perustella pakkotilanteen.
Otan tähän väliin lainauksen Jokisipilältä:
"Talouden kuoppa ja ankeus olivat syvempää mittaluokkaa. Silloin oli kansallinen yksimielisyys siitä, että koviakin toimia on pystyttävä tekemään.
Toinen suosittu talouskurittaja oli Sauli Niinistö, joka seurasi valtiovarainministerinä Viinasta vuonna 1996."
Jokisipilä ei nyt muista täysin oikein. Hän yrittää tehdä tarinaa, että Purran ylimielisyys kostautuu mutta Viinasta rakastettiin. Epäonnistunut saksiviestintä olisi sen ylimielisyyden symboli.
Purran viestinnän epäonnistumista en käy kiistämään mutta kyllä Iiro Viinasta arvosteltiin aikanaan rajusti. Häntä haukuttiin hyvinvointivaltion romuttajaksi, ja moni sektori sai iskun, joka ei tähän päivään mennessä ole täysin ennallaan. Koulutus on yksi, vaikka siihen sentään vielä vähän satsattiin, kun ajateltiin, että uusi nousu rakennetaan koulutuksen pohjalle. Koulutus oli ainoa valttimme, ja se toimi! Nythän tuokin on unohdettu, etenkin ammattikoulutus.
Sikäli tietysti oli eri aika, että silloin 1990-luvun alussa Suomea uhkasi selvitystila. Finanssimarkkinat ovat herkkiä. Jos syntyy luottamuspula, voi joutua äkillisesti likviditeettikriisiin. Myös Korkman on vahvistanut, että uhka oli silloin todellinen. Hänhän kulki maailmalla etsimässä lainaa meille.
1990-luku loi monisukupolvisen ongelman. Kun joskus 1980-luvulla oli vuosittain pienimmillään 1500 huostaanotettua lasta, määrä ylitti vuonna 1993 jo yli 12 000 ja on pysynyt jatkuvasti 10 000:n päällä siitä lähtien Se on ihan karmeaa. Vuonna 2020 oli sijoitettuna 19 000...
Sekin maksaa. Eivät kouluttaudu. Jokaisesta kustannukset miljoonaluokkaa ja tulevaisuus kallis. Kokonaistappio miljardin, pari. Heittämällä.
Kokoomuksen kannatus muuten tippui 17,9 prosenttiin 1995. Sauli Niinistö tuli Salosta ja pelasti puolueen alhosta. Hänellä on muuten aina ollut myös sosiaalista silmää.
Nyt ei ole samanlaista pakkoa kuin 1990-luvulla, koska euro tuo turvaa. Sopeutuksia on silti hyvä tehdä. Ongelma on siinä, että leikkaukset kohdistuvat joukkoon, jonka taloudellinen tilanne on jo alkuaankin heikko.
Kolme vuosikymmentä sitten säästöt koskivat kaikkia ja samaan aikaan kiristettiin hyvin voimakkaasti hyvätuloisten verotusta. Verotuksessa oli käytössä pakkolaina ja sosiaaliturvavakuutusmaksuissa raippavero. Tuloveroasteikkoihin ei myöskään tehty inflaatiotarkistuksia.
Nyt kyseessä ei todellakaan ole tasapuolinen kipupaketti.
Sitten ovat työmarkkinauudistukset, joiden vaikutuksia yliarvioidaan koko ajan.
Kaikki sopeutuminen kohdistetaan menopuolelle. Maa on jämähtänyt. Työttömiä syntyy koko ajan. Ihmisillä ei ole näköaloja.
Valtava julkinen velka - vain valtiolla 175 miljardia. Karmeat alijäämät - tällä hetkellä kunnissa 1 mrd, alueilla 1,2 mrd ja valtiolla 12 mrd. Ei käytännössä reaalista talouskasvua 17 vuoteen. Huippukorkea verotus jo alemmista keskituloista ylös (jopa 8-prosenttiyksikön ero Ruotsiin ja kovat marginaalit). Vain pienituloiset maksavat Suomessa vähemmän veroa kuin Ruotsissa. Alempi työllisyys. Kasvavat yritykset myydään ulkomaille. Heikosti pääomia. Väestönkasvu pelkällä maahanmuutolla. Maahanmuutto ratkaisuna asiaan kuin asiaan, vaikka tosiasiassa lisää kaikkia ongelmia. Kun ei muussa loisteta, niin poseerataan edes ilmastoasioissa (2035 
). Ryssitään peruskoulu, mutta huudetaan osaajia. Ostetaan ääniä veronmaksajan omalla rahalla tai siis velaksi. Jne. Jne. 
