Ponttonikalusto 73 (PMP)

[Hösseli]

Ponttoonikalusto 73 on jatkamassa palveluksessa 2030-luvulle. Järjestelmän veneet, telamatot ja Krazit poistetaan.

Käyttöön jäävät näinollen ponttoni- ja kalturijaksot siirtolava-alustalla, sekä uusi telamatto niinikään siirtolava-alustaisena. Uusi venekin on tulossa, joten järkevä toimintamalli näkyy löytyneen.

Ponttoonikompania 2015 oli tuoreimmassa Hakku-lehdessä käytetty nimi uudesta järjestelystä.

Hyvä jos noista pidetään kiinni, vaikka sitten ottoajoneuvoilla siirtäen. Varsinaiset ylimenokalut alkavatkin olla vähissä, kun venekalusto ja TMM-sillat poistuvat. Tuo tietää uutta tulemista vanhoille kunnon kalustosilloille.

 

[suksisissi]

Ponttoonikalusto 73 on jatkamassa palveluksessa 2030-luvulle. Järjestelmän veneet, telamatot ja Krazit poistetaan.

Käyttöön jäävät näinollen ponttoni- ja kalturijaksot siirtolava-alustalla, sekä uusi telamatto niinikään siirtolava-alustaisena. Uusi venekin on tulossa, joten järkevä toimintamalli näkyy löytyneen.

Ponttoonikompania 2015 oli tuoreimmassa Hakku-lehdessä käytetty nimi uudesta järjestelystä.

Hyvä jos noista pidetään kiinni, vaikka sitten ottoajoneuvoilla siirtäen. Varsinaiset ylimenokalut alkavatkin olla vähissä, kun venekalusto ja TMM-sillat poistuvat. Tuo tietää uutta tulemista vanhoille kunnon kalustosilloille.

Kuulostaa järkevältä! Ponttoonit ja kalturit kestävät kai varastointia vuosikymmeniä; sen sijaa autot on tehty liikkumaan ja niiden pitkäaikaisvarastointi käyttökuntoisina on kallista. KrAZit taitavat muutenkin liikennöidä poikkeuslupien "avulla" niin päästöjen, valojen kuin mittojenkin suhteen ja niitä ei EU-maassa katsota hyvällä.

En juuri tunne tuota ponttoonitekniikkaa, mutta miten ponttoonien pudotus on tarkoitus järjestää? Alkuperäisessä systeemissä KrAZit kai peruuttivat aika syväänkin veteen ja sen jälkeen ponttoonit avattiin ja auto ajoi alta pois. Tukkirekan nupilla tms ei kauhean syvälle peruutella - tai ainakaan sieltä ei päästä helposti pois, jos niin tehdään.

 

[Hösseli]

miten ponttoonien pudotus on tarkoitus järjestää?

Villi arvaus: kippi pystyyn? Uusi järjestely saattaa vaatia alkuperäismallia enemmän rantaolosuhteilta yms. Minä olen lähinnä katsellut sivusta, kun ponttoneja loiskauteltiin järveen Keuruun kalustorannassa, enkä muista teknisiä yksityiskohtia.

Kokonaisuutena kuitenkin todella järkevän oloinen uudistus. On erinomainen asia, että ponttonikalusto säilyy rivissä.

 

[noska]

Ponttoonikalusto 73 on jatkamassa palveluksessa 2030-luvulle. Järjestelmän veneet, telamatot ja Krazit poistetaan.

Käyttöön jäävät näinollen ponttoni- ja kalturijaksot siirtolava-alustalla, sekä uusi telamatto niinikään siirtolava-alustaisena. Uusi venekin on tulossa, joten järkevä toimintamalli näkyy löytyneen.

Ponttoonikompania 2015 oli tuoreimmassa Hakku-lehdessä käytetty nimi uudesta järjestelystä.

Hyvä jos noista pidetään kiinni, vaikka sitten ottoajoneuvoilla siirtäen. Varsinaiset ylimenokalut alkavatkin olla vähissä, kun venekalusto ja TMM-sillat poistuvat. Tuo tietää uutta tulemista vanhoille kunnon kalustosilloille.

Ihme, että inha itäkalusto saa jäädä. Tosin päästäänhän tällä tavoin eroon siitä näkyvimmästä osasta itäkalustoa kyseisessä järjestelmässä eli Krazeista. Ympäristöihmiset kiittävät, sillä putkesta tuleva usva olisi varmaan tiivistettävissä vielä uudelleen käyttökelposieksi polttoaineeksi. Kulutus on tiettävästi 250 litraa / 100 km luokkaa. Nuo kun tulevat huutokauppaan niin muutama isäntä saa niistä vahvan ja vähän ajetun työhevosen. Kerran muutaman tuollaisen hytissä kävisin ja mittarilukemat olivat todella mitättömiä. Otin asian puheeksi ja niiden käytön koulutuksesta vastaava kertoi, ettei yhdelläkään yksilöllä ollut tullut kertaakaan 1000 km täyteen vuodessa. Pääsääntöisesti vuoden ajot olivat 20 ja 250 km välillä siinä varuskunnassa. Muista en sitten tiedä, mutta valtavissa määrin ei noita mörköjä ole tien päällä näkynyt.

 

[peelo]

Ponttooniajoneuvoja poistettiin jo jokunen vuosi sitten melkoinen liuta ja ilmeisesti ponttoonejakin. Minkähän laisia määriä noita on mahdettu hankkia vuosien saatossa ilmeisesti kuitenkin sen verran että osa on voitu laittaa poistoonkin joukkoja vähennettäessä. Eiköhän tuo korvaava ajoneuvo ole jokin raskas maastokuorma-auto esim. Sisu 8x8. Prikaatilautta 84 taitaa olla kokonaan poistunut.

 

[JOKO]

Äkkiseltään kuvittelisi, ettei ihan puhtaasti suomalaisen ponttoonikaluston suunnittelu ja tuotanto olisi vaikea juttu.

Voisi mielestäni harkita puoliperävaunusta rakennettua ponttoonia. Koko höskä tuupattaisiin jokeen akselisto ja kaikki siihen liittyvät roippeet mukanaan. Perävaunu saisi olla ylipitkä verrattuna normaaleihin tieliikenteessä oleviin vaunuihin. Perä tulisi selvästi akselien yli. Kun nuppi peruuttaisi vaunun veteen, laskettaisiin vaunun takaosassa olevaan säiliöön vettä. Se nostaisi vaunu etupään irti vielä rannalla olevasta nupista jolloin ponttooni pääsisi kellumaan vapaasti. Säiliöstä vesi pois ja ponttooni olisi vaaterissa.

Puoliperävaunu:

Tuommottinen, mutta pidempi. Tietysti ponttoonikaluston tapaan leviävää sorttia. Nuppeja löytyy ongelmitta siviilistä.

 

[noska]

Ongelmaksi lähinnä muodostuisi rantaanpääsy. Noita ponttoneja kun uitellaan yleensä sellaisilla paikoilla, joihin ei rantaan asti kulje kestopäällystettyä moottoritietä.
Ja mites se ponttooni nostetaan takaisin kyytiin?

 

[SJ]

Ongelmaksi lähinnä muodostuisi rantaanpääsy. Noita ponttoneja kun uitellaan yleensä sellaisilla paikoilla, joihin ei rantaan asti kulje kestopäällystettyä moottoritietä.
Ja mites se ponttooni nostetaan takaisin kyytiin?

Ja kääntösäde. En tietenkään ole ihan varma tästä, mutta nuo puoliperät näyttää kovasti siltä, että niillä voi olla vaikeuksia kapeilla teillä kun tuo perä oikaisee varmaan aika pahasti.

Edit. Mutta jos tuollaisesta kontista olisi helposti muokattavissa ponttooni, niin voisikos noita käyttää ns. kertakäyttöisinä? Siis niin, että niitä ei ole edes tarkoitus nostaa vedestä? Ainoa mitä huolehditaan on se, että vihollinen ei pääse noita käyttämään, jos joudutaan vetäytymään alueelta.

 

[noska]

Ja kääntösäde. En tietenkään ole ihan varma tästä, mutta nuo puoliperät näyttää kovasti siltä, että niillä voi olla vaikeuksia kapeilla teillä kun tuo perä oikaisee varmaan aika pahasti.

Edit. Mutta jos tuollaisesta kontista olisi helposti muokattavissa ponttooni, niin voisikos noita käyttää ns. kertakäyttöisinä? Siis niin, että niitä ei ole edes tarkoitus nostaa vedestä? Ainoa mitä huolehditaan on se, että vihollinen ei pääse noita käyttämään, jos joudutaan vetäytymään alueelta.

Kääntösäde on noilla yllättävän pieni, mutta tuo oikaisu voi tosiaan muodstua ongelmaksi.
Taitaisi olla ika kallis ratkaisu moinen kertakäyttöisyys. Eikä niitä ponttoneja kai noista konteista muokata. Käytetään ainoastaan standardiratkaisuja kuljetuskiinnityksiin ja -alustoina.

 

[Hösseli]

Ponttooniajoneuvoja poistettiin jo jokunen vuosi sitten melkoinen liuta ja ilmeisesti ponttoonejakin. Minkähän laisia määriä noita on mahdettu hankkia vuosien saatossa ilmeisesti kuitenkin sen verran että osa on voitu laittaa poistoonkin joukkoja vähennettäessä. Eiköhän tuo korvaava ajoneuvo ole jokin raskas maastokuorma-auto esim. Sisu 8x8. Prikaatilautta 84 taitaa olla kokonaan poistunut.

Ajoneuvot on kertaalleen vaihdettu kaiketi koko kalustoon. Kokonaismääristä en tiedä muuta kuin että alkuperäisen hankinnan ajoneuvomääräksi on mainittu 54kpl. Liekö tuo sitten yhden vai kahden ponttonikomppanian kalusto? Saksasta tuli 90-luvulla myös mukavasti tavaraa. Sen verran paljon tuota rojua joka tapauksessa on, mettei niiden siirtämiseen missään tapauksessa riitä raskaita maastokuorma-autoja, vaan realismia ovat erilaiset ottoajoneuvot. Hakku-lehdessä ponttonijaksoa kuljettaa 6-pyöräinen Scania ja telamattoa vastaava 8-pyöräinen.

Käsittääkseni mallia 73 ei ole poistettu. Prikaatin lautta-nimellä tunnettu ja ajateltuun käyttöönsä täysin sopimaton umpisurkea väline meni huutokaupoissa pois toimintaa haittaamasta ja vanhempaa itäkalustoa (M/63) on siirretty varatehtäviin palolaitoksille yms.

Prikaatin lautta 84 on hyvä ehdokas ykköseksi, kun aletaan listata kotimaisen tuotekehittelyn karmaisevimpia katastrofeja.

 

[Hösseli]

En juuri tunne tuota ponttoonitekniikkaa, mutta miten ponttoonien pudotus on tarkoitus järjestää? Alkuperäisessä systeemissä KrAZit kai peruuttivat aika syväänkin veteen ja sen jälkeen ponttoonit avattiin ja auto ajoi alta pois. Tukkirekan nupilla tms ei kauhean syvälle peruutella - tai ainakaan sieltä ei päästä helposti pois, jos niin tehdään.

Kyllä se kiskoa myöten liu'utetaan pois kyydistä alkuperäisessä systeemissäkin, eli ponttoni aukeaa reilusti auton takana, ei sen päällä. (lunttasin valokuvista) Takaisin kyytiin se kerätään jonkinlaisella vaijerivirityksellä, jonka käyttö muistaakseni aiheutti kuskeissa tuskastunutta ähinää. Nopea asentaa ja hidas purkaa siis.

Uusi järjestely näyttäisikin siis olevan parannus, koska purku onnistuu kippaamalla myös pengerretystä rannasta, eikä koko ajoneuvon enää tarvitse olla könöllään vesistön suuntaan. Siirtolavaan lienee rakennettu myös ponttonia nostaessa tarvittava välineistö, koska varsinaisessa ajoneuvossa ei ole mitään kuljetettavaan järjestelmään liittyviä asennuksia, ainoastaan normaalit siirtolavavehkeet koukulla tai vaijereilla.

http://www.saper.etel.ru/texnica/pmp-english.html

 

[JOKO]

Ongelmaksi lähinnä muodostuisi rantaanpääsy. Noita ponttoneja kun uitellaan yleensä sellaisilla paikoilla, joihin ei rantaan asti kulje kestopäällystettyä moottoritietä.
Ja mites se ponttooni nostetaan takaisin kyytiin?

Jotenkin kuvittelin merkittävimpiä jokia ylitettävän lähinnä kohtuullisten tieurien kohdilta. Joten aika lähelle ponttoonin saisi ihan perinteisellä nupilla. Viimeiset kymmenet metrit saattaisivat vaatia maastokelposta nuppia tai ehkä helpompi malli olisi traktori varustettuna kauhan tilalle tulevalla kytkentäsysteemillä. Samalla koneella saisi tuupattua ponttoonin jokeen, otettua ne ylös ja siinä sivussa muokattua joen- sekä tienpenkat ajoneuvoliikenteelle kelvollisiksi.

On vähän sellainen mielikuva, ettei ylitys useimmiten onnistu ilman reippaampaa maaston muokkaamista. Jossain harvassa paikassa on uimaranta vastassa ja sille siisti ura. Monin paikoin on varmaankin pakko kaataa puita, poistaa kiviä, loiventaa penkkoja ja täyttää ojia. Uran vahvistaminen vaatinee maton tai sepeliä. Muutaman kerran mainittu telamatto on ilmeisesti tähän tarkoitukseen? Löytyykö käytössä olevasta versiosta kuvaa? Kuinka pitkä, leveä ja painava se on?

 

[noska]

Saksasta tuli 90-luvulla myös mukavasti tavaraa. Sen verran paljon tuota rojua joka tapauksessa on, mettei niiden siirtämiseen missään tapauksessa riitä raskaita maastokuorma-autoja, vaan realismia ovat erilaiset ottoajoneuvot. Hakku-lehdessä ponttonijaksoa kuljettaa 6-pyöräinen Scania ja telamattoa vastaava 8-pyöräinen.

Porin Prikaatissa ei ollut ennen 90-lukua lainkaan ponttoniajoneuvoja. 90-luvun alkupuolella sikäläinen pioneerikomppania laajennettiin pataljoonaksi ja siihen liitettiin ponttoonikalustoa, joka ajankohdan hhuomioon ottaen todennäköisimmin tuli harppisaksasta. Varsovan liitosta muuten juuri osseilla oli valtavat määrät ylimenokalustoa ja sikäläisillä pioneeriosastoilla on aika vahvaa perinnetoimintaa tänä päivänäkin. Heidän nettisivuillaan on tuota kalustoa esitelty ja linkitän tuon sivun tänne jahka sen taas löydän uudelleen.
Ajoneuvojahan ei tarvita samaa määrää kuin ponttooneja, koska pudotettuaan yhden ponttoonin on ajoneuvo valmis ottamaan kyytiin toisen. Noita alkuperäisiä ajoneuvoja kun ei ole suunniteltu ja varustettu muuhun käyttöön, niin jäisivät tyhjän pantiksi kun niiden ponttooni olisi käytössä. Siinä mielessä on järkevämpää käyttää monikäyttöisemiä ajoneuvoja ja hylätä nuo alkuperäiset.
Hakku taitaa olla pioneerien lehtenä yksi parhaista lähteistä tälle alalle. Pioneerikillassa on siksi paljon vahva kantahenkilöstön ja evp-väen edustus, että ajan tasiasta tietoa löytyy. Valitettavasti tuota lehteä on vaikea saada käsiinsä tilaamatta, koska sitä ei juurikaan julkisista kirjastoista tms löydy enkä ole nettiversioihinkaan törmännyt.

 

[noska]

Kyllä se kiskoa myöten liu'utetaan pois kyydistä alkuperäisessä systeemissäkin, eli ponttoni aukeaa reilusti auton takana, ei sen päällä. (lunttasin valokuvista) Takaisin kyytiin se kerätään jonkinlaisella vaijerivirityksellä, jonka käyttö muistaakseni aiheutti kuskeissa tuskastunutta ähinää. Nopea asentaa ja hidas purkaa siis.

Uusi järjestely näyttäisikin siis olevan parannus, koska purku onnistuu kippaamalla myös pengerretystä rannasta, eikä koko ajoneuvon enää tarvitse olla könöllään vesistön suuntaan. Siirtolavaan lienee rakennettu myös ponttonia nostaessa tarvittava välineistö, koska varsinaisessa ajoneuvossa ei ole mitään kuljetettavaan järjestelmään liittyviä asennuksia, ainoastaan normaalit siirtolavavehkeet koukulla tai vaijereilla.

http://www.saper.etel.ru/texnica/pmp-english.html

Onkohan tuo vaijeriviritelmä mahdollista korvata lähes suoraan vaihtolavajärjestelmän vaijereilla?
Koukkulavasysteemille tuota ei ihan yksinkertaisesti taida saada modattua.

 

[noska]

Jotenkin kuvittelin merkittävimpiä jokia ylitettävän lähinnä kohtuullisten tieurien kohdilta. Joten aika lähelle ponttoonin saisi ihan perinteisellä nupilla. Viimeiset kymmenet metrit saattaisivat vaatia maastokelposta nuppia tai ehkä helpompi malli olisi traktori varustettuna kauhan tilalle tulevalla kytkentäsysteemillä. Samalla koneella saisi tuupattua ponttoonin jokeen, otettua ne ylös ja siinä sivussa muokattua joen- sekä tienpenkat ajoneuvoliikenteelle kelvollisiksi.

On vähän sellainen mielikuva, ettei ylitys useimmiten onnistu ilman reippaampaa maaston muokkaamista. Jossain harvassa paikassa on uimaranta vastassa ja sille siisti ura. Monin paikoin on varmaankin pakko kaataa puita, poistaa kiviä, loiventaa penkkoja ja täyttää ojia. Uran vahvistaminen vaatinee maton tai sepeliä. Muutaman kerran mainittu telamatto on ilmeisesti tähän tarkoitukseen? Löytyykö käytössä olevasta versiosta kuvaa? Kuinka pitkä, leveä ja painava se on?

No jos lähtökohtaisesti oletetaan että noita ponttoneja uitellaan kohtiin joista on silta tuhottu, niin niitä ei saa siihen sillan kohdalle sen kaiken romun vuoksi, vaan ne on laitettava pikkaisen sivuun. Aika monen sillan kohdalla on jonkinlainen luiska sillan sivussa. Sellainen on tehty sillan rakentamisvaiheessa rakentamistöiden helpottamiseksi ja mahdollisia huoltotarpeita varten.
Toinen mahdollinen paikka on ylimeno päätiestä selvästi sivussa, jolloin kyseeseen tulevat juuri esim uimarannat, jotkut satamat/laiturialueet, veneiden laskupaikat jne. Ponttoneja on tietysti mahdollista laskea jonkin verran sivusta varsinaiseen käyttöpaikkaan nähden ja uittaa varsinaiseen käyttöpaikkaansa. Käsittääkseni ideana on muodostaa ensin ponttoneista silta tai lautta ja sitten (tai samanaikaisesti) rakentaa ne luiskat/rampit sille, stien että selvitään mahdollisimman vähällä työllä. Sangen ratkaisevaa on kaiketi se, että mille kalustolle ja kuinka tiheälle liikenteelle ylimenopaikka rakennetaan. Se sitten ratkaisee rakennettavan tienpätkän laadun.
En taas tiedä asiasta mitään sen tarkempaa, mutta luulisin, ettei noiden lykkiminen maita pitkin ole kovin helppoa ja vaatinee melkoisen koneen niitä ilmassa siirtelemään, jos niiden tarkoitus on kantaa vaunujakin.
Niitä kuvia ja kokoja näkyy tuossa Hösselin laittamassa linkissä.

 

[rukkaskikka]

Ensimmäisessä kuvassa on PMP-ponttoonin mitat pituus*leveys*korkeus avattuna (591*719*102) ja paketissa (591*315*228).

http://www.primeportal.net/bridging/carrey/pmp_pontoon_section/

Video tsekkien PMS:n laskusta:

http://www.acr.army.cz/technika-a-vyzbroj/pozemni-technika/zabezpecovaci-technika/pontonova-mostova-souprava-pms-1224/

"Vaijeriviritelmä": http://www.armyrecognition.com/forum/viewtopic.php?t=651

Kuvasarja jenkkiversion ponttoonin nostosta Oshkosh M1977:n koukkulavalaitteella:

http://www.primeportal.net/m1977/m1977_load_irbw.htm

Jenkkiversion vaihtolava, Bridge Adapter Pallet. Toisessa kuvassa näkyy nostokuvissa koukun nokassa oleva vinssi roikkumassa lavan etureunassa.

http://www.primeportal.net/bridge/m15_bap_walk_2.htm

Suomella lienee suunnitelma peesailla tuota jenkkimallia.

 

[noska]

Koukkulavajärjestelmä ei siis tarvitsekaan kuin misen lyhyen vaijerimodifikaation. Tai ainakaan tuo jenkkiversio ei tarvinnut, mutta näyttää sellaiselle, että kaipa moinen meikäläisiinkin onnistutaan tekemään.
Kolmas linkki ei muuten toiminut.

 

[Hande]

Hakku 4/2012 kertoo, että 73:n ponttoonit ovat muutaman seuraavan vuoden aikana menossa uusintapinnoitukseen hiekkapuhalluksineen. Kalusto lienee siis käytössä vielä kymmeniä vuosia.

Edit:

Ja täsmennetään toki vielä, että lehdessä ei mainita miten suuri osa kalustosta kunnostetaan. Mahdollisesti kaikki, tai sitten ei?

 

[peelo]

Hurttiukko 1/15 (Kainuun Prikaatin lehti) sivu 33 on kuva uusitusta ponttoonikalustosta. Eli näyttäisi olevan kuorma-auton lavalle tuleva ponttooninlaskulaite+ponttooni ja uusi työvene. Alustana toimii kuvaushetkellä Scanian 8x8.

Minkähänlaisia mahtaa olla käyttäjien ajatukset uudesta kalustosta verrattuna vanhaan.

 

[SJ]

Hurttiukko 1/15 (Kainuun Prikaatin lehti) sivu 33 on kuva uusitusta ponttoonikalustosta. Eli näyttäisi olevan kuorma-auton lavalle tuleva ponttooninlaskulaite+ponttooni ja uusi työvene. Alustana toimii kuvaushetkellä Scanian 8x8.

Minkähänlaisia mahtaa olla käyttäjien ajatukset uudesta kalustosta verrattuna vanhaan.

Alusta on ainakin parantunut. Mutta siihen saavutukseen ei hirveästi vaadittaisi.