IS aloittanut juttusarjan jossa esitellään presidenttiehdokkaat:
Ulkoministeriön virkamiehet kertovat Pekka Haaviston salatusta puolesta
Ystävien mukaan Pekka Haavisto on taitava seuramies, joka järjestää miljoonatalossaan legendaarisia bileitä. Virkamiehet muistavat äkkipikaisen ministerin. Ilta-Sanomat esittelee kaikki presidenttiehdokkaat. Tämä on sarjan ensimmäinen osa.
www.is.fi
Haaviston kriitikoita löytyy ennen kaikkea ulkoministeriöstä.
– Tuskin Haavisto kovin montaa ääntä presidentinvaaleissa ulkoministeriöstä saa. Hän on hyvin kärkäs puuttumaan ongelmiin, mikä ei ole välttämättä huono asia, mutta äkkipikaisuus vallankäytön muotona ei välttämättä ole ihan sellainen, jota virkamieskunta hirvittävästi arvostaisi, yksi lähde ulkoministeriöstä sanoo.
Toinen ulkoministeriölähde pitää Haavistoa itsepäisenä ja jyräävänä.
– Hän ei halua kuulla sellaisia mielipiteitä, faktoista puhumattakaan, jotka eivät edesauta hänen tavoitettaan, lähde kritisoi.
– Sillä on kiiltokuva, kiltti ja hyvä Pekka, ja toinen puoli, joka ei vastaa oikein ollenkaan julkikuvaa, kolmas ulkoministeriölähde katsoo.
Kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset kertoi Haaviston ehdottaneen vuonna 1992 eduskunnassa ohjelmaa ”Suomen oman aseriisunnan toteuttamiseksi ja turvallisuuspolitiikkamme saattamiseksi uutta eurooppalaista todellisuutta vastaavaksi”.
Haavisto katsoi tuolloin, että sotilaallisten uhkakuvien sijaan turvallisuusriskiksi on noussut ympäristön pilaantuminen sekä Eurooppaa sisäisesti jakava ja pohjoista ja etelää erottava sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen epäsuhta.
Vuonna 2009 Haavisto ehdotti Vihreän Langan haastattelussa valikoivan asepalveluksen käyttöönottoa.
Haavisto katsoi, että tekninen kehitys oli ajanut yleisen asepalveluksen ohi.
Haavisto ei ole itse käynyt armeijaa.
Haavisto suoritti siviilipalveluksen vuonna 1978 Tampereen keskussairaalan lastenpsykiatrian osastolla.
Vuoden 2012 presidentinvaalien alla Haavisto ilmoitti kannattavansa jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan miinasopimusta. Haavisto vaati, että Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat liittyvät Ottawan sopimukseen.
Kaikki kolme suurvaltaa ovat yhä miinasopimuksen ulkopuolella.
Venäjän kehitykseen Haavisto suhtautui pitkään optimistisesti.
Haavisto sanoi vielä tammikuussa 2012 uskovansa demokraattiseen Venäjään. Vladimir Putinin kolmas presidenttikausi alkoi maaliskuussa 2012.
Haaviston kanssa työskennellyt, toista puoluetta edustava poliitikko sanoo, että al-Holin tapaus aiheutti särön Haaviston julkikuvaan.
Poliitikkolähde kertoo pistäneensä merkille, että Haaviston imagoa on rakennettu presidentilliseen suuntaan.
– Hän koittaa välttää vihervasemmistolaiseksi leimautumista ymmärtäen, että jos siinä leirissä on, ei voi saada yli 50 prosentin kannatusta (toisella kierroksella). Se on ollut vihreyden jättämistä vähemmälle ja tiettyä suhtautumista maanpuolustukseen liittyviin kysymyksiin. Pasifistivuosista on tultu aika kauas.