Presidentti Kallion puhe 6.12.1939

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#2
Murheelllisen näköinen Kallio on miltei myyttinen hahmo. Kyösti Kallio oli pitkän linjan poliitikko, jonka uran keskeisin toiminta-ajatus oli itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta. Hänen puheensa Nivalan kirkossa 5.5.1918 herätti paljon huomiota, kun hän ensimmäisenä tunnettuna poliitikkona vaati heti ryhdyttävän rakentamaan Suomea, jossa "ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä".

Kalliosta (Nivalassa) sai 1930-luvun alussa pula-aikana kulkumies aina ruoan ja työtä. Kommunismia hän vakaumuksellisena demokraattina vastusti. Samoin torjui Lapuanliikkeen tarjouksen. Tuolloin hän oli yltyvän oikeistoradikalismin ja pulaliikkeen puristuksessa, mikä söi kannatustakin. Hän oli raittiusmies, mutta joutui nuijimaan puhemiehenä kieltolain nurin.

Talvisodassa eräänä pakkasaamuna presidentin piti mennä Kuusisaaren kämpältä Munkkiniemeen. Kuljettaja sanoi lämmittävänsä auton. Kallio pahastui: "Tällaisena aikana ei ole varaa tuhlata sellaiseen. Minä kävelen."

Lopullisesti Kallio myöntyi rauhantekoon vakuututtuaan toisen vaihtoehdon olevan suursodan leviäminen Suomen alueelle saksalaisten ryhtyessä estämään länsivaltain avustusjoukkojen tuloa.

Allekirjoittaessaan valtakirjaa, joka antoi Moskovan rauhanneuvottelijoille valtuudet hyväksyä rauhanehdot, tuskainen presidentti sanoi tunnetun lauseen: "Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällaisen paperin allekirjoittamaan." Puolen vuoden kuluttua käsi halvaantui.

Kallio pyysi eron 27.11.1940. Sen jälkeen, kun yksimielinen eduskunta oli valinnut Rytin hänen seuraajakseen, Kallio valmistautui lähtemään Nivalaan toipumaan ja vanhuuden lepoon. Sydän oli kuitenkin lopussa eikä kestänyt liikuttavia lähtöjuhlallisuuksia. Talonpoikaispresidentti sai Suomen historian mieleenpainuvimman kuoleman: kunniakomppanian edessä Porilaisten marssia soitettaessa.

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/629/
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#3
Talonpoikaispresidentti sai Suomen historian mieleenpainuvimman kuoleman: kunniakomppanian edessä Porilaisten marssia soitettaessa.
Ja tuo komppania oli Jääkäripataljoona 4:n 1. Jääkärikomppania. Henkikomppania.

Monien vaiheiden ja taistelujen jälkeen siitä muodostui HämJP:n 1. PSJK ja nykyään se on eräs Hämeen Panssaripataljoonan perusyksikkö eli Panssarijääkärikomppania.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#4
Ja tuo komppania oli Jääkäripataljoona 4:n 1. Jääkärikomppania. Henkikomppania.
Monien vaiheiden ja taistelujen jälkeen siitä muodostui HämJP:n 1. PSJK ja nykyään se on eräs Hämeen Panssaripataljoonan perusyksikkö eli Panssarijääkärikomppania.
Henkikomppaniassa tuli palveltua aikanaan. Tosin varusmiesten kielellä sitä sanottiin minun aikanani "Kähmän komppaniaksi" (pitkä juttu, miksi).