Panssari Salama
Respected Leader
Onko tiedossa, oliko osana Mannerheim-linjan varustusta varauduttu tai peräti tehty laajempia psv-miinotteita? Laajemmalla tarkoitan laajempaa miinakenttää, kuin vain jonkin yksittäisen tien miinoittamista?
Psv-miinoitukset Talvisodan Mannerheim-linjalla
- Viestiketjun aloittaja Panssari Salama
- Aloitus PVM
Hyökkäysvaunumiinoja m/39 ensimmäisestä 5000-10000 kappaleen tilauserättä pyydettiin hankintatarjous syyskuussa 1939.
Miinan tehdasvalmistus käynnistettiin 8,11,1939.
Lahden ja Helylän huonekalutehtaat tuottivat miinoja 1977 kpl viikossa.
Räjähdys aineen käytettiin kloraattijauheen ja hartsin seosta.
Miinoja lähetettiin joukoille joulukuussa 25735 kpl, tammikuussa 39660 kpl, helmikuussa 38201 kpl ja maaliskuun 13pvn mennessä 29546 kpl.
PM:n pioneerikomentajan ilmoittama päivätarve oli 3000 miinaa (21,12,1939)
II Armeijakunnan laskelman mukaan toiminta-alueella Karjalan kannaksella tuhottiin kahden ensimmäisen sotaviikon aikana panssarivaunuja.
Panssaritorjuntatykillä 16 kpl
Miinoin 48 kpl
Kasapanoksin 18 kpl
Tykistöllä 7 kpl
Muilla tavoin 108 kpl
Hyökkäysvaunumiinoja m/36 oli YH; aikana 5000kpl ja ne olivat salaisi joten niiden käyttöä ei oikein osattu→ (panssarinyrkit ja kauhut v 1944)
https://www.jaegerplatoon.net/landmines3.htm
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1978/Kansa_Taisteli_01_1978.pdf
Miinan tehdasvalmistus käynnistettiin 8,11,1939.
Lahden ja Helylän huonekalutehtaat tuottivat miinoja 1977 kpl viikossa.
Räjähdys aineen käytettiin kloraattijauheen ja hartsin seosta.
Miinoja lähetettiin joukoille joulukuussa 25735 kpl, tammikuussa 39660 kpl, helmikuussa 38201 kpl ja maaliskuun 13pvn mennessä 29546 kpl.
PM:n pioneerikomentajan ilmoittama päivätarve oli 3000 miinaa (21,12,1939)
II Armeijakunnan laskelman mukaan toiminta-alueella Karjalan kannaksella tuhottiin kahden ensimmäisen sotaviikon aikana panssarivaunuja.
Panssaritorjuntatykillä 16 kpl
Miinoin 48 kpl
Kasapanoksin 18 kpl
Tykistöllä 7 kpl
Muilla tavoin 108 kpl
Hyökkäysvaunumiinoja m/36 oli YH; aikana 5000kpl ja ne olivat salaisi joten niiden käyttöä ei oikein osattu→ (panssarinyrkit ja kauhut v 1944)
https://www.jaegerplatoon.net/landmines3.htm
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1978/Kansa_Taisteli_01_1978.pdf
Panssari Salama
Respected Leader
Kiitos varsinkin Kansa Taisteli linkistä, mielenkiintoista luettavaa. Nämäkin näyttäisivät tukevan että vähät miinat käytettiin teiden miinoittamiseen, ei niinkään rintamalinjojen edessä olevien väylien miinoittamiseen, joissa käytettiin esteitä. Jatkosodassa tilanne oli toinen niin miinan määrien kuin käyttötavan suhteen.Hyökkäysvaunumiinoja m/39 ensimmäisestä 5000-10000 kappaleen tilauserättä pyydettiin hankintatarjous syyskuussa 1939.
Miinan tehdasvalmistus käynnistettiin 8,11,1939.
Lahden ja Helylän huonekalutehtaat tuottivat miinoja 1977 kpl viikossa.
Räjähdys aineen käytettiin kloraattijauheen ja hartsin seosta.
Miinoja lähetettiin joukoille joulukuussa 25735 kpl, tammikuussa 39660 kpl, helmikuussa 38201 kpl ja maaliskuun 13pvn mennessä 29546 kpl.
PM:n pioneerikomentajan ilmoittama päivätarve oli 3000 miinaa (21,12,1939)
II Armeijakunnan laskelman mukaan toiminta-alueella Karjalan kannaksella tuhottiin kahden ensimmäisen sotaviikon aikana panssarivaunuja.
Panssaritorjuntatykillä 16 kpl
Miinoin 48 kpl
Kasapanoksin 18 kpl
Tykistöllä 7 kpl
Muilla tavoin 108 kpl
Hyökkäysvaunumiinoja m/36 oli YH; aikana 5000kpl ja ne olivat salaisi joten niiden käyttöä ei oikein osattu→ (panssarinyrkit ja kauhut v 1944)
https://www.jaegerplatoon.net/landmines3.htm
http://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1978/Kansa_Taisteli_01_1978.pdf
Suomessa miinoittamisen osaaminen nousi huippuunsa jatkosodan aikana.
Sen opettivat kenttävartiot, vaikka niissä käytettiin pääasiassa JV- miinoja.
Kenttä vartion piti kestää avun tuloon asti, joka saattoi kestää jopa 12 h.
Miinoitus oli tärkeä hidaste puolustajalle.
Samalla kun vartioston henkilökuntaa vaihdettiin tai miinoituksia vahvisteltiin/korjattiin, kävi selväksi miinakarttojen tärkeys.
Ps.
Vähän merimiinoista
http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/1975_2.pdf
Sen opettivat kenttävartiot, vaikka niissä käytettiin pääasiassa JV- miinoja.
Kenttä vartion piti kestää avun tuloon asti, joka saattoi kestää jopa 12 h.
Miinoitus oli tärkeä hidaste puolustajalle.
Samalla kun vartioston henkilökuntaa vaihdettiin tai miinoituksia vahvisteltiin/korjattiin, kävi selväksi miinakarttojen tärkeys.
Ps.
Vähän merimiinoista
http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/1975_2.pdf
Viimeksi muokattu:
En tunne yksityiskohtia, mutta -massamaiseen- käyttöön asti miinoja ei Talvisodassa ollut. Olisi tietysti pitänyt olla. Ero jo -60-luvulle tultaessa oli melkoinen, käsittääkseni, saati -80-luvulle. HMTTn kautta livahdelleet huhut kokonaismääristä olivat juhlavia - massamaiseen käyttöön oli oikeasti varauduttu.
Miten sitten linjasodan periaatteiden mukaan sotiessa olisi pidetty laajat kentät kunnossa? Käsittääkseni oli melkoinen ongelma -mykät kentät-. Tulpparyhmät olivat taas usein valmistautuneet toimimaan liian lähellä linjoja ja jäivät hoomoilasena ihmettelemään, että kukas se nyt vetää tietä kohti länttä? Tämä ainakin helmikuun -40 hyökkäyksen alettua.
Huonekalutehtaat. Tehtiinkö kuori puusta, vanerista tms.?
arix
Respected Leader
Ymmärtääkseni kyllä ainakin osaan malleista, olivat sitten pirullisia etsittäviä miinaharavoilla..
Puisia olivat.
PANSSARIMIINA m/S-39 (antitank-mine m/S-39)
PANSSARIMIINA m/S-40 (antitank-mine m/S-40)