Puheloinen: Reserville tekeillä oma kannustinjärjestelmä

AKE-ukki kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Joskus olen miettinyt sitäkin, että pitäisikö pysytellä tiukasti muutamassa aihealueessa ylipäätään: käsiaseiden käyttäminen, vartiointi, suojaaminen ja jotain lähipartiointia ja sen perusteita jne.?

Ilmavoimat/MPK-ilmapuolustuspiirit ovat siirtyneet ko. tyyppiseen taistelijakohtaisten taitojen kouluttamiseen kursseillaan. Kyse on ns. ICCS-koulutuksesta ( juu, on se ulkomailta lainattuja NATO-oppeja)

Lyhenne on sanoista Individual Collective Combat Skill. Tarkoitus on, että kaikki organisaatioon kuuluvat Everstistä apumekaanikkoon osaavat taistelijan perus-taidot. Mm. henkilökohtaisen aseen taktisen käytön.

Kurssit ovat VEH:iä, kouluttajat kantahenkilökuntaa ja asiansa osaavia reserviläisiä. Ja aikataulusta/ohjelmasta on tehty sopivan intensiivinen. Kurssien henki on kaiken lisäksi erinomainen!

HUOM! TÄMÄ EI OLE MAKSETTU MAINOS!

Joo, ja mielestäni tämä paketti on hyvä.
 
Zero The Hero kirjoitti:
Mielestäni tämä ilmiö on vaivannut vähän koko puolustuslaitosta. Koulutuksessa on keskitytty siihen että joukot liikkuvat ja johtajat saavat johtajasuorituksia mutta yksittäisen taistelijan tappotaidot eivät missään vaiheessa oikein saavuta tavoitetasoa.

Tavoitetaso on tarkoitus saavuttaa siinä kuuluisassa harmaassa vaiheessa.
 
Tuolla kun on puhuttu tästä puhdistuksesta, niin voisiko joku kertoa enemmän tapahtumista
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Tuolla kun on puhuttu tästä puhdistuksesta, niin voisiko joku kertoa enemmän tapahtumista
Tuolla asiaa käsitellään:
http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=307&page=2
 
koponen kirjoitti:
Peiper kirjoitti:
Sinänsä ihan positiivista ettei ole, MPK:n kurssien tason tuntien, kyllä koulutus pitäisi järjestää aina ammattilaisvoimin.

Vekkulisti lausuttu. Käytän esimerkkinä itseäni. Olen pitänyt MPK:n riveissä samantasoista (valmistelu, menetelmät, mitattu oppimisvaikutus) koulutusta kuin niihin aikoihin siviilityössäni. Siviilissä siitä maksettiin liikkeenjohdon konsultin taksaa mukisematta, ja tilattiin lisää. Olen myös pitänyt huonosti valmisteltuja koulutuksia, jotka olisivat mieluummin jääneet pitämättä - vaikka koulutettavien taso ei sitä välttämättä paljastanutkaan.

Yhtä lailla olen muutaman harvan kerran saanut ammattisotilaalta loistavaa koulutusta reservin tehtävään, perustasoa usein ja valitettavan tiheästi myös luokatonta. Sama pätee reserviläiskouluttajiin.

Mikä siis on MPK:n "taso"? Miten se laskee ammattisotilaan antaman koulutuksen "tasoa", jos hän pitää koulutuksen MPK hallinnoimana? Miten se vähentää kymmeniä tunteja koulutukseen valmisteluun käyttäneen, intohimoisen kapean alan asiantuntija-harrastajan "tasoa", jos etiketissä lukee MPK eikä vaikkapa yliopisto?

Siitä olen samaa mieltä, että laadunvalvonnassa, jopa vaatimusten asettamisessa on myös MPK:n puolella paljonkin kehitettävää. Mutta että MPK:n "taso"?

Anteeksi, olin varmaan krapulassa tai muuten kiukkuinen kun kirjoitin tuon. Oma kokemus on todella rajallista, eli muutama omasta mielestäni paska kurssi. Muodostan usein negatiivisen käsityksen asioista helposti ja usein aiheetta. Ennakkokäsitykseni ovat tosin saaneet tukea eräiden tuttujen upseereiden samankaltaisista mielipiteistä, mutta uskon kyllä että hyvääkin löytyy, tätä ovat muutamat aktiiviressukaverit väittäneet, ja tuskin hekään aiheetta ovat näin väittäneet.
 
Peiperin kokemukset ovat valitettavasti monen jakamat. Koulutuksen johtamisella ja hehkutetun strategisen kumppanuuden todellisella hyödyntämisellä on kova tilaus, jos SA-valmiuksia halutaan kehittää MPK kautta. Hyvin harvoin kuulee esimerkiksi, että MPK toimihenkilö leikkaisi siivet kurssilta tai pakottaisi muutoksiin, kun kouluttajien osaaminen ei riitä. Sopisiko samanlainen meininki siviilitöissä?
 
Kannustinjärjestelmä? Uusi? Joko kaikki killuttimet on jaettu kantavien voimien rintapieliin roikkumaan?
-m/05 asujen osto- ja käyttöoikeus
-uusi reservin barettiväri ja barettimerkki
-jne

Näillä tempuin saadaan väki taas nousemaan murheiden laaksosta uuteen kukkeuteen ainakin muutamaksi vuodeksi..
 
baikal kirjoitti:
Kyllä se on vaikea asia mitattavaksi tuo koulutuksen taso. Jos istuu pulpetissa ja koulutusaihe on itselle lähinnä sarja kysymysmerkkejä lähtökohtaisesti niin arvioipa sitä sitten. Jos esim. meikäläinen istuisi opetettavana aiheesta: "kranaattikonekivääritulen vaikutus kohteen promiskuiteettiin pitkällä aikavälillä" niin hankala olisi sanoa onko koulutus ollut hyvää vai huonoa?

Kouluttajan laatu on yksi asia, toinen asia on kouluttajien määrä ja käytettävissä ollut aika, koulutusvälineet, koulutettavan joukon vastaanottavuus jne.jne. sehän kokonaisuus paketoituu sen kymmenistä asioista. Koulutettava asiakin voi olla pirun hankala, kun siihen alkaa perehtyä kylmiltään jne. Jotkut eivät tykkää nykyisestä kiireen vourakasta, joka on alituisesti läsnä koulutustapahtumissa. Survotaan viikonloppu turvoksiin asiaa ja lennetään paikasta toiseen kuin hellekesän oravat. Olen koettanut lanseerata käsitteen "näennäistehokkuus" kuvaamaan tätä asiantilaa. Toki voin kuulua siihen kehnoon kolmannekseen, joka ei omaksu asiaa pelkällä ev.lut:n silmäniskulla.

Joskus olen miettinyt sitäkin, että pitäisikö pysytellä tiukasti muutamassa aihealueessa ylipäätään: käsiaseiden käyttäminen, vartiointi, suojaaminen ja jotain lähipartiointia ja sen perusteita jne.?

Pitäisi. Suurin osa kurssilaisista käy kursseilla 1-2 kertaa vuodessa. Ei siinä hirveästi ehdi uutta oppia. Perusasioiden opiskelu ja kertaaminen olisi kyllä tärkeämpää, kuin nousujohteinen voheltaminen ja pinnan raapiminen sieltä täältä. Ressuasetta omistamattomat hyötyvät varmasti eniten parista ampumaratapäivästä, kuin jostain köysilaskeutumisen perusteet -kurssista.
 
Oppi mitä saa vkl:n kursseista antaa ennen kaikkea eväitä ajatteluun ja harjoitteluun itsenäisesti. Ei mikään kurssi tee kenestäkään vihreää barettia ja tuskin edes sekään että tulee kursseille kyseenalaistamaan luettuaan Isku Mogadishuun juttuja ilman mitään aiempaa kokemusta tai aikomusta harjoitella. Tai edes sen tajuamista että kurssille tullaan avoimin mielen ja otetaan ne eväät omaan harjoitteluun mukaan joita haluaa testata ja kokee hyväksi. Jos kursseista haluaa kaiken hyödyn irti pitää opetella, miettiä vapaa-aikana, harjoitella, analysoida ja harjoitella. Jokainen aikansa ja mielenkiintonsa mukaan. Ehkä köysilaskeutumiskurssi ei ole monelle kovin lähellä ydintehtävää maanpuolustuksellista asioista mutta ihan kivoja kursseja silti. Jokaisellahan on valinnanvapaus, menee niille kursseille minne haluaa ja treenaa tai on treenamatta niitä asioita jotka kiinnostavat. Tietysti jokainen voi kantaa kortensa kekoon osallistumalla ja pitämällä sellaista koulutusta kuin näkee tarpeelliseksi. Keneltä se on pois jos MPK aktiiveihin saadaan erilaisilla kursseilla porukkaa mukaan? Kyllä puhetta mahtuu näistä vapaaehtoisista reserviläisjutuistakin mutta tekijöitä harvemmin. Itse nostan hattua kaikille, jotka MPK:n kautta tekevät erilaisia kursseja ja pyrin siihen että jonain päivänä voisin saamaani laittaa eteenpäin kiertoon.
 
Back
Top