Idealismi, hektisyys, Stadin slangisanat... Jos veikata pitäisi, kansankielistynyt "idealismi" - ei filosofinen idealismi - voi olla monellakin vahvana vaikuttimena. Pitäisikö siis käyttää toista sanaa yhteisen ymmärryksen parantamiseksi?
Itselläni ajatus, aate, idea, tavoitekin on tarjota mahdollisimman monelle suomalaiselle yhtenäisiä kokemuksia niin että valikoimattomassa seurassa yhdessä tekeminen on välttämätöntä.
Kerran tein hommia toisen sukupolven öljypohatan kanssa. Suomalaisilta "yleiskeskiluokkaisilta" juurilta ponnistavalle oli ammatillisesti helppoa, asenteellisesti erittäin vaikeaa kytkeytyä ajatteluun. Lopulta oli pakko kaventaa kanssakäymistä puhtaasti käsillä olevan hankkeen operatiiviseen puoleen. Kanssaihmisten ymmärtämisestä höpötetään kuin valkoisen miehen taakka olisi ainoa totuus. Se toinen suunta, "eliitti" tai mistä tahansa syystä suurimmasta osasta ihmisiä eristäytynyt joukko on monessa tapauksessa vaarallisempi keskimääräiselle hyvinvoinnille.
Lopuksi mainittakoon että omalta osaltani tämä tarkastelu on täysin alisteinen köyhän kansan uskottavan itsepuolustuskyvyn ylläpitämisen ratkaisuille. Jos on osoitettavissa että vaikkapa siirtymällä tuottamaan koko maanpuolustusvoimavaralla Otaniemessä pikkufissiopommeja sarjana on turvallisuus taattu, niin siitä vaan. Kansallisen keskinäisen koheesion ratkaisut vain sattuvat sopimaan mainiosti parhaaseen toistaiseksi löydettyyn ratkaisuun.